Pointtini oli, ettei se työryhmä/ohjelma sitä harmaata taloutta kitke. He vain pyrkivät mahdollistamaan aiempaa paremmat mahdollisuudet viranomaisille tehdä työnsä. Hankitut kyvykkyydet jää viranomaiselle vaikka kampaviinerijengi ei enää jatkossa kokoutuisikaan. Esim tulorekisteri... se on ja pysyy, riippumatta mitä ohjelmia pidetään vai eikö pidetä.
Lisäksi sopii kysyä, että jos harmaa talous olisi kustannustehokkaasti kitkettävissä, niin miksi edelliset hallitukset eivät ole panostaneet siihen enemmän. Jos homma menisi niin, että jokaista valvontaan käytettyä euroa kohden saadaan valtiolle 1,1 euroa lisätuloja, ei meillä olisi ollut harmaata taloutta vuosiin tai vuosikymmeniin. Sitten jos jokaista valvontaan käytettyä euroa kohden saadaan lisätuloja vain 0,9 euroa, ei valvonta kannata, tai sitä ei ainakaan kannata lisätä.
Harmaa talous ei suomessa ole todennäköisesti niin suuri ongelma, kuin on aina haluttu uskotella sen olevan, suurimmat ongelmat ovat muualla.
Pauli Vahtera:
Harmaa talous on ehtymätön sampo, josta poliitikot luulevat löytyvän niin paljon rahaa, että Suomen talous saadaan plussalle ja velat maksettua. Luulo ei ole tiedon väärti.
Suomen talous saataisiin tasapainoon helposti kun kaikenlainen rahan tuhlaus epämääräisiin kohteisiin lopetettaisiin. Esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto on puhdasta huijausta, joka maksaa vähintään 4 miljardia euroa joka vuosi. On politiikasta pudonneiden suojatyöpaikkoja. Tehotonta julkista taloutta. Ylisuuria yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovirastoja. Kehitysapua heimopäälliköiden jaguaarien ostamiseen. Kompostitarkastajia. jne jne.
Italia on mafian takia EU:n suurimpia veronkiertomaita. Silti rehellinen Suomi maksaa Italialle avustuksia EU-tukirahojen kautta. Jos Italia laittaisi rikollisen taloutensa kuntoon, se ei enää saisi EU-miljardeja pönkittämään mafian touhuja.
Suomessa on aina liioiteltu harmaan talouden suuruutta. Sen sijaan kukaan ei välitä sähkönsiirtoyhtiöiden miljoonavoittojen siirtämisestä veroparatiiseihin veroja Suomeen maksamatta. Eikä KELA piittaa sosiaalitukihuijauksista.
Olen joskus työni kautta arvioinut, että suomalaiset yritykset maksavat liikaa ja liian aikaisin veroja enemmän kuin ovat verorikollisuuden aiheuttamat menetykset. Olen edelleen samaa mieltä. Verojen liikamaksu ei ole rikos, sen takia se ei kiinnosta ketään, ei edes yritysten tilintarkastajia.
Olen ollut mukana useiden verotarkastusten ja niissä määrättyjen jälkiverojen selvittäjä. Aivan liian usein kyse on ollut viranomaisten tyhjästä kehittämistä havainnoista, jotka eivät ole kestäneet ylemmissä oikeusasteissa. Hulluin tapaus oli kun yritys oli maksanut liikaa veroja ja silti joutui maksamaan veronkorotuksia ja jälkiveroja. Useimmat yrittäjät eivät jaksa taistella, eikä heillä ole osaamista eikä varoja oikeuden saamiseen. Tämän jutun linkeissä yksi vuosia kestänyt tapahtumasarja, joka tuhosi yrityksen ja yrittäjäperheen elämän.
Harmaa talous johtuu usein liiallisesta byrokratiasta. Pelkästään yksinyrittämisen mahdollistaminen ilman arvonlisäveroa vaikuttaisi merkittävästi ilman kuittia maksettujen työsuoritusten tekemiseen. Nämäkin pimeät suoritukset muuttuvat ostoissa arvonlisäveron kautta verolliseksi. Tai yrittäkääpä maksaa laillisesti 50 euron palkkio jollekin ystävälliselle henkilölle, joka on auttanut tien päälle jäänyttä autoilijaa.
Byrokratiaa lisätään jatkuvasti. Esimerkiksi rahanpesuepäilyt on ulotettu kaikkialle pieniin torikauppiaisiin saakka heidän joutuessaan nostamaan käteistä rahaa maksaakseen ostamansa marjat ja sienet poimijoille. Täysin laillista toimintaa.
Mitä enemmän byrokratiaa, sitä enemmän rehelliset maksavat turhia kustannuksia siitä, että rikollisia yritetään löytää. Tietenkin harmaata taloutta on, eikä sitä koskaan saada nollatoleranssiin. Mutta yhteiskunnallisena ongelmana se ei ole kärkipäässä.
Suomalaisten veromoraali on heikentymässä julkisen rahantuhlauksen takia. Keskivertokansalainen ei kuitenkaan juurikaan pysty veronkiertoon. Jollain pimeällä kotiremontilla (vrt. Heidi Hautala) ei suuria rahoja pysty säästämään. Jos poliitikot haluaisivat tehdä jotain yhteiskuntamme eteen, he ensimmäisenä lopettaisivat rahan tuhlaamisen. Ja vähentäisivät yritysbyrokratiaa. Sen jälkeen voitaisiin selvittää, paljonko harmaata taloutta on jäänyt jäljelle.