Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Jos suomalaiset osaajat karkaavat ulkomaille niin ratkaisu on yksinkertainen: neuvostomallisen tekohengityksen ja porkkanattoman kepin sijasta tehdään maasta kilpailukykyinen. Jonkun kustannuksella se kylläkin tapahtuu, mutta parempi sekin että nettoveronmaksajat vaihtavat maisemaa.
No ainakin Ruotsin metsäteollisuutta tukee tällähetkellä heikko kruunu, mutta ei sielläkään enää ruusuilla tanssita, silti Suomenkin tuotantoa siirretään osaksi Ruotsiin.Taas olette saaneet varmaan lukea siitä, että Suomessa metsäteollisuuden kannattavuus on vähintään haasteellista.
Miksi ihmeessä Ruotsissa tai Saksassa homma toimii niin paljon paremmin kuin täällä? Onko niin, että koska katteet ovat niin pienet niin sitten homma on pienestä kiinni?
Esimerkiksi puun hankinta. Eikö noi firmat ole sen verran isoja, että niillä olisi varaa sanoa, että me maksetaan puusta X€ ottakaa tai jättäkää?
Sähkö pitäisi olla halpaa Suomessa ja monen paperitehtaan kyljessä on vesivoimala mistä sitä saa vielä halvemmalla.
Kertokaas viisaammat miten se voi olla niin vaikeaa?
Henkilöstöstä säästäminen nyt on ihan viimeinen tapa, mutta miksei käytetä muita keinoja loppuun ensin.
Saksan tilanteesta en tiedä, omakohtainen kokemus ja mutu on se, että tehdään pelkästään korkeamman katteen kamaa toisin kuin suomen sanomalehtipaperit ym. Ja keskipalkat tosi paljon pienemmät kuin suomessa.
Joo mutu perustui yhdessä tehtaassa työskentelyyn.Tärkein kohta tummennettu ja alleviivattu, ainoa mikä tuossakin lausessa pitää edes jollakinlailla paikkaansa.
Saksassa tapahtuu seuraavia asioita:
a) palkkataso ei todellakaan jää jälkeen suomalaisesta tehtaasta.
b) tuotannossa on aivan prikuulleen samat paperilajit.
Mutta jatka mutuilua, sillä sen tunnut todella osaavan :thumbs:
Vahvasti epäilen, että tuotettaisiin samassa suhteessa samoja paperilajeja kuin suomessa mutta ihan miten vaan.
joo uskotaan upm:n osalta mutta saksassa toimii (pa)scat ja smurffit myös. Siihen perustinkin tuon mutun että vaikka suomalaiset firmat tekisivät tasan samassa suhteessa kaiken, muut kilpailijat todennäköisesti sekottavat pakkaa. On tieten mahdollista että lopputulos on täsmälleen sama. Eos
Paperiteollisuus ei oikein, kuten ei muukaan perinteinen 'savupiipputeollisuus', toimi kunnolla pörssin hektisessä kvartaalitaloudessa.
Tätä vasureiden väitettä olen aina ihmetellyt. Mitä ihmettä tämä "hektinen kvartaalitalous" tarkoittaa? Ymmärtääkseni vasurit tarkoittavat tällä sitä että yritys tekee tappiota ja leikkaa tämän johdosta tuotantoon ja väkeään. Näiden kriitikoiden mielestä siis muutoksia ei saisi tehdä ainakaan näissä paikoissa. Pitää vaan olla tekemättä mitään josko voittoa sitten alkaisi tulemaan.
Pörssissä on aika monta yhtiötä jonka toimari on ollut siellä pitkään ja tappiota on tullut koko ajan, parhaana esimerkkinä M-real. Lisäksi löytyy paljon esimerkkejä varsinkin teknobuumin ajoilta milloin uudet firmat tekivät tappioita, mutta silti pörssikurssit nousivat 40% vuodessa. No miksi näin? Koska osakkeenhinta kuvastaa tulevaisuuden kassavirtoja, mutta takapakkia tulee kun tulevaisuuden kassavirrat ajanhetkellä t+1 näyttää huonommalta kuin hetkellä t.
Pörssissä on aika monta yhtiötä jonka toimari on ollut siellä pitkään ja tappiota on tullut koko ajan, parhaana esimerkkinä M-real. Lisäksi löytyy paljon esimerkkejä varsinkin teknobuumin ajoilta milloin uudet firmat tekivät tappioita, mutta silti pörssikurssit nousivat 40% vuodessa. No miksi näin? Koska osakkeenhinta kuvastaa tulevaisuuden kassavirtoja, mutta takapakkia tulee kun tulevaisuuden kassavirrat ajanhetkellä t+1 näyttää huonommalta kuin hetkellä t.
Jätetään tuo pörssi vaikka kokonaan ulos mutta kertoisitko mitkä on ne kilpailutekijät ja trendit paperimarkkinassa, joissa suomalainen tai painopaperiteollisuus (pakkauspapru ja paskapaperi tehnee kauppansa tulevaisuudessa entiseen) ylipäätänsä menestyy ja tahkoaa hilloa tulevaisuudessa.Juu, taitaa tuokin näkemys aiheesta olla tosivasurin toimenpiteitä. Itse kuulin asiasta ensimmäisen kerran Jorma Ollilan haastattelusta jokunen vuosi sitten, kun hän nimenomaan puhui yrityksen jatkuvuudesta ja kehittämisestä kvartaalitalouden ehdoin.
Mutta hittojako sillä on väliä pakkotoiston talouskeskusteluissa, jossa kaikki hivenenkin pääomasijoittajalle negatiivinen julkituoma leimataan kommarien/vasureiden huuhaaksi. Hauskinta tässä on, että suurimmat älämölöjät yleensä löytyy tuolta opintien alkupuolelta, jolloin vielä kouluttaudutaan suuriksi johtajiksi ja ollaan luettu jokunen talousopin kirjanen kauppiksessa.
- onko paperin kysyntä ylipäätään kasvussa?
- onko suomalainen paperiteollisuus ylivoimaisen kustannustehokasta?
- onko suomalainen paperiteollisuus ylivoimainen logistiikan eli raaka-aineiden tai lopputuotteen kuljetuksen kannalta?
- onko suomalainen paperi tulevaisuudessakin niin paljon laadukkaampaa että siitä kannattaisi maksaa meikäläisten kulujen edellyttämää hintaa?
Jätetään tuo pörssi vaikka kokonaan ulos mutta kertoisitko mitkä on ne kilpailutekijät ja trendit paperimarkkinassa, joissa suomalainen tai painopaperiteollisuus (pakkauspapru ja paskapaperi tehnee kauppansa tulevaisuudessa entiseen) ylipäätänsä menestyy ja tahkoaa hilloa tulevaisuudessa.
Yritän tässä haarukoida perustetta sille miksei alasajoja kannattaisi ylipäätään tehdä ja/tai miksei nimenomaan suomessa. Ei siis ole kyse mistään kvartaalijutuista vaan esim. 5-20 v akselilla eli mistä saadaan pohja ja peruste tuolle peräänkuulutetun jatkuvuuden ylläpitämiselle. Tässä nyt on kuitenkin kyse ainoastaan alustasta johon mustetta lätkitään eli megainnovaatiot ja teknologiset läpimurrot voitane unohtaa.
Paljon kuuluu puhuttavan laajarintamaisen median digitalisoitumisen pikkuhiljaa nakertavan (tai hidastavan kasvua) painopaperimarkkinaa. Tämän jokainen huomannee ihan omakohtaisesti, netti ja TV pikkuhiljaa nakertaa painetun median osuutta niin tiedonvälityksessä kuin markkinoinnissa.
