Sinkut vs Lapsiperheet

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja protsku
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Juu ite tein ensimmäisen muksuni 18 vee, ja toisen 20 vee. Yhdelläkään mun tuttavistani ei ollu muksui silloin ja nyttenkin vasta kahdella. Silti jutut on samaa mitä ennenkin: elämäntilanteen pohtimista puolin ja toisin, yleistä jutustelua ym. Eli jos puhunkin lapsistani niin kyllä se sinkku kaveri puhuu reissuistaan ja jätkäongelmistaan samalla tavoin. Kuuntelemalla oppii ymmärtämään erilaisiakin elämäntilanteita, ei kaiken tarvitse olla samalla tasolla koko ajan. Samaan aikaan kun minä hoivaan neljän seinän sisällä oksentelevia muksujani, kaverit kuuntelee puheita ja kokee kokemuksia jotka kuulen kun muksut on taas terveitä. Samoin minä kertoilen tarhatilanteista, lapsieni mitä kummallisimmista onnettomuuksista ym. Eikö itseäsi naurattaisi kuulla kuinka 6 vuotiaani juoksi puuta päin ja oikeasti lensi selälleen koska tuijotti koko ajan sen puun ohi sen sijaan et ois kattonu eteensä? Tai siitä kun meiän nelivuotias päätti olla laiha kokonaan ja ahtautui portaiden väliin ja jäi jumiin. Sieltä se sitten piti irrottaa riisuttuna, öljyllä rasvattuna ku ei muuten irronnut.
Komiikkaa löytyy sinkkujen ja perheellisten elämästä ja siitä voi molemmin puolin nauttia, jos ymmärtää oikeasti kuunnella.
On toki totta että osalla sinkuista on vaikea kestää perheellisten seuraa, mutta ei se ole ystävyyttä jos perheeseen kaatuu.
Kauppahuudoista sitten... Olen jopa kerran saanut kehuja muksun huudattamisesta kaupassa, kun kielsin herkut ja pidin pääni. Vanhempi rouva tuli oikein kädestä pitäen kiittämään kun pelastin hänen uskonsa nuorien kasvattamiseen:lol2: Lisäpointseja sain kuulemma siitä että itselleni oli kyllä suolakeksejä mutta muksuille ei mitään erikoista:lol2: Liian usein kuulemma näkee niitä hyssytteleviä vanhempia jotka ennemmin ostaa kuin kuuntelee huutoa. Itellä ei kukkarokaan sitä kestäisi.
Lisäksi kokemuksia vielä "perheistä" joissa ei ole lapsia vaan koiria. Tuttavani on juuri sellaisessa suhteessa ja voin vakuuttaa että heille ne koirat ovat heidän lapsiaan. Hän liikuttui kyyneliin asti kun ensimmäisen tullessa taloon vein hänelle kasteriipuksen ja onnittelin "äidiksi" tuloa. Niin tärkeää se hänelle oli.
Älkää siis vähätelkö tätäkään perhemuotoa. Sekin on valinta siinä missä muutkin, ehkä jopa kaikista vaativin valinta. Koirat pysyvät aina "lapsina" eivätkä itsenäisty niinkuin lapset aikanaan.Lisäksi elinajanodote on huomattavasti lyhyempi mikä on raskaampaa henkisesti.
Eli ymmärrystä kaikille tasapuolisesti, jookos? Kaikki ei pidä kaikesta joten tämä suotakoon heille:) Mikään valinta ei tee toisesta toista huonompaa jos vaan hoitaa asiansa oikein. Eli jos hankit muksuja, huolehdit niistä.Jos oot sinkku, huolehdit itsestäsi etkä pyri muita loukkaamaan teoillasi (koskee kaikkia ryhmiä). Jokainen taaplaa tyylillään.:rock:
 
Mä olen vakaumuksellisesti sinkku ja iloisesti ylpeä siitä. Tämä vakaumus syvenee joka kerta kun näen kaupan kassajonossa itkuraivaria pitävän lapsen. Samoin kapakoissa ja deittipalstoilla epätoivoisesti uutta miestä metsästävät Yh-äiskät vahvistavat uskoani siihen, että nuo roolileikit jätettäköön muitten pelattavaksi. :)

Hmm ei sitä tarvitse olla sinkku jos niitä lapsia et tahdo, toisena vaihtoehtona on löytää sellainen kumppani joka pitää lapsettomasta parisuhteesta:) .

Minä olen vakaumuksellisesti lapseton ja vakaumus kasvaa kun julkisilla paikoilla katselee lapsiperheitä. Niin ja kun kuuntelee esim työpaikan pukuhuoneessa naisten juttuja peheen pyörittämisestä joten no thanks. En ole ainut lapsi vaan minulla on 3 pikkuveljeä joten minun lapsenhoitokiintiö on täynnä, eikä minulla ole koskaan ollut halua hankkia lapsia.

Hankkikoot ne lapsia jotka niitä haluavat mutta voisivat (eräät) pohtia tarkemmin mitä lapsen tulo vaikuttaa elämään/parisuhteeseen... olisi niitä yh:ta vähemmän.
 
Mitäs ne parhaat vuodet oikein on?


Mulla ne parhaat vuodet on ainakin menossa nyt. Tai jo edelliset 5 vuotta on olleet parhaita vuosia ja parhaat vuodet vaan jatkuvat. Vanhempi poika on 5 v ja nuorempi 2 v.

Mä vaan tykkään lapsista, ne ovat yksinkertaisesti aivan mahtavia tapauksia. On todella hienoa seurata joka päivä noiden pienten kasvamista ja elämää. Ja illalla muksujen nukahtamisen jälkeen tuntuu upealta kun voi ottaa oman vaimon kainaloon ja viettää kahdenkeskistä aikaa.
 
Kuluva vuosi on aina paras vuosi. Aika vittumaista olisi koko ajan kärkkyä sitä "kultaista aikaa", ja murehtia sen perään sitten kun se aika on mennyt. Kyllä tätä elämää pitäisi tarkastella laajemmin kasvuprosessina, eikä pelkästään keskittyä fyysiseen suorituskykyyn.

Tuosta suorituskyvystä muuten: Ihminen on fyysisesti parhaimmillaan siinä 30-40 vuotiaana. Ainakin voimanostossa monet tekevät parhaat suorituksensa yli nelikymppisinä. Ja vielä yli 60 vuotiaana voi olla paremmassa kunnossa kuin 90% 20 vuotiaista. Että paras heittää ennakkoluulot.

Niin ja eikös se ura "piikkaa" vielä paljon myöhemmin, joskus yli 50 vuotiaana? Poliitikoilla ja muilla johtajilla vielä paljon myöhemminkin...

Jos elämää ajattelee käyränä, niin kyllä minä luulen, että se jatkuu nousujohteisena sinne vanhuuteen asti, ja juuri ennen kuolemaa tapahtuu sellainen suht nopea rappeutuminen. Se on ihan perspektiiviharha, jos luullaan ettei yli 40 vuotiaana ole elämää. Niin sitä lapsenakin ajatteli, että "aikuisena on ihan tylsää."
 
Kuluva vuosi on aina paras vuosi. Aika vittumaista olisi koko ajan kärkkyä sitä "kultaista aikaa", ja murehtia sen perään sitten kun se aika on mennyt. Kyllä tätä elämää pitäisi tarkastella laajemmin kasvuprosessina, eikä pelkästään keskittyä fyysiseen suorituskykyyn.

Tuosta suorituskyvystä muuten: Ihminen on fyysisesti parhaimmillaan siinä 30-40 vuotiaana. Ainakin voimanostossa monet tekevät parhaat suorituksensa yli nelikymppisinä. Ja vielä yli 60 vuotiaana voi olla paremmassa kunnossa kuin 90% 20 vuotiaista. Että paras heittää ennakkoluulot.

Niin ja eikös se ura "piikkaa" vielä paljon myöhemmin, joskus yli 50 vuotiaana? Poliitikoilla ja muilla johtajilla vielä paljon myöhemminkin...

Jos elämää ajattelee käyränä, niin kyllä minä luulen, että se jatkuu nousujohteisena sinne vanhuuteen asti, ja juuri ennen kuolemaa tapahtuu sellainen suht nopea rappeutuminen. Se on ihan perspektiiviharha, jos luullaan ettei yli 40 vuotiaana ole elämää. Niin sitä lapsenakin ajatteli, että "aikuisena on ihan tylsää."
kyllä henkinen suorituskykykin hyytyy iän mukana. nuoret aivot on nokkelammat, ja se fyysinen suorituskyky alkaa about 25v jälkeen heiketä. toki alussa heikkeneminen on hidasta, joten hyvin mahdollista, että joku tekee kovia urheilutuloksia selvästi yli kolmekymppisenä, kun osaa treenatakin paremmin kuin nuorempana. 60-vuotiaana voi olla jossain urheilusuorituksessa parempi kuin keskiverto 2-kymppinen, mutta noin vanhan aivot ja kroppa on kuitenkin kaikin puolin jo pahasti "syöpyneet". uran piikkaaminen ei liity minusta elämänlaatuun juuri lainkaan. se vain tarkoittaa, että olet onnistunut saamaan itsesi korkeaan asemaan. mielesi ja kroppasi on silti iän runtelemat. oikeasti ikääntyminen on sairaus. ehkä eniten tuon sairauden kulkunopeuteen voi vaikuttaa sillä, mitä pistää suuhunsa. :)
 
On yksinkertainen syy, miksi tämä aihe aiheuttaa eripuraa..On täysin yksilöllistä mitä haluaa elämältä ja missä vaiheessa..Toiset eivät ole valmiita lapsiin vielä 35 vuotiaina, toiset täysin valmiita 20vuotiaina.

Kaikki olemme kuitenkin erinlaisia,monet nuoret ihmiset saavat tarpeekseen
sinkkuna olemisesta ja nuoruuden hullutteluvuosista hyvin nopeasti.. Jotkut ihmiset eivät kyllästy ikinä.. Toiset haluavat tehdä lapset 20v ja niin hyvä.. toisten elämään se ei sovi ikinä..

nämä ovat niin yksilöllisiä ja henkilökohtaisia asioita, että toisten on turha kritisoida toisten valitsemaa tietä.
 
Itellä pyörähtää ensi kuussa 28 matkamittariin, eikä yhtään naurata. Fiilis on se, että nuoruutta on hiukan rontti 2 vuotta jäljellä, sitten lähdetään 4:ttä kymppiä kohden. 4-kymppinen on jo keski-ikäinen, eikä 3-kymppinenkään enää nuori ole. Vaikea on uskoa noita juttuja, että 3-4-kymppisenä ihminen olisi parhaassa fyysisessä iskussaan. Höpö höpö. Kyllä useimmissa lajeissa huipulla ollaan +2-kymppisenä, +3-kymppiset, puhumattakaan +4-kymppisistä, alkavat olla jo senioreita. Tottakai on poikkeuksia, sehän on selvä. Mutta noin keskimäärin.

Toki oon monen 5- ja 6-kymppisen mielestä aivan kakara vielä, muttei 3-kymppinen enää nuorikaan ole, valitettavasti.

Eräs Suomessa menestynyt, tunnettu kehonrakentajakaverini, jolla petti olkapää, sanoi jotenkin siihen malliin, että vakuutusyhtiön kanta oli ollut "että yli 30-vuotiailla alkaa luontaisesti lihakset "rapistumaan" ja he eivät siksi enää kuulu 1-priority luokkaan korvauksia laskettaessa..." Siis jotain tuonne päin, kysyn tarkemmin, kun näen kaveria. Kaveri oli kyllä toki heittänyt olkapään esille lääkärin nähtäväksi ja sanonut, että "tää kuulemma on jo rapistunut..." :)

EDIT: en nyt tarkoita, etteikö elämä voisi olla mukavaa +3- ja +4-kymppisenäkin ja siitä ylöspäinkin, tottakai voi olla ja toivottavasti on, mutta sen sanon, ettei silloin enää nuori ole. Tää on täyttä paskapuhetta, että "ihminen on juuri niin nuori, kuin tuntee olevansa". Ihminen on lapsi, nuori, keski-ikäinen tai vanha. IMO.
 
Taivas mitä lonkalta heitettyä mutu-paskaa...
Kuinka moni tietää parikymppisen huippukehonrakentajan... Käpälä pystyyn vaan rohkeasti...
No junnuthan näytteli päärooleja jalkapallon MM-kisoissa... ja paskat!
No huippupoliitikothan on järjestäen alle kolmekymppisiä kuten huippujohtajat yritysmaailmasta.
Kestävyysurheilussa juhlii aina just teini-iän ohittaneet.

Miettikääs ny oikeesti mitä tekstiä suollatte... Tutkikaa nyt ensin vähän edes tutkimustuloksia ihmisen henkisestä ja fyysisestä suorituskyvystä.
 
Hmm ei sitä tarvitse olla sinkku jos niitä lapsia et tahdo, toisena vaihtoehtona on löytää sellainen kumppani joka pitää lapsettomasta parisuhteesta:) .

Minä olen vakaumuksellisesti lapseton ja vakaumus kasvaa kun julkisilla paikoilla katselee lapsiperheitä. Niin ja kun kuuntelee esim työpaikan pukuhuoneessa naisten juttuja peheen pyörittämisestä joten no thanks. En ole ainut lapsi vaan minulla on 3 pikkuveljeä joten minun lapsenhoitokiintiö on täynnä, eikä minulla ole koskaan ollut halua hankkia lapsia.

Hankkikoot ne lapsia jotka niitä haluavat mutta voisivat (eräät) pohtia tarkemmin mitä lapsen tulo vaikuttaa elämään/parisuhteeseen... olisi niitä yh:ta vähemmän.
Mikä piru siinä on kun aina lapsiperheet jaksaa lässyttää lapsettomille
pariskunnille ihanista lapsistaan,So what.
En minäkään mainosta lapsettomuuden ihanuuksista ja siististä kodista ilman
mekastavia kakaroita(tai siis ihanista ja suloisista pikku lapsosten leikeistä).
 
Mikä piru siinä on kun aina lapsiperheet jaksaa lässyttää lapsettomille
pariskunnille ihanista lapsistaan

Aina?? En minä/me ainakaa lässytetä lapsestamme. Tuntuu menevän liialliseksi yleistämiseksi joittenkin jutut. Tunnemme monia lapsettomia pariskuntia, mutta emme kuitenkaan keskustele lapsemme tempauksista, mä oon sitä mieltä et kyllä ihmiset kyselee jos kiinnostaa jokin asia. Mitään asiaa ei kannata tuputtaa jos toista ei kiinnosta, menee vaan syyttä suotta välit
Tää on varmaan rinnastettavissa nuoriin ketkä menee armeijaan ja sieltä lomille päästessään ei juttele muusta kuin armeijasta, jotkut lapsia omaavat parit vaan tykkää olla omissa oloissaan joten mitä muuta juteltavaa ne sit keksii. En minäkään tykkää siitä jos joku juttelee vain lasten tempauksista vaikka nyt itelläkin mukula on.
 
Kuinka moni tietää parikymppisen huippukehonrakentajan... Käpälä pystyyn vaan rohkeasti...
No junnuthan näytteli päärooleja jalkapallon MM-kisoissa... ja paskat!
MM-kisoissa pelaajien keski-ikä oli 27v, onko se paljon vai vähän? 34v:nä on näemmä eläkeiässä.
Moniko tietää nelikymppisen edelleen huipulla olevan uimarin, tai voimistelijan? Huomannet että esimerkkejä on moneen lähtöön.

Ja kyllä, monessa hommassa alkaa olla osaava/uskottava vasta iän tuomalla kokemuksella, meriiteillä, suhteilla... Toisaalta moni "vanha ja kokenut" on totaalisen pihalla, jumiutunut omiin kaavoihinsa tai muuten vain uskomattoman tyhmä tumpelo. Pitäkäämme jokainen omalta kohdaltamme huolen, ettemme kuulu heihin.

E: paljonkos jealla oli ikää?
 
Taivas mitä lonkalta heitettyä mutu-paskaa...
Kuinka moni tietää parikymppisen huippukehonrakentajan... Käpälä pystyyn vaan rohkeasti...
No junnuthan näytteli päärooleja jalkapallon MM-kisoissa... ja paskat!
No huippupoliitikothan on järjestäen alle kolmekymppisiä kuten huippujohtajat yritysmaailmasta.
Kestävyysurheilussa juhlii aina just teini-iän ohittaneet.

Miettikääs ny oikeesti mitä tekstiä suollatte... Tutkikaa nyt ensin vähän edes tutkimustuloksia ihmisen henkisestä ja fyysisestä suorituskyvystä.
mun mielestä missasit nyt pointin. kehonrakentajat voi olla vanhoja eli lihasmassaa voi olla vanhana paljon. (puhumattakaan niistä aineista, mitä nuo vanhat ukkelit vetävät) tuskin kukaan kuitenkaan mieluummin valitsisi sen vanhan kehonrakentajan ruumiin ja mielen, jos vaihtoehto olisi 2-kymppinen. katsotaan vaikka ben johnsonia. massaa on edelleen, mutta ei se enää nopeasti pysty juoksemaan nuoriin verrattuna. :) jalkapallossa veteraanipelaajatkin on alle 35v eivätkä hekään ole enää nuoruuden kunnossaan.(kato nyt jotain ronaldoakin :D) kyseisessä pelissä vaan hyötyy pelikokemuksesta ja sen takia ovat siellä. huippupoliitikot ja huippujohtajat ei taas liity mitenkään asiaan. mitä tekemistä sosiaalisella statuksella on iän vaikutusten kanssa? ja arvostetuimmilla kestävyysjuoksumatkoilla todellakin nuoret afrikkalaiset juhlii. hiukka päälle parikymppiset. toki kestävyysominaisuudet alkaa todenteolla laskemaan vasta about 35v jälkeen mutta silti. nuoruus on valttia. ne vanhempana menestyvätkin (esim. hitcham el guerrouj) olivat yleensä piikkikunnossa hiukka päälle parikymppisinä. ovat kuitenkin niin hyviä, että vanhempanakin vielä pärjäävät.

edit: ja noista yritysjohtajista vielä: isäni, jonka mainitsin, on korkean tason johtaja yhdessä suomen isoimmista firmoista. silti hän kyselee niitä päässälaskuja minulta. :D
 
Kivasti se näytti vielä löytävän toi pallo tiensä maaliverkkoihin Ronaldon vanhasta lapikkaasta :)
Toki jos mitataan pelkkää palautumiskykyä ja lihaselastisuutta niin nämä ominaisuudet heikkenee iän myötä. Mutta mun pointtina oli kokonaisvaltainen suorituskyky. Pelkkä päässälaskutaito on kovin köykäinen mittari tähän:rolleyes: Se kun tuppaa unohtumaan käytönpuutteessa, kuten tää suomen kielioppikin.
Toki noita kaavoihin kangistuneita käpyjä löytyy, mutta niitä löytyy kyllä nuoristakin. Katsoisin sen olevan enemmänkin luonne- kuin ikäkysymys. Jokainen voi tietty mielessään spekuloida luottaisiko sydänleikkauksessa 45 vai 28 vuotiaaseen sydänkirurgiin.
Mut tuntuupi menevän tää keskustelu kovin kauas aiheesta: Täyslaakeja ampuvat vs. katkerat tuhkamunat :lol2:
Mutta toisaalta hedelmällinen keskusteluhan aaltoilee...

ps. 36 tulee syksyllä mittariin
 
Meikästä on ainakin hienoa, kun syksyllä saadaan vaimon kanssa ensimmäinen lapsi ja päästään maalle uuteen kotiin.
Tääkin on varmasti sellainen juttu, johon vaan kasvaa. Vielä puoli vuosikymmentä sitten olisin ollut epävarma, mutta ikä tuo..viisautta..?

Näissä Bodi-piireissä monet ovat aika itsekeskeisiä (ihan ok, siis varsinkin treeni & ravintoasioissa), mutta on elämässä muutakin ja sen joko tajuaa, tai sitten myöhemmin..
Joitain ei varmasti koskaan kiinnosta lasten hankkiminen, ja sekin on ihan jees, kukin tyylillään.
 
Mikä piru siinä on kun aina lapsiperheet jaksaa lässyttää lapsettomille
pariskunnille ihanista lapsistaan,So what.
En minäkään mainosta lapsettomuuden ihanuuksista ja siististä kodista ilman
mekastavia kakaroita(tai siis ihanista ja suloisista pikku lapsosten leikeistä).

Yhtä fiksu kysymys kuin: " Miksi varusmiehet puhuu vain inttijuttuja?"
A: Elämässä ei tapahdu mitään muuta.
 
Mikä piru siinä on kun aina lapsiperheet jaksaa lässyttää lapsettomille
pariskunnille ihanista lapsistaan,So what.

Gillyanne tuossa vähän aikaisemmin sanoi:
Ihmettelen muuten kovasti tuota "lapsiperheelliset eivät halua puhua mistään muusta kuin lapsistaan" -juttua, kun ei ainakaan omien tuttujeni kohdalla tunnu pitävän lainkaan paikkaansa moinen väittämä.

Juttu on kuulijan korvassa, sanotaan. Etteivät vain näin pro lapsettomuuden ihanuus-ihmiset kuuntelisi ja tulkitsisi "lapsellisten" ystäviensä juttuja kuin piru Raamattua...
 
Olen Gillyn kanssa samaa mieltä. Taitaa mennä aika paljon valikoivan tarkkaavaisuuden piiriin. Vaikka kaupassa olisi 20 lasta ja yksi rääkyy, niin rääkyviä lapsia inhoava kiinnittää huomiota just siihen yhteen, kun "aina ne lapset rääkyy kaupassa". Muut 19 ei sitten huomiota paljon kiinnitäkään... Sama juttu pätee muuten aika monessa muussakin asiassa, puhuttiinpa ärsyttävistä teineistä, rikollisista vähemmistökansalaisista tai ihan mistä tahansta muusta. Sitä taidetaan jossain piireissä kutsua yleistämiseksi.

Milloinhan muuten kaikki joku ilmoittaa inhoavansa "aikuisia", "eläkeläisiä" tai vaikkapa "opiskelijoita", tällainen yleistävä puhe "lapsista" kun ei tunnu ketään ihmetyttävän...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom