Suomalainen politiikka

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja DayOne
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Eläkemenot viime vuonna 35 miljardia. Vuonna 2007 vain noin puolet tuosta 18 miljardia.
Eläkeläisten määrä lisääntynyt 20%, eläkemenot 100%. Toki inflaatio, mutta siltikin.
Jos nykyiset eläkeläiset saisi valtion koko eläkerahaston kaikki rahat vajaan 250mrd ja sen tuotot eli itse maksamansa plus kaikkien 2,5 miljoonan 18-65 v vielä työssäkäyvän ihmisen sinne maksamat rahat, meidänkin maksut, niin kauanko menis että nykyiset eläkeläiset olisivat syöneet koko potin? 10 vuotta? Kaikki säästöt pesämuna ja sen tuotot syöty.
Eli kädestä suuhun systeemi oikeasti.
Pitäishän tuolle remonttia tehdä ja siirtyä enempi valtion maksamaan perusturvaan ja ansiosidonnaiset säästetään/sijoitetaan itse, eikä maksateta työssäkäyvien työn verotuksella viemällä heidän eläkemaksut.
 
Tällä hetkellä varmaankin sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat vaikuttaa noihin eläkemaksuihin, eiköhän ne vuosikerta kerrallaan kupsahda pois. Lisäks taitaa olla niin että nämä ikäluokat ekaa kertaa Suomen historiassa jättävät pääsääntöisesti jälkeläisilleen perintöä.
 
Tällä hetkellä varmaankin sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat vaikuttaa noihin eläkemaksuihin, eiköhän ne vuosikerta kerrallaan kupsahda pois. Lisäks taitaa olla niin että nämä ikäluokat ekaa kertaa Suomen historiassa jättävät pääsääntöisesti jälkeläisilleen perintöä.

Ennusteiden mukaan näyttäis siltä että eläkeläisten määrän kasvu hidastuu, mutta määrä jatkaisi hienoisessa nousussa edelleen. Ja työssäkäyvien määrä pienenee. Eli pahemmaksi menee. Tai eläkeiän nosto kyllä kontraa tuota osaltaam, mutta ei taida suhde paremmaksi mennä kuitenkaan.
Ja nuo kulut nousee hurjaa tahtia eläkeläisten määrästä riippumatta. 2022 31,5mrd, 2023 35mrd, 2024 ?mrd? Nuo isot indeksikorotukset taisi nostaa vaan osan vuotta, ensi vuonna täysimääräisenä ja varmaan vielä uudet korotukset. Meneekö tänä vuonna 36mrd vai 37mrd? Aikamoista haipakkaa.
Kyllä tuosta huolissaan pitäis olla mun mielestä ja lähteä korjaamaan. Mutta kun tuollaisia rahoja jaetaan, niin kyllähän ne voitelee päättäviä virkamiehiä myös, varsinkin kun eläkekattoa ei ole.
IMG_0270.gif

 
Katso Yle Areenassa:

 
Ihan mielenkiintoinen pohdinta, ja en osaa arvioida omalta työpaikalta tilannetta, omasta vuorosta tuskin lähtisi yhtään. Kyllä isoissa taloissa direktio oikeudella työnantaja saa varsin helposti työntekijän irtisanomaan itsensä.

Itse näen juurikin tuon direktio oikeuden syyksi miksi irtisanomissuoja on hyvä olla. Työnantaja voi jo halutessaan päättää paljon asioista joista TES tietämättömät ei ole edes tietoisia, sekä heillä on lisäksi jo nyt paljon kohtia mihin voidaan paikallisesti sopia toisin yms, mut joo ei siihen.
Siinä missä yleensä puhutaan isosti vain yrittäjän vastuusta ja yrittäjän riskistä, niin on aika outoa että työntekijän puolelta ei nähdä näitä samoja asioita. Työntekijä sitoutuessaan yritykseen, keskittää yleensä koko perheensä elämän sille paikkakunnalle tai lähistölle, hän (oma vika) yleensä lopettaa itsensä kehittämisen muuhun kuin kyseisen yrityksen tarpeisiin ja näin kaivaa itselleen syvempää kuoppaa työllistyä uusiksi. Perhe on siis nyt asettunut ja Vilja tyttärellä esikoulut alkanut ja kavereita tullut, asuntolainakin lyhenee suunnitellusti, tähän kaikkeen työntekijä tarvitsee turvallisuuden tunnetta. Pysyvyyden tunnetta ja edes illuusiota että voi ennakoida jo mitä tekee 2kk päästä. Se että työnantajalta vaaditaan nykyään asiallista ja painavaa syytä irtisanoa ihminen kaikesta tästä mihin hän on työntekijänä ja vääjäämättä oman yksityiselämänsäkin sitonut, on aika lailla se minimi mitä hän ansaitsee. Ja kuten tuossa spekuloit, jokin syyhän työnantajalla pitää olla haluta sanoa tämä henkilö irti? No niin, mielestäni olisi aivat hullua että osaavaa ihmistä sanottaisiin irti ilman syytä... Eikös se syy voi sillon olla asiallinen ja painava syy? Ei asiaton ja extempore kännipäissään huudettu, kun näki että duunari kiilasi mcdonaldsin drive-in kaistalla eteen vapaapäivänä?
Ääritapauksessa työntekijä voi olla kuvailemallasi tavalla työpaikkansa vanki niin, että perheen elanto on kyseisen työn palkkatulojen varassa ja uutta työtä ei löydy, mikäli nykyinen menee. Tämä on mun mielestä vähän ääriesimerkki, mutta kuitenkin ihan relevantti. Toki yrittäjällä on tässäkin tilanteessa nuo kaikki samat taakat + siihen päälle vielä henkilökohtainen varallisuus niin, että jos tämä firma menee nurin, niin työntekijä on tilanteessa, jossa tulot tippuvat merkittävästi (ansiosidonnaisuus) ja on X päivää hankkia uusi duuni ja jos sitä ei saa, niin on ongelmissa. Yrittäjällä tuossa tilanteessa ei ymmärtääkseni ole ansiosidonnaista, eli tulot tippuvat vielä enemmän ja uuden työn tai yrityksen lisäksi meni säästöt ja jäi luultavasti velkaa vielä päälle. Ei nyt ehkä hirveän hyvä mittari, vaikka jotain tämäkin varmaan kertoo, että isojen lamojen aikaan on tainnut olla enemmän itsarin tehneitä yrittäjiä, kuin duunareita. Tässäkin muuten työnsä menettänyttä helpottaisi, mikäli palkkaamiskynnys olisi matalampi niin, että uusi työ löytyisi helpommin. Ei tarkoita, että välttämättä löytyisi kaikille, mutta helpommin. Vastaavasti yrittäjien tilannetta helpottaisi henkilökohtaisen konkurssin mahdollistaminen, jota tuen ehdottomasti, mutta se menee jo ohi aiheen.

Sitten jatkan vielä pohdintaa, joka ei ole suoraan vastausta sinulle, mutta kuitenkin. Mikäli nyt tehtävä heikennys irtisanomissuojaan menee läpi ja hypätään tulevaisuuteen, niin mitä irtisanomissuojan heikennyksen vaikutuksista voidaan sanoa, eli mitä pitäisi seurata? Jos siis yhtäkkiä ihmisiä aletaan irtisanomaan merkittävässä määrin, niin mistä se nähdään? Työllisyysprosenttiin vaikuttaa niin moni juttu ja se elää talouden mukana, että jos työllisyysprosentti vaikka 2026 on 1 %-yksikön korkeampi tai matalampi kuin nyt, niin voidaanko sanoa, että uudistus oli hyvä/huono? Ei minusta. Entä jos katsotaan uudistuksen voimaantulosta seuraavien 12 kk aikana irtisanotut työsuhteet? Sekään ei ole hyvä, koska tätä dominoi taloudesta riippuvat YT:t. Jos taas lehdessä 5 henkilöä kertoo omat kokemuksensa, niin siitäkään ei voi sanoa mitään, koska aina löytyy 5 (tai 50 ihmistä) ja mikä on ollut muutos edelliseen.

En tiedä, seurataanko ilman YT:tä purettujen työsuhteiden määriä, mutta tämä voisi olla aika hyvä. Mutta tässäkin pitäisi huomioida, että miten asia esitellään. Jos uudistus tulee voimaan ja näen 2026 uutisen, jossa todetaan, että tällaisten irtisanomisten määrä nousi 27 %:ia muutoksen jäljiltä tai että irtisanomisten määrä ei noussut, vaikka lakia muutettiin, niin pidän sitä melko arvottomana. Täysin arvottomana, jos tutkimuksen on julkaissut/rahoittanut EK tai AY-liike. Tällainen on niin helppo manipuloida, sillä mikä tahansa signaali, mikä sisältää paljon kohinaa, voidaan saada näyttämään joltain, mikäli valitaan sopivasti mittaushetket ja jos uutisoidaan tai julkaistaan vain tuo osa, niin se on yleensä merkki, että tulokset on väännetty väkisin haluttuun muotoon. Ainoa uskottava (minusta) olisi, että näytetään irtisanomisten kehitys vaikka kuukausittain pitkän ajan yli niin, että siitä näkee, minkä verran vaihtelua tuossa luontaisesti on ja pystyy arvioimaan tilastollisesti, että onko trendissä tapahtunut muutosta. Riippuen vaihtelun määrästä, niin voidaan laskea, kuinka pitkä aikaväli tähän tarvittaisiin, mutta mutulla vähintään 3 vuotta ennen uudistusta ja vähintään 2 vuotta sen jälkeen (ellei efekti sitten ole ihan järkyttävän suuri, mutta siihen tuskin uskoo kukaan?). Mieluummin niin pitkä aikaväli, että saadaan mielellään jaksoa, jolla talous on laskenut ja jolla talous on kasvanut sekä vertailujoukkoon, että uudistuksen jälkeiseen.

Mikäli uudistus tulee, mikäli siitä julkaistaan yllä kuvattua dataa ja siitä nähdään, että uudistuksen jälkeen irtisanomisten määrä on merkittävästi noussut ja samalla joko työllisyys on laskenut tai uusien työsuhteiden määrä ei ole noussut samaa tahtia lisääntyneiden irtisanomisten kanssa, tai että työsuhteiden keskikesto on laskenut radikaalisti, niin myönnän olleeni väärässä ja lupaan vakavasti uudelleenarvioida maailmankuvaani ja äänestyskäyttäytymistäni.
 
Siksi kirjoitinkin, että joidenkin mielestä. Ja olen itse ainakin myös sellaisia mielipiteitä kuullut, että mukava olla lomautettuna, kun saa saman(tai anakin lähes) rahan kuin, jos olisi töissä tavallisen työajan. Sitä kuinka yleistä tuollaiset mielipiteet on, niin on melko vaikea minun arvioida, mutta niitäkin löytyy.
Kuinka paljon täät mielestäsi tapahtuu eli vaikuttaisiko mielestäsi paljonkin valtion kassan sopeuttamiseen mikäli nämä lomautukset ja niistä maksetut korvaukset lakkautettaisiin? Itse ihan mutuna väittäisin vaikutuksen olevan täysin marginaalinen. Enemmän sais lisärahaa panostamalla harmaaseen talouteen. Siellä liikkuu edelleen paljon rahaa.
 
Katso Yle Areenassa:


Japanissa on terveydenhuolto erittäin korkealla tasolla ja pisa tuloksetkaan ei dyykkaa kuin Suomessa. Ja Japanin BKT suurempi kuin Euroopan veturi Saksan.
Tätä "Japanin tietä" myydään jonain kauheutena ja yritetään pelotella ettei voi pärjätä ilman humanitaari n.kri. Videon sisäänheittokuvasta voi arvata agendan.
Asia on nimenomaan päinvastoin, Japani on pärjännyt erittäin hyvin ja pitänyt terveydenhuollon ja koulutuksen hyvänä.
Japanin väestötiheys 20-kertaa suurempi kuin Suomen.
Pois Suomen mallista olisi varmaan asiallisempi dokumentin aihe.
 
Japanissa on terveydenhuolto erittäin korkealla tasolla ja pisa tuloksetkaan ei dyykkaa kuin Suomessa. Ja Japanin BKT suurempi kuin Euroopan veturi Saksan.
Tätä "Japanin tietä" myydään jonain kauheutena ja yritetään pelotella ettei voi pärjätä ilman humanitaari n.kri. Videon sisäänheittokuvasta voi arvata agendan.
Asia on nimenomaan päinvastoin, Japani on pärjännyt erittäin hyvin ja pitänyt terveydenhuollon ja koulutuksen hyvänä.
Japanin väestötiheys 20-kertaa suurempi kuin Suomen.
Pois Suomen mallista olisi varmaan asiallisempi dokumentin aihe.
Kannattaa katsoa, niin ei tarvitse pelkän kuvan mukaan kommentoida.
 
En lomautuksista tiedä, mutta joskus jutellut raksa-alan tyypin kanssa joka sanoi ihan suoraan, että hänen tapansa on vääntää vuosi pitkää päivää jonkin urakan kimpussa, jonka jälkeen naatiskella ansiosidonnaisella pari vuotta. Ja ymmärrän, olisihan toi todella mukavaa elämää mikäli ei halua raataa jatkuvasti. Omakohtaisesti kertaalleen jäännyt työttömäksi YT-hässäkän jälkeen, ja olisin saannut töitä samantien paristakin konsulttifirmasta ihan ilman että edes hain, mutta koska ansiosidonnainen oli tarjolla, päätin tehdä paikkakunnan vaihdon ja sit menikin joku 8-9kk töiden löytymiseen. Väittäisin etten tuohon ratkaisuun olisi päätynyt nyt kaavailluilla ansiosidonnaisen porrastuksella, ja olisin päätynyt olemaan tuottava veronmaksaja ilman taukoja, itseasiassa saaden pari kuukautta kahden työn liksaa päällekkäin. Eli ainakin itseni on todella helppo uskoa ansiosidonnaisen leikkaamisen työllisyysvaikutuksiin.
 
Samaan aikaan kun duunari haluaa puukottaa toista duunaria kaulaan:




Halal-aho myös jakaa entiseen malliin puoli milliä somaliliitolle(näitähän on useita, en nyt jaksa etsiä kaikkia)


African care ry

Myönnetty yhteensä:1 733 516 €
Yleisesti valtio ei voi luoda työpaikkoja. Valtio voi luoda edellytykset firmoille luoda työpaikkoja, mutta eivät pysty sitä suoraan tekemään sen enempää, mitä keskuspankki elvyttämään pakottamalla lainanantoa. Lisätään vielä, että jos valtio pystyisi luomaan työpaikkoja, niin eikö olisi järkevintä vain katsoa, monta työtöntä Suomessa on ja luoda se määrä työpaikkoja? Tai vaikka vähän yli, niin saataisiin palkatkin nousuun. Ja mikseivät kaikki valtiot toimi niin? Siksi, että se ei ole mahdollista tai jos joku pystyy kumoamaan tämän väitteen, niin saa ainakin minulta jakamattoman huomion.
Nyt on kyllä teesit suoraan yhteiskuntaopin tunneilta.

Valtiot ensinnäkin päättävät mikä on laillista ja laitonta toimintaa. Mitä uutta on pakko tehdä(viherkusetus,mamutus jne).

Toiseksi kaikesta maksetaan veroja (työntekijä ~50% verot+alv), jotka valtio kierrättää virkamiesten haluamalla tavallla.

Biden salli viime vuonna painaa rajattomasti dollareita, mutta nämä dollarit ei mielestäsi työllistä tai Persujen uusi valtionvelka 10miljardia?
 
En lomautuksista tiedä, mutta joskus jutellut raksa-alan tyypin kanssa joka sanoi ihan suoraan, että hänen tapansa on vääntää vuosi pitkää päivää jonkin urakan kimpussa, jonka jälkeen naatiskella ansiosidonnaisella pari vuotta. Ja ymmärrän, olisihan toi todella mukavaa elämää mikäli ei halua raataa jatkuvasti. Omakohtaisesti kertaalleen jäännyt työttömäksi YT-hässäkän jälkeen, ja olisin saannut töitä samantien paristakin konsulttifirmasta ihan ilman että edes hain, mutta koska ansiosidonnainen oli tarjolla, päätin tehdä paikkakunnan vaihdon ja sit menikin joku 8-9kk töiden löytymiseen. Väittäisin etten tuohon ratkaisuun olisi päätynyt nyt kaavailluilla ansiosidonnaisen porrastuksella, ja olisin päätynyt olemaan tuottava veronmaksaja ilman taukoja, itseasiassa saaden pari kuukautta kahden työn liksaa päällekkäin. Eli ainakin itseni on todella helppo uskoa ansiosidonnaisen leikkaamisen työllisyysvaikutuksiin.
Tutuilla raksajannuilla on kattava verkosto tuttuja työnantajia. Toki ovat hommia pitkään tehneet ja ammattitaito on hyvä.
Sopivat tuttujen työnantajien kanssa hommat silleen että tarkoituksella jää työttömyysjaksoja. Kuukaudet jolloin ansiosidonnainen kertyy ne painaa pitkää päivää. Välillä sitten Thaimaa kutsuu kuukausiksi. Töitä ne kuitenkin saavat aina halutessaan, kovia tekijöitä ja laaja verkosto. Tämä on sitä monen hyväksymää työttömyyttä.

Pitkäaikaistyötön joka ei kykene enää työllistymään se onkin sitä pahaa työttömyyttä...

Irtisanomisten helpottaminen johtaa minusta siihen että yritykset irtisanoo ja työpaikkojen määrä vähenee. Yrityksen tehtävä on tehostaa toimintaa ja tuottaa voittoa omistajilleen. Miksi ne jättäis käyttämättä mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen?

Pitkässä juoksussa tietenkin voi luoda jonkunverran työpaikkoja lisää kasvun kautta. Kovin merkittäväksi en tuota vaan näe. Kokonaisuus työllisyyden suhteen varmaankin negatiivinen.
 
Irtisanomisten helpottaminen johtaa minusta siihen että yritykset irtisanoo ja työpaikkojen määrä vähenee. Yrityksen tehtävä on tehostaa toimintaa ja tuottaa voittoa omistajilleen. Miksi ne jättäis käyttämättä mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen?
Ei pitäs oikeasti koskea näihin tän ketjun kaltaisiin paskasaaveihin, mutta nää toimethan oli muutenkin minusta tarkoitettu alunperin pienyrittäjien tukemiseksi, missä kontekstissa nää ois melkein jo perusteltujakin. Olkoonkin, että HR-osaaminen on niin onnetonta kaikenlaisilla pienillä metallipajatouhoilla, että siinäkin ois varmaan aika paljon petrattavaa, että yrittäjä tajuais, että niitä työsuhteen muotoja on tosiaan erilaisia, joilla voi palkata henkilöitä epävarmempaan tilanteeseen tai epäsäännölliseen työvoiman tarpeeseen (ja se hemmetin koeaika saa sekin olla 6kk tai max puolet määräaikaisen kestosta ja sitä saa käyttää). En tiedä oisko tuossa jotain lainsäädännöllistä ongelmaa laittaa noita koskemaan vain jotain tiettyä liikevaihtorajaa, henkilöstömäärää tai näiden yhdistelmää.

Mutta kun nää halutaan runnoa nyt koskemaan kaikkia, niin onpa jännä, että vähän närästää eri puolilla.
 
Irtisanomisten helpottaminen johtaa minusta siihen että yritykset irtisanoo ja työpaikkojen määrä vähenee. Yrityksen tehtävä on tehostaa toimintaa ja tuottaa voittoa omistajilleen. Miksi ne jättäis käyttämättä mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen?

En ymmärrä tätä, voitko tarkentaa. Jos yritykset yrittävät aina tehostaa toimintaansa ja toiminta tehostuu irtisanomalla henkilöstöä, niin miksi ne ikinä palkkaavat ketään tai miksi ovat alun alkaenkaan palkanneet henkilöstöä? Tällä logiikallahan väen palkkaaminen vähentää tehokkuutta ja pienentää omistajien voittoa. Miksi omistajat ovat siis päättäneet alun perin palkata heidät?
 
Kuinka paljon täät mielestäsi tapahtuu eli vaikuttaisiko mielestäsi paljonkin valtion kassan sopeuttamiseen mikäli nämä lomautukset ja niistä maksetut korvaukset lakkautettaisiin? Itse ihan mutuna väittäisin vaikutuksen olevan täysin marginaalinen. Enemmän sais lisärahaa panostamalla harmaaseen talouteen. Siellä liikkuu edelleen paljon rahaa.
Vaikea sanoa, mutta selvästi jonkin verran ja monellakin alalla selvästi. Tässäkin ketjussa monet jo kertoneet kokemuksia näistä. Varmasti tuolla jonkinlainen vaikutus olisi, kun tässä ei ole kyse ainoastaan siitä, että työntekijät tekee tätä vaan myös työnantajat ajaa siihen, kun systeemi mahdollistaa.

En ymmärrä, miksi pitää verrata jonhonkin ihan tähän liittymättömään asiaan, kun ei yksi asia sulje toista pois, ettei molempia voisi tehdä vaikka toinen keino olisikin vaikuttavampi. Toki, jos tarkoitat, että nämä ansiosidonnaisella olevat tekee sitten työttömyysjaksojen aikana pimeitä hommia, niin siinähän sitten saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
 
Kannattaa katsoa, niin ei tarvitse pelkän kuvan mukaan kommentoida.

No ihan faktojen pohjalta kommentoin etupäässä, Suomi vs. Japani. Tuo "Japanin tie" on aika vanha hokema jo ulkoistettu omia ongelmia Japanille joita siellä ei edes ole. Tosiaan koulutuksen ja terveydenhuollon taso on pysynyt Japanissa parempana.
 
Irtisanomisten helpottaminen johtaa minusta siihen että yritykset irtisanoo ja työpaikkojen määrä vähenee. Yrityksen tehtävä on tehostaa toimintaa ja tuottaa voittoa omistajilleen. Miksi ne jättäis käyttämättä mahdollisuuden toiminnan tehostamiseen?

Siis kyse on siitä että pyritään alentamaan kynnystä palkata, ei irtisanoa jo töissä olevia. Eiköhän jo töissä olevilla ole sopimuksensa jo plakkarissa. Kyse siitä että uusia työntekijöitä olisi työnantajan kannalta helpompi ja turvallisempi palkata, kun ei ole ikuinen avioliitto ja pallo jalassa tai jos sattuu huono yksilö että pääsee eroon. Siis tarkoitus helpottaa työllistämistä ja siten lisätä työpaikkoja.
 
Pientä osviittaa siitä, miten kalliiksi Marinin hallitus tuli suomalaisille ja tulee vielä jatkossakin:

Pauli Vahtera:
"Sanna Marinin hallitus teki kammottavaa jälkeä.
Vuonna 2019 Rinne-Marinin hallitusten alkaessa arvonlisäverokertymä tammi-marraskuussa oli nimellishinnoin 17,0 miljardia euroa; viime vuonna 18,6 miljardia euroa. Kun huomioidaan inflaatio kuluttajahintaindeksin mukaan 2019 tammi-marraskuussa kertymä oli 19,8 miljardia euroa eli Marinin hallitus onnistui heikentämään suomalaista aktiivisuutta, vaikka otti uutta velkaa 51,1 miljardia euroa 156,2 miljardiin euroon asti – kasvu 49 %.

Velkaan ei sisälly Marinin yön tunteina tekemä EU-elvytysvelka. Suomen maksuosuus avustusmuotoisesta tuesta on 7,2 miljardia euroa. Tämä osuus lisättynä koroilla tulee maksettavaksi vuosina 2028–2058. Korkojen määrä tulee olemaan 3-4 miljardia euroa.
Kun viimeinen erä maksetaan on Sanna Marin 73 vuotias.

”Velkaelvytyksestä” huolimatta BKT kasvoi vain 1,9 % Marinin hallituksen aikana inflaatio huomioiden.
Valtion menot Marinin hallitus onnistui nostamaan 55,2 miljardista eurosta 83,2 miljardiin euroon eli 1,51-kertaiseksi.
SOTEn Marinin hallitus onnistui tuhoamaan täydellisesti. Sen taloudelliset seuraukset ovat pysyvästi kammottavat. Puhumattakaan terveydenhoitopalvelujen heikkenemisestä.

Politiikassa on aivan liikaa vallassa henkilöitä, joille julkinen raha on vain keino nostaa omaa egoaan.
Joulukuun alv-tietoja ei ole vielä käytössä. Niiden julkaisemisen jälkeen selvitän lisää Sanna Marinin hallituksen tuhoisuutta."
 
Kannattaa huomata että valtion kontolle siirtynyt terveydenhuolto on tuosta vuoden -23 budjetista yli 12 miljardia, mutta silti kehitys on karmivaa. Oikeastaan niin karmivaa, että ratkaisuja tuohon ongelmaan ei ole kellään. Tai etuudet -80-luvun tasolle ja sosiaaliturva kansalaisuussidonnaiseksi voisi auttaa. Yhtään lisä vapaamatkustajaa ei tähän maahan tarvita.
 
Back
Ylös Bottom