Suomalainen politiikka

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja DayOne
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Jos ohjelmalta vedetään rahoitus pois, niin miten se toteutuu? Selitähän nyt tyhmälle vielä.
Pointtini oli, ettei se työryhmä/ohjelma sitä harmaata taloutta kitke. He vain pyrkivät mahdollistamaan aiempaa paremmat mahdollisuudet viranomaisille tehdä työnsä. Hankitut kyvykkyydet jää viranomaiselle vaikka kampaviinerijengi ei enää jatkossa kokoutuisikaan. Esim tulorekisteri... se on ja pysyy, riippumatta mitä ohjelmia pidetään vai eikö pidetä.

Lisäksi sopii kysyä, että jos harmaa talous olisi kustannustehokkaasti kitkettävissä, niin miksi edelliset hallitukset eivät ole panostaneet siihen enemmän. Jos homma menisi niin, että jokaista valvontaan käytettyä euroa kohden saadaan valtiolle 1,1 euroa lisätuloja, ei meillä olisi ollut harmaata taloutta vuosiin tai vuosikymmeniin. Sitten jos jokaista valvontaan käytettyä euroa kohden saadaan lisätuloja vain 0,9 euroa, ei valvonta kannata, tai sitä ei ainakaan kannata lisätä.
 
Käteisen kun poistaa ja siirrytään digirahaan niin harmaa talous vähenee merkittävästi. Samoin huimausainekauppa.
 
Käteisen kun poistaa ja siirrytään digirahaan niin harmaa talous vähenee merkittävästi. Samoin huimausainekauppa.
Ikävä kyllä jäisi kryptovaluutat kriminaalien käyttöön edelleen. Ei siis niin että kannattaisin käteisestä luopumistakaan, imo ihmisellä pitää olla mahdollisuus ostaa vaikka härski seksilelu ilman että takaraivoon jää pelko päätyykö tieto ostosta joskus julkisuuteen. Tietty määrä harmaata taloutta lienee hyväksyttävä, ellei halua yhteiskunnan päätyvän joksikin orwellilaiseksi dystopiaksi.
 
Lisäksi sopii kysyä, että jos harmaa talous olisi kustannustehokkaasti kitkettävissä, niin miksi edelliset hallitukset eivät ole panostaneet siihen enemmän. Jos homma menisi niin, että jokaista valvontaan käytettyä euroa kohden saadaan valtiolle 1,1 euroa lisätuloja, ei meillä olisi ollut harmaata taloutta vuosiin tai vuosikymmeniin. Sitten jos jokaista valvontaan käytettyä euroa kohden saadaan lisätuloja vain 0,9 euroa, ei valvonta kannata, tai sitä ei ainakaan kannata lisätä.
Ymmärrän pointin, mutta olisin silti taipuvainen uskomaan asiantuntijoiden arviota ennemmin. Vaikka ei se hallitustakaan tunnu kiinnostavan, kun toteutetaan Maailman Parasta Hallitusohjelmaa.
 
Kun nyt en paljon hyvää uudessa hallituksessa näe niin nostetaan nyt yksi hyvä asia minkä se todennäköisesti tekee eli poistaa tämän käsittämättömyydeen vankeusrangaistuksissa, missä voit olla uudelleen ensikertalainen 5 tuomiottoman vuoden jälkeen. Tämän jälkeen voit olla vain kerran ensikertalainen. Vielä kun poistaisivat väkivaltarikoksista automaattiset puolitukset ensikertalaisilta.
 
Tää ei vissiin kiinnittänyt kenenkään huomiota, mutta vaikka duunarin verotus laskee niin ei paljoa voi kyllä sairastella että jää tappiolle. Itse olen nyt vuoden sisään ollut kolmesti flunssassa, ja tuon laskurin mukaan kolmella saikkupäivällä näyttäisin jäävän 350e tappiolle vaikka verotus laskeekin. Jutun mukaan isommilla, esimerkiksi kymppitonnin kuukausituloilla kärsii vähemmän, ja oletettavasti ne hommat ovatkin helpompia pienessä flunssassa tehdä kuin vaikkapa raksamiehen duunit. Pakkiksella keskiansio vissiin onkin sen kymppitonnin, itse ajattelin sanoa pomolle että jos en saa palkkaa sairauspäivältä niin tulen sitten pää kainalossa töihin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/995fe309-64fe-4f9b-85db-e05e672fda4a
 
Tää ei vissiin kiinnittänyt kenenkään huomiota, mutta vaikka duunarin verotus laskee niin ei paljoa voi kyllä sairastella että jää tappiolle. Itse olen nyt vuoden sisään ollut kolmesti flunssassa, ja tuon laskurin mukaan kolmella saikkupäivällä näyttäisin jäävän 350e tappiolle vaikka verotus laskeekin. Jutun mukaan isommilla, esimerkiksi kymppitonnin kuukausituloilla kärsii vähemmän, ja oletettavasti ne hommat ovatkin helpompia pienessä flunssassa tehdä kuin vaikkapa raksamiehen duunit. Pakkiksella keskiansio vissiin onkin sen kymppitonnin, itse ajattelin sanoa pomolle että jos en saa palkkaa sairauspäivältä niin tulen sitten pää kainalossa töihin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/995fe309-64fe-4f9b-85db-e05e672fda4a
Paljon sää tienaat? Eikö tuo ole tuon taulukon mukaan itseasiassa mahdoton tilanne :unsure: Esim tuo mediaanituloinen
360045 000-27097,01
...jää kolmella palkattomalla saikkupäivällä vuodessa huimat 21,03€ tappiolle. Vai ymmärränkö jotain väärin?
 
Tää ei vissiin kiinnittänyt kenenkään huomiota, mutta vaikka duunarin verotus laskee niin ei paljoa voi kyllä sairastella että jää tappiolle. Itse olen nyt vuoden sisään ollut kolmesti flunssassa, ja tuon laskurin mukaan kolmella saikkupäivällä näyttäisin jäävän 350e tappiolle vaikka verotus laskeekin. Jutun mukaan isommilla, esimerkiksi kymppitonnin kuukausituloilla kärsii vähemmän, ja oletettavasti ne hommat ovatkin helpompia pienessä flunssassa tehdä kuin vaikkapa raksamiehen duunit. Pakkiksella keskiansio vissiin onkin sen kymppitonnin, itse ajattelin sanoa pomolle että jos en saa palkkaa sairauspäivältä niin tulen sitten pää kainalossa töihin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/995fe309-64fe-4f9b-85db-e05e672fda4a
Ja jos olet raksaduunari, sun TES estää tuon että menettäisit ekalta päivältä saikkurahat, joten ihan turhaan panikoit.
 
Ja jos olet raksaduunari, sun TES estää tuon että menettäisit ekalta päivältä saikkurahat, joten ihan turhaan panikoit.

Mietin kanssa entä kuinka montaa työntekijää tämä palkaton saikkupäivä koskee

  • Monissa työehtosopimuksessa on sovittu sairausajan palkasta. Uudistus ei siis koskisi näitä työntekijöitä, ellei työehtosopimuksia muuteta. Suurin osa suomalaisista tekee työtä työehtosopimuksen piirissä, ja sopimusten sisällöt vaihtelevat.

tuo jotenkin noissa iltapäivälehtien uutisissa jää hieman pimentoon...
 
Toteutustapa on mitä on ja tunnetason reaktio on toki suurempi, mutta joskus kannattaa pitää nämä suuruusluokatkin mielessä. Ennen kuin luette seuraavan kappaleen, niin miettikääpä hetki, että jos työnantajanne tarjoaisi teille diiliä, että saatte vähän lisää palkkaa ja vastineeksi ensimmäinen saikkupäivä muuttuu palkattomaksi, niin kuinka monta prosenttia pitäisi saada, että tarttuisitte siihen? 0,5 %? 1 %? 10 %?

Siltä osin, jos ensimmäinen palkallinen saikkupäivä poistuu, niin aiemmin oli jo puhetta vaikutuksen suuruudesta. Jos nyt on vaikka keskinmäärin 3 kertaa saikulla per vuosi, niin riippumatta saikkujen pituudesta, niin sikäli kun työpäiviä on vuodessa luokkaa 230, on vaikutus vuosiansioihin 1,3 %:ia. Kun huomioidaan verot, niin nettona palkasta riippuen jonkun verran alle 1 %. Eihän se kivaa ole, mutta kun mietitte, että kuinka suuria juhlia vuotuiset ~1 %:n palkankorotukset ovat synnyttäneet, niin tämä on vaikutukseltaan sama toiseen suuntaan. Tai vaihtoehtoisesti jos työnantajanne ehdottaa, että haluatko 2 %:n palkankorotuksen ja ensimmäinen saikkupäivä palkattomaksi, niin suurimmalle osalle tuo taitaisi olla kannattava diili.
 
Toteutustapa on mitä on ja tunnetason reaktio on toki suurempi, mutta joskus kannattaa pitää nämä suuruusluokatkin mielessä. Ennen kuin luette seuraavan kappaleen, niin miettikääpä hetki, että jos työnantajanne tarjoaisi teille diiliä, että saatte vähän lisää palkkaa ja vastineeksi ensimmäinen saikkupäivä muuttuu palkattomaksi, niin kuinka monta prosenttia pitäisi saada, että tarttuisitte siihen? 0,5 %? 1 %? 10 %?
Vasemmalle kallellaan oleville vastaus taitaa riippua siitä, saako joku ylempi palkkaluokka enemmän korotusta kuin itse 😁 Veronkevennystäkään ei taidettu arvostaa kun suurituloisille käteen jäävän osuus kasvaa enemmän kuin duunarille.

Itse tarkastelen saikkupäivän palkattomuutta ihan moraalisen pohdinnan kautta, eli miksi työntekijän poissaolosta tulisi työnantajan maksaa täysi palkka. Ymmärrän kyllä jos saikuttelu on työperäistä, esim työhaveri tai ammattisairausjuttuja yms, mutta jos käy etelän lomalta hankkimassa influenssan tai denguen, tai viikonlopun ryyppäämällä krapulan maanantaille, niin... tuo eka saikkupäivä palkaton on edes pieni jaettu vastuu.
 
Periaatteellisen linjan vetäminen on ihan ymmärrettävää. Esim. itse olen sitä mieltä, että kansalaisten urkkiminen on väärin ja jokainen moinen valtuus on potentiaalinen (jopa todennäköinen) riski väärinkäytölle ja korruptiolle. Vastustan hyvin johdonmukaisesti kaikkia yksilönvapauden heikennyksiä riippumatta siitä, että miten kauniin ajatuksen joku poliitikko tai poliisihallinnon ylijohtaja on keksinyt sille syyksi. Eroaako tuo sitten miten paljon siitä, että vastustaa johdonmukaisesti kaikkea, minkä voi tulkita työnantajien haluamaksi asiaksi?

Tosin näistä pitäisi silti pystyä keskustelemaan ja olen ainakin itse pystynyt "lipsumaan" linjastani vaikkapa itärajan turvallisuuden, tai muutaman muun vastaavan suhteen. Kanta ei siis ole täysin lukittu, mutta oletuksena aina kaikkia vapauden heikennyksiä vastaan.
 
Itse tarkastelen saikkupäivän palkattomuutta ihan moraalisen pohdinnan kautta, eli miksi työntekijän poissaolosta tulisi työnantajan maksaa täysi palkka. Ymmärrän kyllä jos saikuttelu on työperäistä, esim työhaveri tai ammattisairausjuttuja yms, mutta jos käy etelän lomalta hankkimassa influenssan tai denguen, tai viikonlopun ryyppäämällä krapulan maanantaille, niin... tuo eka saikkupäivä palkaton on edes pieni jaettu vastuu.
Oma moraalini on sellainen että koen aina huonoa omaatuntoa jos joudun flunssan takia olemaan pois töistä, ja sen lisäksi mietin pidetäänkö mua lusmuna. Olen lomaillut myös ulkomailla, mutta jostain syystä en ole saanut sieltä mitään pöpöä.
Tiedän kyllä että toiset saikuttaa ihan surutta ja aiheetta, ei vain kuulu omiin tapoihini. Vituttaa joka kerta olla kipeenä, tulee treeneihinkin takapakkia. Jos tolle linjalle lähdetään niin miksi ei saman tien laiteta kaikkea saikkua työntekijän piikkiin? Aikoinaan ei työnsuojelusta ollut tietoakaan, nykyään taas kaikkia saavutettuja etuja pidetään itsestäänselvyyksinä. Enkä tarkoita pelkkää työllisyyspolitiikkaa. Joskus tänne on rakennettu köyhemmistäkin olosuhteista toimivaa infraa. esim. Nyt sitten tieverkko on onnettomassa kunnossa. Ihmiset syyttää kuka mitäkin, ei nyt varmaan tarvi mainita esimerkkejä, mutta totuus taitaa olla se että korkeampi veroprosentti mahdollisti rakentamisen. Jossain vaiheessa veroja on sitten laskettu ja alettu ottaa lainaa. Nyt sitten ihmetellään että tyhjästä ei voi nyhjästä.
 
-- korkeampi veroprosentti mahdollisti rakentamisen. Jossain vaiheessa veroja on sitten laskettu ja alettu ottaa lainaa. Nyt sitten ihmetellään että tyhjästä ei voi nyhjästä.
Saisiko lähdettä tälle? Mun ymmärtääkseni verot ja julkinen sektori on ollut paljon pienempi silloin, kun tänne on infra rakennettu. Tietty verotusta on hanakala ihan yksi yhteen vertailla pitkän ajan yli, koska vertailukelpoisia lukuja ei ole, verotuksen logiikka on muuttunut hyvin paljon ja sitten veronkierto on ollut paljon helpompaa silloin, kun verot on määrätty jonkun mittarin perusteella, jossa on ollut helpompi vedättää. Mutta joka tapauksessa innostuin vähän googlaamaan ja nähtävästi 1800-luvun lopulla oli tulovero, joka oli progressiivinen siten, että korkein tuloluokka maksoi 1,2 %:ia veroja :sneaky:. Noh, 1800-luvulla ei myöskään rakennettu motareita ja tuo nyt on osoituksena lähinnä siitä, että vertailu on vaikeahkoa, jos mennään riittävän kauas ajassa.

Jostain reilusti sotien 2. maailmansodan jälkeiseltä ajalta olevat luvut nyt lienevät jo vähän kuvaavampia. En löytänyt äkkiseltään 50- tai 60-lukujen dataa, mutta Suomen pankilta löysin 70-luvun puoliväliin ylettyvän:
ja sitten jonkun, joka ulottuu 1965 vuoteen ja on 1975 asti yhtenevä Suomen pankin käppyrän kanssa, joten annan jonkinlaista luottoa tälle.

Tämähän siinä on, että jatkuvasti törmää väitteisiin, miten: "Koko ajan leikataan. Verotusta on vain kevennetty. Hyvinvointivaltio on ajettu alas" jne., mutta todellisuus on se, että menoja on nostettu kaiken aikaa ja veroja korotettu. Hyvinvointivaltio luotiin ja ne motarit ja sillat rakennettiin silloin, kun verotus oli paljon nykyistä kevyempää.

Edit. Lisätään vielä, että kokonaisveroaste on siinä mielessä vähän ongelmallinen, että se heiluu taloussuhdanteiden mukana, mutta pidemmän ajan trendinä sitä voi käyttää. Vaihtoehtoisesti voi toki koittaa etsiä tilastoja sille, että "wanhoina hywinä aicoina" olisi verotettu raskaammin tai käytetty vähemmän rahaa.
 
Viimeksi muokattu:
Oma moraalini on sellainen että koen aina huonoa omaatuntoa jos joudun flunssan takia olemaan pois töistä, ja sen lisäksi mietin pidetäänkö mua lusmuna. Olen lomaillut myös ulkomailla, mutta jostain syystä en ole saanut sieltä mitään pöpöä.
Tiedän kyllä että toiset saikuttaa ihan surutta ja aiheetta, ei vain kuulu omiin tapoihini. Vituttaa joka kerta olla kipeenä, tulee treeneihinkin takapakkia. Jos tolle linjalle lähdetään niin miksi ei saman tien laiteta kaikkea saikkua työntekijän piikkiin?
Vähän sama ja näenkin tuon palkattoman saikkupäivän toisaalta ihan hyvänä, jos puolikuntoisena jää pariksi päiväksi pois niin ei tule syyllinen olo ja työnantajakin uskoo varmasti ettei ole ns asennevemppaa :) En tiedä onko tuo täysin palkaton 1. päivän mikään ideaali, mutta tuo nyt on valittu ja ilmeisesti muuallakin käytössä. Ehkä tuo, että koko saikku palkatonta voisi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, jos nyt vaikka kuukauden joutuu olemaan jalan katkeamisen vuoksi poissa, vaatisi varmaan jotain edes ansiosidonnaisen tasoista korvausta siltä ajalta.
Joskus tänne on rakennettu köyhemmistäkin olosuhteista toimivaa infraa. esim. Nyt sitten tieverkko on onnettomassa kunnossa. Ihmiset syyttää kuka mitäkin, ei nyt varmaan tarvi mainita esimerkkejä, mutta totuus taitaa olla se että korkeampi veroprosentti mahdollisti rakentamisen. Jossain vaiheessa veroja on sitten laskettu ja alettu ottaa lainaa. Nyt sitten ihmetellään että tyhjästä ei voi nyhjästä.
Ei varmaan kokonaisveroaste ole ollut koskaan olennaisesti isompi..? Tulovero joo ainakin jossain kohtaa, mutta tilalle on tullut alvit, ajoneuvoverot, haittaverot, hiiliverot ja kaikki. Samaan aikaan julkinen ja kolmassekstori on paisunut kuin pullataikina, kuin myös eläkkeellä olijoiden määrä viime vuosituhannelta, niin nyt sitten on tiet paskana vaikka verot onkin korkealla. Surkeeta on, mutta verotuksen lisääminen yhdessä maailman eniten verottavissa maista ei liene se tie eteenpäin jos halutaan hyvinvoiva Suomi Oy 20-30v päästä.
 
Itse tarkastelen saikkupäivän palkattomuutta ihan moraalisen pohdinnan kautta, eli miksi työntekijän poissaolosta tulisi työnantajan maksaa täysi palkka. Ymmärrän kyllä jos saikuttelu on työperäistä, esim työhaveri tai ammattisairausjuttuja yms, mutta jos käy etelän lomalta hankkimassa influenssan tai denguen, tai viikonlopun ryyppäämällä krapulan maanantaille, niin... tuo eka saikkupäivä palkaton on edes pieni jaettu vastuu.

Vähän sama ja näenkin tuon palkattoman saikkupäivän toisaalta ihan hyvänä, jos puolikuntoisena jää pariksi päiväksi pois niin ei tule syyllinen olo ja työnantajakin uskoo varmasti ettei ole ns asennevemppaa :) En tiedä onko tuo täysin palkaton 1. päivän mikään ideaali, mutta tuo nyt on valittu ja ilmeisesti muuallakin käytössä. Ehkä tuo, että koko saikku palkatonta voisi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin,

Niin joku rajahan tässä touhussa pitäisi olla ja amerikkalaisilla on! Eli tehdyt työtunnit kerryttävät palkallisia sairaspäiviä. Mielestäni tuota voisi soveltaa Suomessakin. Eli saat x päivää palkallista sairaslomaa tekemällä täysipäiväistä työtä koko työvuoden. Jos saikutat yli x päivää per vuosi, teet omakustannehintaan. Onhan se moraalisesti/filosofisesti ajateltuna tosiaan aika omituista että työsuhteesta tulee jonkinlainen hoivasuhde, jossa työnantaja joutuu korvaamaan jos dengue, krapula tai muuta huonoa tuuria työntekijällä terveyden suhteen. Siitä tuleekin työnantajan huono tuuri. Työnantaja ei kuitenkaan noihin voi vaikuttaa.
Mutta tuolla systeemillä poistuisi kohtuuttomat vaatimukset työnantajalta. Toisaalta ettei tulisi kohtuutonta pitkän sairauden tai jalkapoikki tms tilanteen takia niin kelan sairauspäivärahat edelleen kuten ennenkin pidemmissä sairaspoissaoloissa.
Näitä olisi voinut vähän vaikka yhdistää 50% palkka ekasta päivästä ja sitten toisesta suunnasta noita rajoja. Tietty toi eka päivä 0€ on todella simppeli systeemi.
 
Pointtini oli, ettei se työryhmä/ohjelma sitä harmaata taloutta kitke. He vain pyrkivät mahdollistamaan aiempaa paremmat mahdollisuudet viranomaisille tehdä työnsä. Hankitut kyvykkyydet jää viranomaiselle vaikka kampaviinerijengi ei enää jatkossa kokoutuisikaan. Esim tulorekisteri... se on ja pysyy, riippumatta mitä ohjelmia pidetään vai eikö pidetä.

Lisäksi sopii kysyä, että jos harmaa talous olisi kustannustehokkaasti kitkettävissä, niin miksi edelliset hallitukset eivät ole panostaneet siihen enemmän. Jos homma menisi niin, että jokaista valvontaan käytettyä euroa kohden saadaan valtiolle 1,1 euroa lisätuloja, ei meillä olisi ollut harmaata taloutta vuosiin tai vuosikymmeniin. Sitten jos jokaista valvontaan käytettyä euroa kohden saadaan lisätuloja vain 0,9 euroa, ei valvonta kannata, tai sitä ei ainakaan kannata lisätä.

Harmaa talous ei suomessa ole todennäköisesti niin suuri ongelma, kuin on aina haluttu uskotella sen olevan, suurimmat ongelmat ovat muualla.

Pauli Vahtera:
Harmaa talous on ehtymätön sampo, josta poliitikot luulevat löytyvän niin paljon rahaa, että Suomen talous saadaan plussalle ja velat maksettua. Luulo ei ole tiedon väärti.

Suomen talous saataisiin tasapainoon helposti kun kaikenlainen rahan tuhlaus epämääräisiin kohteisiin lopetettaisiin. Esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto on puhdasta huijausta, joka maksaa vähintään 4 miljardia euroa joka vuosi. On politiikasta pudonneiden suojatyöpaikkoja. Tehotonta julkista taloutta. Ylisuuria yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovirastoja. Kehitysapua heimopäälliköiden jaguaarien ostamiseen. Kompostitarkastajia. jne jne.
Italia on mafian takia EU:n suurimpia veronkiertomaita. Silti rehellinen Suomi maksaa Italialle avustuksia EU-tukirahojen kautta. Jos Italia laittaisi rikollisen taloutensa kuntoon, se ei enää saisi EU-miljardeja pönkittämään mafian touhuja.

Suomessa on aina liioiteltu harmaan talouden suuruutta. Sen sijaan kukaan ei välitä sähkönsiirtoyhtiöiden miljoonavoittojen siirtämisestä veroparatiiseihin veroja Suomeen maksamatta. Eikä KELA piittaa sosiaalitukihuijauksista.

Olen joskus työni kautta arvioinut, että suomalaiset yritykset maksavat liikaa ja liian aikaisin veroja enemmän kuin ovat verorikollisuuden aiheuttamat menetykset. Olen edelleen samaa mieltä. Verojen liikamaksu ei ole rikos, sen takia se ei kiinnosta ketään, ei edes yritysten tilintarkastajia.

Olen ollut mukana useiden verotarkastusten ja niissä määrättyjen jälkiverojen selvittäjä. Aivan liian usein kyse on ollut viranomaisten tyhjästä kehittämistä havainnoista, jotka eivät ole kestäneet ylemmissä oikeusasteissa. Hulluin tapaus oli kun yritys oli maksanut liikaa veroja ja silti joutui maksamaan veronkorotuksia ja jälkiveroja. Useimmat yrittäjät eivät jaksa taistella, eikä heillä ole osaamista eikä varoja oikeuden saamiseen. Tämän jutun linkeissä yksi vuosia kestänyt tapahtumasarja, joka tuhosi yrityksen ja yrittäjäperheen elämän.

Harmaa talous johtuu usein liiallisesta byrokratiasta. Pelkästään yksinyrittämisen mahdollistaminen ilman arvonlisäveroa vaikuttaisi merkittävästi ilman kuittia maksettujen työsuoritusten tekemiseen. Nämäkin pimeät suoritukset muuttuvat ostoissa arvonlisäveron kautta verolliseksi. Tai yrittäkääpä maksaa laillisesti 50 euron palkkio jollekin ystävälliselle henkilölle, joka on auttanut tien päälle jäänyttä autoilijaa.

Byrokratiaa lisätään jatkuvasti. Esimerkiksi rahanpesuepäilyt on ulotettu kaikkialle pieniin torikauppiaisiin saakka heidän joutuessaan nostamaan käteistä rahaa maksaakseen ostamansa marjat ja sienet poimijoille. Täysin laillista toimintaa.

Mitä enemmän byrokratiaa, sitä enemmän rehelliset maksavat turhia kustannuksia siitä, että rikollisia yritetään löytää. Tietenkin harmaata taloutta on, eikä sitä koskaan saada nollatoleranssiin. Mutta yhteiskunnallisena ongelmana se ei ole kärkipäässä.

Suomalaisten veromoraali on heikentymässä julkisen rahantuhlauksen takia. Keskivertokansalainen ei kuitenkaan juurikaan pysty veronkiertoon. Jollain pimeällä kotiremontilla (vrt. Heidi Hautala) ei suuria rahoja pysty säästämään. Jos poliitikot haluaisivat tehdä jotain yhteiskuntamme eteen, he ensimmäisenä lopettaisivat rahan tuhlaamisen. Ja vähentäisivät yritysbyrokratiaa. Sen jälkeen voitaisiin selvittää, paljonko harmaata taloutta on jäänyt jäljelle.

417486050_24829609546687084_6536502247162615073_n.jpg
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom