Joo, soiden ojituksia tarkoitin. Mitä lie kirjoitin. Onko nämä pintavalutuskentät ja järkevästi suunnitellut ohitukset pakollisia vai suosituksia? Ei ole sattunut silmiin tällaisia. Nythän esim Koillismaalla näitä kunnostetaan eri jokien varsilta että saataisiin joet taas kuntoon.
Itellä on suvussa metsäkonekuskeja ja metsätalousinsinööri. Kun näistä juteltu niin jäänyt kuva että varsinkin riistatiheikköjen ja metson soitimien jättäminen on hyvin pitkälti kuskista kiinni.
Pensas kerroksiin pystyy varmaan vaikuttamaan maanmuokkauksella? Ei vedetä niitä parhaillaan 5x5m leveitä ojia vaan tehdään eri tavalla muokkaus ennen taimien istutusta. Olikos se nyt mätästys se tapa jolla kuokitaan sieltä täältä? Juurikin tuo on pahinta että käännetään koko alue auki. Tätähän ne suosii.
Ai kuinka vanhaa on vanha metsä? Kauanko puut yleensä kasvaa ja sinne kuuluu myös kelot ja lahopuut. Kait sitä muutamasta sadasta vuodesta puhutaan. Tämä tahti millä metsää kaadettu täältä pohjois-pohjanmaan alueelta, on kovempi mitä metsä ehtii kasvaa. Näkeehän sen helposti. Metsä hakataan uudestaan jo kesken kasvun. Tämä kaikki olisi siedettävämpää jos hommat oikeasti tehtäisi filsummin ja otettaisiin muutkin asiat paremmin huomioon. En ole vielä aivan vakuuttunut nuista sinun sanomista asioista. Ehkä paperilla näyttää hyvältä mutta mikä on käytäntö? Uskon kuitenkin että tulevaisuudessa tähän aletaan kiinnittään vielä enempi huomiota.
No kuinka sen pakollisen ottaa.. Kunnostusojitusta pääasiassa tehdään, jos turvemaan pohjaveden taso on alkanut jälleen nousemaan joka vaikuttaa puun kasvuun. Jos sen antaisi itsekseen ennallistua, niin pian nämäkin olisivat kitukasvuisia turvemaita, sekään ei palvelisi edes sitä riistaa vielä pitkiin aikoihin.
Uskaltaisin väittää, että yksityis metsätaloudessa metson soidinpaikat on ns. Herran hallussa, varmasti johtuu osittain siitä, että ne soidinpaikat ei ole "yleisessä tiedossa", eikä luultavasti edes metsänomistaja tiedosta sen olemassa oloa. Sekä osittain sitten näistä asioista ei välitetä.
Oikeassa olet, käytännössähän kaikki on loppu viimein sen konekuskin käsissä, mutta näihin asioihin voidaan vaikuttaa suunnittelun yhteydessä sekä konekuskien kouluttamisessa. Valtion metsissähän näin on toimittu pitkään mm. Soitimien osalta, riistatiheiköt on aika uusi juttu metsätaloudessa vielä.
Olet kyllä jäljillä tuon maanmuokkauksen osalta, en huomannut ajatella kirjoittaessa aikaisempaa. Sitten toisaalta maata muokataan, että se olisi otollisempi kasvu ja taimettumisalusta puustolle. Rehevät kasvupaikat missä on huomattavaa kenttäkerroksen kasvillisuutta muokattaessa, siellä myös se kasvillisuus pärjää paremmin kuten puustokin. Samasta syystä, otollista kasvualustaa paljastetaan ja "tarttuvat" siihen.
Ja kyllä, tuo vanhan kansan muokkaustyyli (velttaus/auraus) tekee ruman näköistä jälkeä. Tuota käytetään onneksi tosi vähän nykyään, MUTTA juurikin Koillismaa-Lappi akselilla se on vielä huudossa, osittain varmaan hinnan vuoksi. Kuusamo-Kemijärvi-Salla-Posio-Rovaniemi, niin kyllä yksityis metsätaloudessa aurataan melko surutta. Valtion metsissä on siirrytty äestys/laikutus/mätästykseen.
Aikaisemmin mainitsemissani sertifikaateissa otetaan huomioon pysty- sekä maalahopuu. Niitä ei korjata, uuden syntyminen vain ottaa aikansa. Hakkuualoille tehdään tekopökkelöitä, joista ajan saatossa tulee lahopuuta, säästöpuuryhmät myös sijoitetaan jo olemassa olevan lahopuun ympärille jne.
Meinasin ensin kirjoittaa romaanin mitä vanha puu mielestäni on ja milloin on mielestäni oikea aika uudistaa metsä, mutta eihän sitä kukaan jaksa lukea
Fakta kuitenkin on se, että Suomessa puuta kasvaa enemmän kuin sitä korjataan, kuten
@SIC- mainitsi.
Eipä minun tehtävä ole saada sinua vakuuttuneeksi, halusin vain kertoa oman näkemykseni asiasta, jokainen havainnoi omalla tavallaan. Kuitenkin kaikki toimet LVS, VMI, PEFC, FSC tähtäävät siihen, että metsien käyttö on kestävää ja siitä voi tulevatkin sukupolvet nauttia. Se että edellä mainittujen asioiden tuomia muutoksia päästään konkreettisesti tarkastelemaan vie aikaa. Puhutaan kuitenkin metsästä, jonka kiertoaika on 70-100 vuotta.