Suomalainen politiikka

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja DayOne
  • Aloitettu Aloitettu
Katsoin A-studiosta turvapaikanhakijoihin liittyvän keskustelun. Aika hyvin Benkku jauhotti Veronika Honkasalon, vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka ajattelevat kuten toi Honkasalo, vaikka olenkin kantakirja-demari.... Onneksi meillä ei ole johdossa enää kokkelinokka, vielä kun Kutturainen saadaan pois julkisuudesta, niin avot...

Tähän vielä se, että kielteisen päätöksen saaneiden pitäisi olla ulkopuolella kaikista etuuksista, vaikka valittaisikin. Odotusajan ruoka maksulliseksi ym, eiköhän noi katoaisi silloin etelään...
 
Viimeksi muokattu:
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Lähtökohtaisesti mitään rahaa ei pitäisi jakaa yhdellekkään turvikselle, myönteisen päätöksen saaneelle minimi muonitus ja ja katto pään päälle (yksin tulleet miehet pärjää kyllä jossain hallissa yhteismajoituksessa, perheille oma luukku) ja that's it. Välitön kielen opiskelu velvoite ja sit tosiaan painamaan vaikka paskaduunia valtiolle sen muonituksen ja majoituksen vastineeksi. Jos ei maistu, niin vittuun suomesta.
 
Itse erottelisin turvapaikan saaneet ja siirtolaiset aika jyrkästi. Turvikset voisi saada etuudet, mutta turvapaikanhaku käsittelyyn pitäisi saada hieman enemmän kyynisyyttä. Tiukalla seulalla hakijoita ulos hakijoiden joukosta, vain murto-osa on oikeasti turvapaikan tarpeessa. Tanskan malliin odottelevat turvapaikanhakijat Pohjois-Afrikkaan, ja jos saa positiivisen päätöksen, saa jäädä siihen maahan jossa odottikin turvapaikkaa... Oho, nolla sotu-nautiskelijaa jäi Suomeen :).....
 
Ukrainalaiset ällikällä lyötyjä, todella otettuja, suosionosoitukset seisten moneen kertaan ja bravot kuului lopussa. Nettihesarista löytyy kuivakka juttu vierailusta, mainitaan vaan että puhui ukrainaksi.

Täytyy sanoa, että hieman yllätävää, mutta hyvä 👌

 
Aijai, onpas rassistista menoa ministeriössä vaikka ministerinä henkilö joka melkein kaatoi hallituksen koska rassismi.
"Koulujen väliset erot ovat revenneet. Pääkaupunkiseudulla korkeakoulutetut vanhemmat yrittävät saada lapsensa niihin kouluihin, joissa on mahdollisimman vähän lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi."

Omat lapset kuuluvat juurikin tähän ryhmään ja siltä pohjalta yksi havainto:

Ei se ole pelkästään se äidinkieli. Omien lasten koulussa on paljonkin luokkakavereita, joiden perheessä puhutaan päivittäin kahta kieltä. Englantia, saksaa, venäjää, ranskaa jne. Somaliaa tai arabiaa sen sijaan ei taida olla yhtään. Nuo lapset puhuvat käytännössä täydellistä Suomea - ainoana poikkeuksena sellaiset, jotka ovat lapsuudestaan asuneet merkittävän pätkän esim. Yhdysvalloissa. Näilläkin on sitten selkeä pyrkimys päästä siihen natiivipuhujan tasolla ja vanhemmat nimenomaan tekevät duunia sen eteen. Ja vanhemmat opettelevat myös itse suomen kieltä.

Sitten kun katson tuttavaperheitä: lasten luokalla on paljon arabi-, somali- tai vaikkapa kurditaustaisia lapsia, jotka ovat tasan asuneet Suomessa koko ikänsä - maahanmuuttajaperheiden lapsilla on ihan massiivisia vaikeuksia koulussa kun se suomeksi käytävä matsku, esim. matikka, ei luonnistu yhtään riittävällä tasolla. Ja sitten häiriköidään kaikkia "koska ei ole mitään oikeaa tekemistä". Tähän yhdistyy lapsen kasvaessa kunnioituksen puute suomalaista kulttuuria, esim. koulussa pärjäämisen tärkeyttä, kohtaan. Koska tällaista kunnioitusta ei perheen puolelta painoteta.

Onko ihme, jos PISA-tulokset putoaa?

Mutta turha syyttää äidinkieltä ainoana tekijänä, se ei ole koko totuus. Jos nämä humanitaarisin perustein maahan otetut perheet tekisivät kuten muut suomessa asuvat monikieliset perheet, mitään ongelmia ei olisi. Ja se ei ole suomalaisen yhteiskunnan tehtävä taipua ja päällystää sitä tietä onneen ihan loppuun saakka jokaiselle mahdolliselle tulijalle.
 
"Koulujen väliset erot ovat revenneet. Pääkaupunkiseudulla korkeakoulutetut vanhemmat yrittävät saada lapsensa niihin kouluihin, joissa on mahdollisimman vähän lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi."

Omat lapset kuuluvat juurikin tähän ryhmään ja siltä pohjalta yksi havainto:

Ei se ole pelkästään se äidinkieli. Omien lasten koulussa on paljonkin luokkakavereita, joiden perheessä puhutaan päivittäin kahta kieltä. Englantia, saksaa, venäjää, ranskaa jne. Somaliaa tai arabiaa sen sijaan ei taida olla yhtään. Nuo lapset puhuvat käytännössä täydellistä Suomea - ainoana poikkeuksena sellaiset, jotka ovat lapsuudestaan asuneet merkittävän pätkän esim. Yhdysvalloissa. Näilläkin on sitten selkeä pyrkimys päästä siihen natiivipuhujan tasolla ja vanhemmat nimenomaan tekevät duunia sen eteen. Ja vanhemmat opettelevat myös itse suomen kieltä.

Sitten kun katson tuttavaperheitä: lasten luokalla on paljon arabi-, somali- tai vaikkapa kurditaustaisia lapsia, jotka ovat tasan asuneet Suomessa koko ikänsä - maahanmuuttajaperheiden lapsilla on ihan massiivisia vaikeuksia koulussa kun se suomeksi käytävä matsku, esim. matikka, ei luonnistu yhtään riittävällä tasolla. Ja sitten häiriköidään kaikkia "koska ei ole mitään oikeaa tekemistä". Tähän yhdistyy lapsen kasvaessa kunnioituksen puute suomalaista kulttuuria, esim. koulussa pärjäämisen tärkeyttä, kohtaan. Koska tällaista kunnioitusta ei perheen puolelta painoteta.

Onko ihme, jos PISA-tulokset putoaa?

Mutta turha syyttää äidinkieltä ainoana tekijänä, se ei ole koko totuus. Jos nämä humanitaarisin perustein maahan otetut perheet tekisivät kuten muut suomessa asuvat monikieliset perheet, mitään ongelmia ei olisi. Ja se ei ole suomalaisen yhteiskunnan tehtävä taipua ja päällystää sitä tietä onneen ihan loppuun saakka jokaiselle mahdolliselle tulijalle.
Tämän kun saisi julkaistua sanasta sanaan hevossanomien "lukijoiden palstalla" (mikälie se tarkka nimi), niin kyllä kävisi kommenttikenttä kuumana. 😅(y)
 
Nythän Pisa-tuloksissa on tapahtunut massiivinen repeäminen sosioekonomisen aseman mukaan. Tämä toki korreloi maahanmuttotaustaisten kanssa, kun tulijaa tulee köyhemmistä oloista. Sitten toisessa ääripäässä on vaikka kansainvälinen koulu tai pari muuta Helsingin keskustassa olevaa koulua, jossa vieraskielisten osuus on todella korkea, mutta ovat käytännössä korkeastikoulutettujen expattien, diplomaattien, ymv. lapsia ja tulokset todella hyviä. Mutta nyt erot ovat revenneet myös suomenkielisten lapsien keskuudessa sosioekonomisen aseman mukaan.

Täysin tietämättä olettaisin, että kyse on kasvatuksesta, koska ei Suomessa ole sellaista köyhyyttä, että ei olisi rahaa ruokaan, kotiin, vaatteisiin ja koulutarvikkeisiin. Siis toki vaikka miljonääri voi päättää vetää kaiken nenään ja jättää ruoat ottamatta lapselle, mutta tuo ei ole kiinni tuloista tai varallisuudesta. Uskoisin myös, että koulujen väliset erot selittyvät pääasiassa sosioekonomisella asemalla ja siltähän se näytti Ylen kohutussa koulukoneessakin, kun katsoo tuloksia vaikka sen mukaan, että mikä on alueen työllisyysprosentti, korkeakoulutettujen osuus ja mediaanitulo. En tiedä, onko kasvatusta tutkittu suhteessa näihin asioihin, mutta aiemmista tutkimuksistahan tiedetään, että esim. lukeminen, TV:n katselu, tupakointi, jne. korreloivat, joten varmaan myös kasvatusmetodeista löytyy tällaisia tilastollisia eroja, jotka eivät selity rahalla.
 
☝️mskomun viestistä tuli mieleeni kun eilen tuli Ylen kanavalta päivällä Ari Puheloisen pitkä haastattelu missä käytiin läpi kaikkea lapsuudesta siihen miten päätyi puolustusvoimain komentajaksi. Oli köyhän perheen lapsi, maatilan töitä väännettiin lapsesta saakka, ja tuohon aikaan lukio ei ollut ilmainen ja kun perheellä ei ollut varaa, piti lukiomaksutkin tienata itse kesätöistä. Silti vaan kun kirjastosta sai lainata kirjoja ilmatteeks ja kaverilla oma halu oppia ja sivistyä, niin ihan ok tuo elämässään pärjäsi (y) Ehkä se vähävaraisuus ei lopulta ole kummoinen taakka opiskelulle ja elämässä menestymiselle, jos vaan vanhemmat kasvattaa järkevästi eivätkä tyrkkää älypuhelinta käteen heti 5-vuotiaana. Itse olen todella tyytyväinen että sain lapsuuteni elää ilman internettiä ja somea. Maahanmuutto toki iso haaste sekin tietyissä kouluissa, mutta epäilen, ettei tulosten lasku vain sillä selity.
 
= johtuu täysin.
Jos johtuisi täysin, niin Pisa-tulosten kehitys pitäisi pystyä ennustamaan maittain suhteessa (humanitääriseen) maahanmuuttoon. Nythän näin ei ole, vaan useammassa Itä-Euroopan maassa, jossa ei ole vastaavan kokoluokan maahanmuuttoa, tulokset ovat laskeneet, kuten vaikka Puolassa. Vastaavasti Tanskassa on viime aikaisista kiristyksistä huolimatta runsaasti maahanmuuttoa, mutta tulokset eivät ole samalla tavalla romahtaneet.

Se, että joku asia vaikuttaa tulokseen ei tarkoita, että tulokset selittyvät ainoastaan tällä asialla. Jos selittyisi täysin maahanmuutolla, niin silloin voitaisiin todeta, että esim. älypuhelimien käytöllä ei ole mitään vaikutusta, koska miten sillä voisi olla, jos kaikki selittyy maahanmuutolla? Vastaavasti itseohjautuvuuden varaan rakentamisella, avoimilla luokkahuoneilla, madallutetulla vaatimustasolla, jne. ei millään pitäisi olla minkäänlaista laskevaa vaikutusta Pisa-tuloksiin. Kaikki tutkimukset ovat tosin eri mieltä ja käsittääkseni myös kaikki opetusalan työntekijät, mutta mitäs pienistä.
 
☝️mskomun viestistä tuli mieleeni kun eilen tuli Ylen kanavalta päivällä Ari Puheloisen pitkä haastattelu missä käytiin läpi kaikkea lapsuudesta siihen miten päätyi puolustusvoimain komentajaksi. Oli köyhän perheen lapsi, maatilan töitä väännettiin lapsesta saakka, ja tuohon aikaan lukio ei ollut ilmainen ja kun perheellä ei ollut varaa, piti lukiomaksutkin tienata itse kesätöistä. Silti vaan kun kirjastosta sai lainata kirjoja ilmatteeks ja kaverilla oma halu oppia ja sivistyä, niin ihan ok tuo elämässään pärjäsi (y) Ehkä se vähävaraisuus ei lopulta ole kummoinen taakka opiskelulle ja elämässä menestymiselle, jos vaan vanhemmat kasvattaa järkevästi eivätkä tyrkkää älypuhelinta käteen heti 5-vuotiaana. Itse olen todella tyytyväinen että sain lapsuuteni elää ilman internettiä ja somea. Maahanmuutto toki iso haaste sekin tietyissä kouluissa, mutta epäilen, ettei tulosten lasku vain sillä selity.

Jep. Nykymaailma on siitä erikoinen, että jos ihan äärimmäisimmät tapaukset siivotaan pois, niin käytännössä kenellä tahansa on mahdollisuus mihin tahansa puitteiden puolesta, koska internetistä löytyy maksutta huippuyliopistojen ja -tutkijoiden luentoja, löytyy ohjeita ja ties mitä. Vaatii toki kovaa motivaatiota, kykyä omaksua uusia asioita ja sen sellaista, mutta jos näitä löytyy, niin kuka tahansa voi vaikka opetella huippukoodaajaksi ja samalla hankkia yliopistotason ymmärryksen teoreettisesta fysiikasta, tai mistä tahansa. Jos miettii vaikka viime vuosisadan puoliväliä, saati sitä aiempaa aikaa, niin ei tällainen ollut mahdollista ja tietyllä tapaa se tasasi eroja, koska myös huippulahjakkaat ja -motivoituneet olivat synnyinpaikkansa ja puitteidensa rajoittamia. Nyt, kun eivät ole, niin erot kasvavat.

Tuohon esimerkkiin vaikka puolustusvoimain komentajaksi, niin on vaatinut ison työn. Tuollaiseen työhön kykenevät pystyvät nykyään saavuttamaan ihan mitä huvittaa, jolloin heidän eronsa keskiarvoon nähden kasvaa paljon suuremmaksi, mitä aiemmin.
 
Jos johtuisi täysin, niin Pisa-tulosten kehitys pitäisi pystyä ennustamaan maittain suhteessa (humanitääriseen) maahanmuuttoon. Nythän näin ei ole, vaan useammassa Itä-Euroopan maassa, jossa ei ole vastaavan kokoluokan maahanmuuttoa, tulokset ovat laskeneet, kuten vaikka Puolassa. Vastaavasti Tanskassa on viime aikaisista kiristyksistä huolimatta runsaasti maahanmuuttoa, mutta tulokset eivät ole samalla tavalla romahtaneet.

Se, että joku asia vaikuttaa tulokseen ei tarkoita, että tulokset selittyvät ainoastaan tällä asialla. Jos selittyisi täysin maahanmuutolla, niin silloin voitaisiin todeta, että esim. älypuhelimien käytöllä ei ole mitään vaikutusta, koska miten sillä voisi olla, jos kaikki selittyy maahanmuutolla? Vastaavasti itseohjautuvuuden varaan rakentamisella, avoimilla luokkahuoneilla, madallutetulla vaatimustasolla, jne. ei millään pitäisi olla minkäänlaista laskevaa vaikutusta Pisa-tuloksiin. Kaikki tutkimukset ovat tosin eri mieltä ja käsittääkseni myös kaikki opetusalan työntekijät, mutta mitäs pienistä.

No tuskin sentään täysin. Varmasti kaikenlainen vasemmistolainen opetuspolitiikka on iso tekijä. Mutta onko se sopeuttamistoimi lisääntyvää maahanmuuttoa silmälläpitäen?
On noissa käppyröissä aika dramaattinen ero. Puola suurinpiirtein 2000-lähtötasossa pienen kehityskaaren jälkeen, Suomi jyrkkenevässä alamäessä koko ajan.
Suomi:
Puola:

Paljon älypuhelimia, mutta ei humanitaari maahanmuuttoa, noin sama lähtötaso kuin Suomella, väestömäärä laskussa "Japanin tie" jne:
 
Tuossa eräs opettajatuttu tuumasi hiljattain, että oiskohan sillä jotain vaikutusta PISA-tulosten laskuun, että koulutuksesta on leikattu aivan tolkuttomasti viime vuosikymmenellä. 2011-2019 välillä näemmä 2 miljardia. Ja tätähän nuo lehdissäkin ovat tuumanneet, että resurssipula on yksi iso syy niin ongelmiin kuin oppimistulosten laskuun.

Tuolta esim. jotain lyhyttä tarinaa, lukuja ja graafia:

 
Tuossa eräs opettajatuttu tuumasi hiljattain, että oiskohan sillä jotain vaikutusta PISA-tulosten laskuun, että koulutuksesta on leikattu aivan tolkuttomasti viime vuosikymmenellä. 2011-2019 välillä näemmä 2 miljardia. Ja tätähän nuo lehdissäkin ovat tuumanneet, että resurssipula on yksi iso syy niin ongelmiin kuin oppimistulosten laskuun.

Tuolta esim. jotain lyhyttä tarinaa, lukuja ja graafia:

Haluatko kysyä tältä kaveriltasi, että miten paljon koulutuksesta onkaan leikattu? Tämä nimittäin kerrotaan tosiasiana kerta toisensa jälkeen ja jokaiseen asiaan syynä on resurssivaje, kun oikealta taholta kysytään, mutta entäs todellisuus? Esim. jos kaivaa perusopetukseen käytettyjä resursseja, niin löysin vuoden 2009, jolloin keskiarvo oli vähän vajaa 7000 €/oppilas (lähde: https://www.theseus.fi/bitstream/ha...d=7F5B317FDFB257027E5A652AC1959C7D?sequence=2 sviu 37, jossa on mainittu lähteeksi vuoden 2010 opetushallituksen raportti). Vuonna 2022 tämä luku oli vajaa 10 000 €/oppilas (https://yle.fi/aihe/a/20-10002414, kaivettu näemmä tilastokeskuksesta). Vuoden 2009 ja 2022 välillä on toki ollut inflaatiota siten, että toi kasvanut luku on käytännössä reaalisesti sama, vain hieman korkeampi, mutta leikattu sitä ei ole.

En nyt tähän hätään löytänyt, mutta muistelisin nähneeni jossain lukuja vuosituhannen alusta ja sieltä on tähän päivään lisätty resursseja reaalisesti ihan merkittävästi. Ja taas noihin aikoihin Pisa-tuloksetkin olivat hyviä ja varmaan silloinkin tietyt tahot puhuivat sietämättömästä resurssivajeesta, mutta oli miten oli, niin leikattu ei ole ja resursseja käytetään nyt enemmän per oppilas, kuin aiemmin. Eli syyt ovat jossain muualla ja toivon, että tästä virheellisestä väittämästä päästäisiin pikkuhiljaa eroon, koska se estää ongelman korjaamisen, kun huomio keskittyy väärään asiaan.

Edit. Lisätään vielä, että en halua vähätellä opetushenkilökunnan ahdinkoa. Voi ihan hyvin olla, että heiltä resursseja on niistetty siten, että rahat käytetään johonkin poliittiseen pöhinään ja joudutaan sen takia leikkaamaan opetuksesta. Joka tapauksessa mikäli asia on näin, niin ongelma ei ole, että hallitus olisi leikannut koulutuksesta tmv., vaan että poliitikot työntävät rahaa mieluummin omiin hankkeisiinsa. Ja vielä tuohon postaamaasi käppyrään, niin se ei ota huomioon sitä, että oppilasmäärät ovat myös tippuneet. Tämä luo sitten illuusion, että olisi leikattu, koska rahoitus on oppilasmääriin pohjautuvaa.
 
Haluatko kysyä tältä kaveriltasi, että miten paljon koulutuksesta onkaan leikattu? Tämä nimittäin kerrotaan tosiasiana kerta toisensa jälkeen ja jokaiseen asiaan syynä on resurssivaje, kun oikealta taholta kysytään, mutta entäs todellisuus? Esim. jos kaivaa perusopetukseen käytettyjä resursseja, niin löysin vuoden 2009, jolloin keskiarvo oli vähän vajaa 7000 €/oppilas (lähde: https://www.theseus.fi/bitstream/ha...d=7F5B317FDFB257027E5A652AC1959C7D?sequence=2 sviu 37, jossa on mainittu lähteeksi vuoden 2010 opetushallituksen raportti). Vuonna 2022 tämä luku oli vajaa 10 000 €/oppilas (https://yle.fi/aihe/a/20-10002414, kaivettu näemmä tilastokeskuksesta). Vuoden 2009 ja 2022 välillä on toki ollut inflaatiota siten, että toi kasvanut luku on käytännössä reaalisesti sama, vain hieman korkeampi, mutta leikattu sitä ei ole.
Se kannattaa varmaan teikäläisen jutella jonkun päivittäistä opetustyötä tekevän kanssa, keiden arjessa nää hallituksen toimet konkreettisesti aina näkyy. Turhaan minä kyselen mistään enempiä.

Tuossa hätäisesti kaivettu linkki johonkin juttuun, jota en jaksa nyt lukea, mutta joka on tuoreessa muistissa, kun Sipilät ja Stubbit on poseerannut koulutuslupauskuvissa lehdissä ja lopputulos on ollut mitä on: https://www.ts.fi/uutiset/4515956

Varmasti, kun tällä palstalla ollaan, niin värilliset ja vasemmisto varmaan se "todellinen" syy oppimistulostenkin laskuun, mutta minä en näihin keskusteluihin enää sit osallistu :D

muoksista. ja niin kuin useimmat vähänkään kompleksisemmat ilmiöt, niin tokko tämäkään yhdestä asiasta on kiinni, vaan useamman asian summa, jossa on kyllä vaikuttavina tekijöinä ihan kaikkea mahdollista resursseista luokkakokoihin ja varmaan myös oppilaspohjan muutokseen.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom