Suhteesi puolustusvoimiin ?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Thimbou
  • Aloitettu Aloitettu
Kyllä Puolustusvoimat on hyvä olla olemassa. Mielestäni kaikkien palvelukseen kykenevien tulisi käydä intti. En silti kuitenkaan tuomitse siviilipalveluksen käyviä, se on jokaisen oma valinta. Silti aika heppoisesti sivariinkin porukkaa lähtee, kun ei jakseta edes yrittää käydä sitä inttiä. Nykyään kun tuli nämä pehmeät laskeutumiset ym. niin ei se ole niin paha paikka etteikö kannattaisi edes yrittää. Kyllä siellä luonne kasvaa kun ei voikaan enää tehdä asioita ihan miten tykkää. Myöskin oppii tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa, ja oppii jeesaamaan toisia jos tarve vaatii.

Palkka-armeijaa en kannata. Kyllä Suomi tarvitsee jokaisen miehen maata puolustamaan. Palkka-armeija on kallis ja sodan ajan joukko vähenisi radikaalisti jos siirryttäisiin ammattisotilaisiin. Laajamittaista hyökkäystä olisi myös hankala puolustaa, koska joukkojen määrä olisi pienempi. Totaalikieltäytyjät tehköön miten lystäävät, itsepä siitä sitten maksavat.

Itse kävin 362 vrk saapumiserässä 1/03. Aluksi ei huvittanut paskan vertaa koko paikka, mutta pikkuhiljaa se siitä lähti ja motivaatio löyty. Lopussa se motivaatio taas sitten katosi. :D Pari viikkoa sitten putosi kertauslappu, elokuussa mennään!
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Eiköhän se suhde tosta selkiydy, kun heinäkuussa valtion palvelukseen astun. :D Pääasia on kuitenkin ettei se suhde kestä yli kuutta kuukautta. Kyllähän se armeija tietysti hiukan vituttaa, kun se sotkee duuni- ja varsinkin opiskelukuvioita. Siihen että aion siellä armeijassa vain sen kuusi kuukautta olla, vaikuttaa opiskelusyiden lisäksi myös se, että en tunne, että AUKilla tai RUKilla olisi mulle jotain annettavaa. Oon sen verran hiljainen kaveri, että en ole mitään käskyttäjä ainesta. Toisaalta en tee millään johtajakoulutuksella paskan vertaan, kun opiskelen sellaista millään mistä ei paljon mitään johtajia tule.

Kyllä mun mielestä tuo asevelvollisuus on silti ihan hyvä olemassa, ainakin jos vaihtoehtona olisi palkka-armeija. Suomessa tuo aseellisen konfliktin uhka on kuitenkin sen verran pieni, että tuntuu hyödyllisemmältä käyttää rahat uuden possen kouluttamiseen, kuin maksaa palkkaa "tyhjästä" palkkasotilaille. Mua ei kiinnosta pätkääkään jos joku haluaa mennä sivariin tai totaalikieltäytyä. Sodanajan sattuessa ne tyypit ovat mun ymmärtääkseni siellä taistelutantereella siinä missä muutkin.
 
Tällä hetkellä positiivinen olo kun on heinäkuussa lähtö. Varmaan vituttaa siellä, mutta pidän itsekurista. Ihanaa päästä pois normaalista arjesta. :)
 
Miken linjoilla ollaan. Vitutti äärettömästi olla siellä mutta kyllä on myös mitä muistella.
Tekee helvetin hyvää luonteelle ja näkee jamppaa vähän joka lähtöön.
Toisaalta taas koko koulutuksen ois saanut typistettyä pariin kuukauteen tai esim. "kesäleiriksi" kun yli puolet ajasta oli lähinnä munien raapimista ja sotkussa istumista.
 
Tässä odottelen kutsua Maanpuolustuskorkeakoulun pääsykokeisiin, että siitä voi jokainen päätellä. En silti täysin ole sivareita tai totaaleja vastaan, mutta kaikilla ei mielestäni ole ihan pitävät syyt. Eipä niistä monesta lusmusta sitten ikinä mitään muutenkaan elämässä tule.

Mitä itse varusmiespalvelukseen tulee, niin eihän se aina niin herkkua ole. Jälkeenpäin ajatellen yleensä kuitenkin mukavat asiat vaan muistaa. Paljon riippuu siitäkin millaiseksi sen itse tekee. Kuten lähes kaikki asiat, niin intinkin voi hoitaa, joko sillä helpommalla tavalla, tai sitten vaikeammalla. Ja se ei tarkoita pelkästään sitä kestoa. Homma on yleensä aika paljon fiksumpaa AUK:ssa ja sen käyneillä. Myös palveluspaikka kannattaa valita harkiten.

Jos joku alikessu huutaa naama punaisena päivästä toiseen, niin fiksu ihminen kyllä ymmärtää, että ongelmia on enemmänkin sillä alikessulla. Ei siitä kannata ottaa pulttia. Enemmän tuollainen ainakin minua nauratti varsinkin, jos kyseessä oli joku kapiainen.
 
minä ainakin kasvoin intissä henkisesti aika paljon. sitä oppii kummasti arvostamaan ihan pieniäkin arjen asioita kun on kaksiviikkoa keskellä ei mitään! fysiikka intissä ei välttämättä pääse paljon kohoomaan jos on suht hyvä pohjakunto. minulla ainakin cooperin tulos tuli ryminällä alas.

ja hyviä kavereita saa varmasti. mikään ei lähennä miehiä niin paljon kuin keväinen loska sade, synkkä metsä, kello 5 aamulla, 30km marssi edessä ja kaikki istuu yhdessä kasassa kuin pingviinit ettei vilu iske.
 
Mike jo sanoi kaiken. Mutta en yhtään hinkua sinne takaisin edes kertaamaan. Jos tulee kutsu niin heti lääkärikirja kouraan ja joku vaiva etsimään. Mä kyllä osaan ampua ja liikkua metsässä ilman kertaamista.
 
lej sanoi:
Jos joku alikessu huutaa naama punaisena päivästä toiseen, niin fiksu ihminen kyllä ymmärtää, että ongelmia on enemmänkin sillä alikessulla. Ei siitä kannata ottaa pulttia. Enemmän tuollainen ainakin minua nauratti varsinkin, jos kyseessä oli joku kapiainen.

Totta. Parhaiten intissä pärjää kun ottaa huumori asenteen ja vetää pilke silmäkulmassa. Hommat tietenkin kannattaa hoitaa kunnolla.

Itselle on elämän parhaat kännäysreissu muistotkin hankittu intistä. Niistä kyllä Esa ja Pekka aina muistutti jälkeenpäin ;)
 
Kun menin inttiin oli vielä ihan hyvät fiilikset mutta muutamanpäivän jälkeen sitä vasta sai käsityksen milaista pelleilyä se on. Jos jotain positiivista hakee niin se oli ampuminen ja pidemmät marssit.
Mutta pakkohan suomessa on uskottava armeija olla kun tuollainen naapuri.
Kertaamaan en ole menossa vaikka kutsu tulisi.
 
Eipä jaksanut intti kyllä pahemmin tätä poikaa innostaa, jotenkin oli vaan niin mammmanpoikamesta ettei paljon hevon vittuakaan hotsittanu koko touhu, mut tulihan se nyt kuitenkin aikoinaan käytyä kun sivaritouhut ois kiinnostanu vielä vähemmän.

Sinänsä puolustusvoimat voi olla kylläkin hyvä työpaikka monelle joka kokee ettei pärjäisi oikeassa työelämässä, koska duuni on käsittääkseni aika varma pitkäksi aikaa eli potkuista ei ole hirveästi pelkoa ja ylenemismahdollisuudetkin ovat varmasti aika hyvät jos maanpuolustuskork.koulut (vai mikskä niitä nyt kutsutaankaan) käy.
 
VilleO sanoi:
Siihen että aion siellä armeijassa vain sen kuusi kuukautta olla, vaikuttaa opiskelusyiden lisäksi myös se, että en tunne, että AUKilla tai RUKilla olisi mulle jotain annettavaa. Oon sen verran hiljainen kaveri, että en ole mitään käskyttäjä ainesta. Toisaalta en tee millään johtajakoulutuksella paskan vertaan, kun opiskelen sellaista millään mistä ei paljon mitään johtajia tule.

Itsekin olen aika hiljainen mutta silti tuli AUK ja RUK käytyä. Tulenjohtajahan minusta tehtiin. Tulenjohtajalla on 4 alaista joten mikään sadanpäämies ei tarvitse olla. Kyllä johtajakoulutuksesta jonkin verran tuli itseluottamusta lisää, ja oli se muutenkin ihan hyvä kokemus. Vaikka ei miksikään toimitus- tai muuksi johtajaksi koskaan alkaisikaan niin näkeepähän ainakin paremmin mahdolliset puutteet oman esimiehen toiminnassa ja ymmärtää vähän johtajan ja alaisten suhteita ja organisaation toimintaa. Sekin oli mukava oppia että mitä tapahtuu laajemmassa mittakaavassa jos sota syttyy, tämäkin esitettiin kunnolla vasta RUK:ssa. Omalla kohdalla ainakin armeijan käyminen lisäsi luottamusta puolustusvoimien iskukykyyn.

Niin ja saihan sieltä intistä ison kasan hyviä kavereita.
 
Sinänsä puolustusvoimat voi olla kylläkin hyvä työpaikka monelle joka kokee ettei pärjäisi oikeassa työelämässä, koska duuni on käsittääkseni aika varma pitkäksi aikaa eli potkuista ei ole hirveästi pelkoa ja ylenemismahdollisuudetkin ovat varmasti aika hyvät jos maanpuolustuskork.koulut (vai mikskä niitä nyt kutsutaankaan) käy.[/QUOTE]
:jahas: :anssi:
 
Armeijassa oppii:
- Välttelemään vastuuta ja työntekoa.
- Viikkaamaan peitteen
- Polttamaan tupakkaa
- nukkumaan vesilätäkössä

Hyvä paikka osalle niistä jotka eivät ole missään muualla pärjänneet evätkä missään muualla tule pärjäämään.

Uskon että jossain erikoiskoulutuksessa hommat tosin on hieman toisin.
 
paalu sanoi:
Sinänsä puolustusvoimat voi olla kylläkin hyvä työpaikka monelle joka kokee ettei pärjäisi oikeassa työelämässä, koska duuni on käsittääkseni aika varma pitkäksi aikaa eli potkuista ei ole hirveästi pelkoa ja ylenemismahdollisuudetkin ovat varmasti aika hyvät jos maanpuolustuskork.koulut (vai mikskä niitä nyt kutsutaankaan) käy.

"Oikeassa työelämässä". Voi jumalauta mitä :anssi:. Koita nyt vähän selvittää faktoja, ennen kuin alat puhumaan tuollaisia.

Miltä kuulostaa johtaa 150 miehen taisteluammuntaa, jossa vastaat KAIKESTA. Esimerkiksi siitäkin, jos joku töhö päättää ampua itsensä tai jonkun muun. Pää on heti pölkyllä. Ja auta armias, jos et ole tehnyt hommiasi viimeisen päälle huolellisesti, niin saat marssia suoraan vankilaan, kulkematta lähtöruudun kautta.

Vastuu yleensäkin aika kovalla tasolla ja eipä se työpaikkakaan enää mikään itsestäänselvyys ole, kun seuraa tätä lakkauttamisvimmaa.
 
NP sanoi:
Tällä hetkellä positiivinen olo kun on heinäkuussa lähtö. Varmaan vituttaa siellä, mutta pidän itsekurista. Ihanaa päästä pois normaalista arjesta. :)

Samallailla ajattelin itekkin. Saat nähä, että se paikka on aivan vitun ihana. Alikessut oli meillä semmosia peruskoulun käyneitä runkkareita, jotka harrastivat siviilissä autojen varastelua sekä virittelyä.Voi luoja että onkin ankea paikka. Kokelaat ne vasta veijareita olikin, näytti olevan kilpailua että kuka hommaa tykäreille eniten poistomiskieltoja. Voittaja pääsi ylikersantiksi. Varmaan pää vieläkin yliluutnantin perseessä.
Muutenkin hauska tapaus tämä ko. silloinen HERRA KOKELAS.
Yritti oman joukkueensa saada oikein kivaan nesteeseen hommaamalla huumekoirat loppusotaan haistelemaan poikien tetsarit ja reput. Tykkäs muuten kuulemma laueta vaimonsa naamalle. Omien puheidensa mukaan oli tenavatähti ja 100m:n juniorien suomenmestari ja oli pannut äitiä ja tytärtä samalla kertaa. Oli ollut alkoholisti, mutta jo 2 vuotta ilman viinaa. Helvetin enkeleiden varastollakin oli päässyt käymään, jossa ovella oli ysimillinen tullut heti otsaan, onneksi oli kaveri mennyt takuuseen. Ylpeänä kertoi myös, kuinka oli äitinsä käden vääntänyt sijoiltaan nuorempana. Mikä parasta tällä kokelaalla oli aikoinaan katkennut myös molemmat jalat jalkapalloa pelattaessa puskutilanteessa. Paljon oli tapahtunut 21vuotiaalle äijälle elämässä.

Että jos joku palvelee atm. Kainuun tykistörykmentin tulenjohto- ja viestipatterissa, niin siellä se taitaa vieläkin ylikersanttina sykkiä. Kysykää toki, että onko mies saanu paljon suihinottoja. :hyper:

Nyt tuli semmonen avautuminen, että ei helvetti mutta ihan sama :nolo:
Ette usko, mutta niin tuo mulukku vaan oikeasti vakavalla naamalla tarinoi kaikille. Kyllähän tuolle naurettiin selän takana niin että helevetti :lol2: Tuossa nuo jutut, nyt oli vaan semmosia aivan perusjuttuja mitä tuolta mulukulta sai kuulla. Tuo äijä on kyllä paras muisto koko intistä, vaan olinhan mää hajonnu tuohon jätkään leireillä. :piis:
 
Mun mielestä tää on hyvä näin:

"Suomessa on edelleen voimassa äärimmäisen kattava
asevelvollisuusjärjestelmä. Jokaisesta miespuolisesta ikäluokasta n. 80 % suorittaa aseellisen palveluksen. Reilut 10 % vapautetaan ja n. 7 % hakee siviilipalvelukseen."

Plus tohon ne noin 60 totaalia. Niille jätkille on mun mielestä suurin rangaistus, että joutuvat elämään itsensä kanssa. Mun kokemuksen mukaan siinä on enemmän kyse oman persoonan dramatisoimisesta ja hirveestä narsistisesta minä-minä-showsta kuin itse asiasa. (No joo, ehkä toi luonnehdinta käy allekirjoittaneeseenkin...en mä kyllä millään usko, että mä olen livenä niin rasittava kuin Jussi Hermaja...)

Uskon, että noi prosentit on aika vakio. Ja hyvä niin. Mun mielestä jokainen saa tässä systeemissä tehdä just ne valinnat, jotka parhaaksi näkevät. Aika monesta asiasta mulla on yleensä naputtamista, mutta nää lakipykälät on mun mielestä fiksusti säädetty.

Edit: Niin kauan kuin jokainen totaali lusii, niin en mä niitäkään vapaamatkustajina pidä.
 
41shots sanoi:
Miltä kuulostaa johtaa 150 miehen taisteluammuntaa, jossa vastaat KAIKESTA. Esimerkiksi siitäkin, jos joku töhö päättää ampua itsensä tai jonkun muun. Pää on heti pölkyllä. Ja auta armias, jos et ole tehnyt hommiasi viimeisen päälle huolellisesti, niin saat marssia suoraan vankilaan, kulkematta lähtöruudun kautta.
No kerro montako skapparia on lähtenyt lusimaan varusmiehen ammuttua itsensä tai taisteluparinsa, vai oliko toi joku piposta vedetty ääriesimerkki niinkuin hieman epäilen.

Tosiasia kuitenkin on että puolustusvoimissa on TODELLA harvinaista että skappari saa kenkää tai alennetaan, kun taas normaalissa työelämässä tai esim. yrittäjänä olosuhteet ovat huomattavasti tuulisemmat ja täten myöskin paljon vaativammat, ellei nyt sitten satu olemaan kunnalla siivoushommissa.
 
paalu sanoi:
No kerro montako skapparia on lähtenyt lusimaan varusmiehen ammuttua itsensä tai taisteluparinsa, vai oliko toi joku piposta vedetty ääriesimerkki niinkuin hieman epäilen.

Tosiasia kuitenkin on että puolustusvoimissa on TODELLA harvinaista että skappari saa kenkää tai alennetaan, kun taas normaalissa työelämässä tai esim. yrittäjänä olosuhteet ovat huomattavasti tuulisemmat ja täten myöskin paljon vaativammat, ellei nyt sitten satu olemaan kunnalla siivoushommissa.

Aamen. Suurintaan ylennys saattaa viivästyä. Se on luultavasti viimeinen pesäke, jossa ei tarvitse vastata juuri mistään, sillä mitäpä väliä parilla raadolla on.
 
paalu sanoi:
No kerro montako skapparia on lähtenyt lusimaan varusmiehen ammuttua itsensä tai taisteluparinsa, vai oliko toi joku piposta vedetty ääriesimerkki niinkuin hieman epäilen.

Tosiasia kuitenkin on että puolustusvoimissa on TODELLA harvinaista että skappari saa kenkää tai alennetaan, kun taas normaalissa työelämässä tai esim. yrittäjänä olosuhteet ovat huomattavasti tuulisemmat ja täten myöskin paljon vaativammat, ellei nyt sitten satu olemaan kunnalla siivoushommissa.

Olihan se piposta vedetty esimerkki. Ihan turha väittää, ettei olisi vastuuta. Vaikka tuota ääriesimerkkiä ei (onneksi) tapahdukaan toivottavasti koskaan, niin se ei sitä ammunnan johtajan vastuuta mihinkään poista. "Kevyempiä" esimerkkejä on olemassa, mutta niissä ammunnan johtaja on tehnyt hommansa oikein eikä häkki ole heilahtanut. Äkkiseltään tulee mieleen esimerkki kranaattikonekivääriammunnassa tapahtunut onnettomuus. Syyte kuolemantuottamuksesta.

Voin sen verran myöntää, että intin hommissa voi lusmuilla, jos haluaa ja palkka tulee joka tapauksessa. Työntekijöitä on joka lähtöön varmaan muillakin työpaikoilla. Se on jokaisen oma ongelma, mutta ns. lusmuilija löytää itsensä jostain maalilaitevarastolta aika äkkiä. Ja sitten on työn vaativuustaso sitä siivoushommien luokkaa. Ei sillä ettenkö arvostaisi siivoojia. :)

Ei kannata siis yleistää puhumalla tyyliin: "Intissä ei tarvitse tehdä mitään, jos ei halua. Täten kukaan ei tee mitään." Asia ei liity työn vaativuustasoon mitenkään. Emme pääse todennäköisesti yhteisymmärrykseen tässä asiassa, vaikka väittelisimme pakkiksen pisimmän threadin tästä aiheesta. ;)

Voin kuitenkin sanoa ihan kokemuksesta, että työtehtävät ovat vaativia ja niitä on muitakin kuin varusmieskouluttajan tehtäviä.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom