satanismi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Rinkku
  • Aloitettu Aloitettu
Gideon S sanoi:
Juutalainen käsitys pahasta on sävyltään huomattavan poikkeava kristinuskoon verrattuna. Vanha juutalainen käsitys on, että sekä hyvä -että paha tulle Jahvelta, Jumalalta. Dualistinen hyvä/paha käsitys oli varsinkin Vanhan Testamentin ajan juutalaisille kovin vieras käsitys. Siinä yksi selitys sille, että "Saatana" mainitaan vain kaunokirjallisessa Jobin kirjassa, ja Ensimmäisessä aikakirjassa. Kuitenkin jo Vanhan Testamentin Juutalaisilla oli vahva käsitys kadotuksesta. Vanha Juutalainen perusajatus oli, että jos Lakia ei noudata (on Jahvelle uskoton), voi siitä seurata ikuinen erossaolo Jumalasta (kadotus).
Milloin kirkko alkoi propagoida helvettiä ja saatanaa, on oma lukunsa. Siitä en paljoa tiedä, joten vaikenen.

Juuri noin. Dualistisuudesta ei voida puhua, mutta pahoihin henkiin ja riivaajiin on kai uskottu? Ne eivät ole kuitenkaan olleet mitenkään verrattavissa Paholaiseen.

makew sanoi:
Jos tosta on puoliakaan totuutta niin aika kapeakatseiselta näyttää...

Toisaalta olisi helppo tehdä sama kuin useat muut edellä: Nauraa ja vähätellä satanismia.

Mutta en jaksa, koska joku viisas on sanonut, että vain kuolleet kalat uivat myötä virtaan.

En tiedä onko kirjoittamassani läheskään puolta totuudesta, osa kuitenkin. En naura enkä vähättele satanismia. Se on kuitenkin riittämätön joskaan ei täysin vailla ansioita oleva oppirakennelma. Riittämättömiä ovat olleet kaikki muutkin tähän asti kohtaamani elämänkatsomukset.

MKS sanoi:
Mutta minusta nuo Willien "käännökset" ovat osittain hyvin mustavalkoisia ja epätosia. Esim. tämä tarttui silmään


Yksi satanismin peruspilareista on nimenomaan itsensä kehittäminen. Koska satanismi on individualistinen filosofia, siinä ajatellaan että jokainen ihminen on omanlaisensa (ja ihmiset ovat eriarvoisia). Ja juuri tämä saa satanistit kehittymään ja pyrkimään korkeammalle kuin lauman mukana kulkevat lampaat. Tavallaan tällä on yhtymäkohtia Nietzschen (kirjoitinko oikein? :rolleyes: ) yli-ihmisteoriaan.

Ne ovat hyvin mustavalkoisia, kärjistettyjä kuten mainitsin. Nuo käännökset eivät ole totuus vaan osa siitä kuvasta jollaisena satanismi näyttäytyy minulle.
Satanismiin kuuluu pyrkimys kehitykseen. Omat käsitykseni kehityksestä vain sattuvat olemaan kovin toisenlaisia. Satanisti hylkää henkisyyden huuhaana korostaen kovia ja materialistisia arvoja. Hän väittää oppiaan realistiseksi maailmankatsomukseksi, mutta havaittuaan itsessään eläimen, hän ei tyydy ainoastaan myöntämään sitä osaksi itseään vaan päästää sen hallitsevaan asemaan. Itse pyrin hyväksymään sekä eläimen että ihmisen.
Älyllinen ja fyysinen kehitys ei ole minulle minkään arvoista ilman henkistä kasvua. Henkiseen kehitykseen kuuluu vahvuus, vahvuus kestää vastoinkäymiset ja mahdollisesti estää ne, vahvuus rakastaa ja antaa anteeksi. Sanoihin rakkaus ja anteeksianto liittyy mielestäni vaatimus pyyteettömyydestä. Satanisti taas ei tunne koko käsitettä, hänelle mikään ei ole pyyteetöntä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Nuo "säännöt" olivat ihan perseestä. Ekana pisti jo se vastustamaan, että kosto on hyväksyttävää, jopa suotavaa. Tämä oppi on ehkä täällä pakkiksella niin suosittua, koska fyysinen vahvuus saa ihmisen helposti kannattamaan oppia, jossa eläinten tavoin vahvemmat jyräävät heikommat. Ei herneitä.
Tuli myös mieleen että jos satanistiin iskee esim. vakava sairaus, mitä silloin pyörii päässä, koska MINÄHÄN olen vahvin ja MINÄ en tarvi rakkautta tässä tilanteessa, koska eläimen tavoin minut voidaan nyt dumpata, koska olen heikko.
Olen varmaan ihan neiti kun ajattelen että esim kristinuskossa opetettu lähimmäisenrakkaus kuulostaa vähän paremmalta ajatukselta, vaikka hauis pullottaakin!
 
Arttumi sanoi:
Olen varmaan ihan neiti kun ajattelen että esim kristinuskossa opetettu lähimmäisenrakkaus kuulostaa vähän paremmalta ajatukselta, vaikka hauis pullottaakin!

Et vain ole ajatellut asiaa. Kyllähän kaikenmaailman juusustelijat väittävät rakastavansa kaikkea lähimmäisistä lampaisiin, mutta kuinka se rakkaus ilmenee? Jos kirkollisveron hinnalla saisi oikeasti rakkautta, niin maailmahan olisi rakkautta täynnä.
 
Hyllystä löytyy Satanic Bible ja LaVeyn oppeja on tullut tutkittua, muttei ole mun juttu. Kiehtovaa sinäänsä, mutten usko satanismin riemuvoittoon.
 
Ja mun mielestä on erittäin mielenkiintoista noiden "näennäisten" ja "symbolisten" rituaaleiden, termien, demonologian ja muun olemassaolo, vaikka mihinkään "personoituun" pahaan ei LaVeyn suuntauksessa uskota. Ja magiaa löytyy, mutta kai sillä voi kanavoida agressionsa "rituaalimaisen symbolisesti" viholliseensa. Pakko oli avautua, tutkittua on tullut tuota juttua...
 
Gideon S sanoi:
Toisin kuin valta-osa maailman uskonnoista, kristinusko ei vaadi ihmiseltä täydellistä elämää. Suuri enemmistö kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä opettaa, että pelkkä Jumalaan uskominen riittää "helvetin välttämisen".
Itselle ja ilmeisen monille muille tuosta on kyllä jäänyt juuri kuvailemani mukainen kuva, eli helvettiin tulee lähtö kun syntiä on tehty.
Eli taustalla on oletus, mutta hyvä että kirjoitetussa "sopimuksessa" on otettu tällaiset epäilyt huomioon. Kaikenkaikkiaan tämäkin heikentää uskontoa jos kokoajan annetaan "vähän säännöistä myöden" ja tehdään jessen laeista kivempia vaikka pikku syntisille tai homoseksuaaleille (viimeisin?).

Pointtihan oli se että vaikkakaan ei suoraan luoda paineita niin kuitenkin pitäisi elää niin että "kerranhan tässä vaan eletään". Omia mokia voi sitten pyöritellä ikuisesti joko taivaassa tai helvetissä. Näitä ei ilmeisesti nykykirkko ole kuitenkaan hylännyt?
 
Uber-Gott en oiken ymmärtänyt viestiäsi. Ihan satavarmaa on, että missä tahansa uskonnollisessa yhteisössä harjoitetaan jonkintasoista hengellistä holhousta/väkivaltaa, joka ei välttämättä millään tavalla liity uskontoon itseensä. Tämä on mielestäni enemmän osoitus ihmisen perustaipumuksista, kuin uskonnosta itsestään. Puhuit "Jessen laeista", joita hiotaan. Suosittelen lämpimästi että tutustut "Jeesuksen lakeihin", niin huomaat että ainoa laki, jota Jeesus painotti, oli kultainen sääntö. Sinua selvästi turhauttaa uskontojen "päivittyminen" 2000-luvulle. Itse koen sen tiettyyn rajaan saakkaa h yvin toivottavana asiana. Lopppukaneetillesi vastineeksi, painotan jälleen kerran, että kristinuskon mukaan "omilla mokilla" ei ole mitään tekemistä mahdollisen kuoleman jälkeisen elämän kanssa.

peace brothers
 
Gideon S sanoi:
Ihan satavarmaa on, että missä tahansa uskonnollisessa yhteisössä harjoitetaan jonkintasoista hengellistä holhousta/väkivaltaa, joka ei välttämättä millään tavalla liity uskontoon itseensä.
? En kai mitään tuosta puhunutkaan ?

Puhuit "Jessen laeista", joita hiotaan. Suosittelen lämpimästi että tutustut "Jeesuksen lakeihin", niin huomaat että ainoa laki, jota Jeesus painotti, oli kultainen sääntö.
Aivan tarkoitin siis raamatun oppeja, kirkon mainstream oppeja jnejne. Ei syvempää mielenkiintoa tällähetkellä teologiaan.

Sinua selvästi turhauttaa uskontojen "päivittyminen" 2000-luvulle. Itse koen sen tiettyyn rajaan saakkaa h yvin toivottavana asiana.
Jos lähdetään oletuksesta että jumala itse on antanut ohjeet/käskyt/tiedot raamattuun, eikö silloin rikota jumalan tahtoa muuttamalla niitä niinkin radikaalisti kuin on tehty?

Lopppukaneetillesi vastineeksi, painotan jälleen kerran, että kristinuskon mukaan "omilla mokilla" ei ole mitään tekemistä mahdollisen kuoleman jälkeisen elämän kanssa.
Millä sitten on jos ei omilla teoilla,virheillä ja onnistumisilla?

Julkinen pahoitteluni aiheen siirtymisestä lievästi off-topicciin :offtopic: :piis:
 
Nat_Ural sanoi:
Et vain ole ajatellut asiaa. Kyllähän kaikenmaailman juusustelijat väittävät rakastavansa kaikkea lähimmäisistä lampaisiin, mutta kuinka se rakkaus ilmenee? Jos kirkollisveron hinnalla saisi oikeasti rakkautta, niin maailmahan olisi rakkautta täynnä.

No, jos minä kasvatan lapseni kristillisin periaattein, minä kerron hänelle että kaikki ihmiset ovat erilaisia ja vaikkei kaikkia tarvii konkreettisesti rakastaa, niin heitä tulisi kunnioittaa. Jos taas kasvattaisin lapseni satanismin oppeihin perustuen kehoittaisin häntä kostamaan aina jos joku loukkaa, kehoittaisin häntä luottamaan aina vaan itseensä, ei keneenkään muuhun, no nyt jo karkas ajatus, mutta kai tarkoitukseni tuli selväksi.
Tuli :offtopic: mieleen että mitä jos satanistille syntyisi esim. kehitysvammainen lapsi :( , eihän se tietenkään olisi mahdollista täydellisen, viileästi ajattelevan pään ja voimakkaan vartalon omaavalle "minä olen jumala, ihmiselle". Mutta jos näin kävisi niin järkkyisikö vanhemman filosofiset hienot ajatukset, vai ajattelisiko hän vaan, lapseni on heikko, mutta ei se minuun vaikuta, olen silti jumala.
Joo sori, menee näköjään aina tähän "jos olisi omia lapsia", mutta huomaan ajattelevani paljon enemmän perhettäni kuin itseäni. Joten arvoni ei ihan täsmää satanismin kanssa.
 
Arttumi sanoi:
No, jos minä kasvatan lapseni kristillisin periaattein, minä kerron hänelle että kaikki ihmiset ovat erilaisia ja vaikkei kaikkia tarvii konkreettisesti rakastaa, niin heitä tulisi kunnioittaa. Jos taas kasvattaisin lapseni satanismin oppeihin perustuen kehoittaisin häntä kostamaan aina jos joku loukkaa, kehoittaisin häntä luottamaan aina vaan itseensä

Tässä tiivistyi mielestäni varsin hyvin asia kuten sen itsekin näen. :thumbs: Arttumille!
 
Jos "Jumalan oppi" on rakkaus ja anteeksianto, niin "Saatanan oppi" on viha ja kosto. Satanismi on itsekeskeisen ihmisen valinta ja sopii sellaiselle, joka ei välitä muusta kuin omasta navastaan. Miksi satanismi ja saatananpalvonta sotketaan usein toisiinsa? Siksikö, että molemmissa seurataan samoja asioita?
 
TheGreatOne sanoi:
Jos "Jumalan oppi" on rakkaus ja anteeksianto, niin "Saatanan oppi" on viha ja kosto. Satanismi on itsekeskeisen ihmisen valinta ja sopii sellaiselle, joka ei välitä muusta kuin omasta navastaan. Miksi satanismi ja saatananpalvonta sotketaan usein toisiinsa? Siksikö, että molemmissa seurataan samoja asioita?

:rolleyes: :curs:
Ja nyt ollaan taas vahvasti hakoteillä. Suosittelen ottamaan ensin asioista selvää ennen kuin aletaan laukomaan yleispäteviä totuuksia. Kristinusko ja saatananpalvonta muistuttavat toisiaan paljon enemmän kuin satanimi ja saatananpalvonta.
 
MKS sanoi:
Yksi satanismin peruspilareista on nimenomaan itsensä kehittäminen. Koska satanismi on individualistinen filosofia, siinä ajatellaan että jokainen ihminen on omanlaisensa (ja ihmiset ovat eriarvoisia). Ja juuri tämä saa satanistit kehittymään ja pyrkimään korkeammalle kuin lauman mukana kulkevat lampaat. Tavallaan tällä on yhtymäkohtia Nietzschen (kirjoitinko oikein? ) yli-ihmisteoriaan.

Ja on myöskin yhtymäkohtia tuossa avatarissani mietiskelevän Foucault'n kirjoituksiin. Niitse oli ihan tavallinen perspektivisti ja relativisti. "Yli-ihmisyys" on lähinnä sitä, että tajuaa yhteiskunnan, uskonnon ja kasvatuksen meille syöttämien arvojen, normien ja moraalin olevan täysin sopimuksenvaraista. Se on ihan sattuman kauppaa, että missä kohtaa historiassa ja missä kulttuurissa sitä ihminen itsensä löytää pällistelemässä. Ei ole mitään ihmisistä ja kulttuureista riippumatonta "objektiivista" moraalijärjestelmää. Joku "Anti-Kristus" on lähinnä pamfletti Kristinuskon "tämä-on-lopullinen-totuus-maailmasta-ja-moraalista" länkytystä vastaan. Niitse nyt kirjoitti sellaista koukeroista ja metaforista diipadaapaa, mutta se ydinajatus on ihan tavallista tieteenfilosofiaa; konstruktivismia, relativismia ja subjektivismia.
 
ringside sanoi:
Ei ole mitään ihmisistä ja kulttuureista riippumatonta "objektiivista" moraalijärjestelmää.

Niin, ainoa edellytys yhteisön moraalisen järjestelmän kehitykselle on se, ettei kyseinen järjestelmä johda yhteisön tuhoon. Tästä syystä lähes kaikkien yhteisöjen moraalijärjestelmät asettavat rajoja yhteisön sisäiselle väkivallalle.

Käytännössä yhteisöt siis säilyttävät eheytensä kohdistamalla väkivaltaa niihin, jotka uhkaavat yhteisön eheyttä. Yhteisön jäsenet ovat kuitenkin vain ihmiseläimiä, joten osa yhteisöllisestä väkivallasta menee aina vähän vikaosoitteeseen.
 
Arttumi sanoi:
No, jos minä kasvatan lapseni kristillisin periaattein, minä kerron hänelle että kaikki ihmiset ovat erilaisia ja vaikkei kaikkia tarvii konkreettisesti rakastaa, niin heitä tulisi kunnioittaa.

Älä nyt puhu lööperiä. Tuo kunnioittaminenhan on käytännössä sitä, ettei tuehaan vittuilla ihmisille ja hankita vihamiehiä, eihän tuo ole ristiriidassa satanistisenkaan asenteen kanssa.

Todellisuudessa useimmat kunnon kristityt opetetaan lapsesta asti halveksimaan vääräuskoisia vähintään epäsuoralla tavalla. Tämä on välttämätöntä siksi, että oma oppi täydellinen, kaikkien muiden siis täytyy olla väärässä.

Kristilliset vanhemmat siis siirtävät sairaan maailmankatsomuksensa eteenpäin esittäen sen olevan moraalisesti oikein. Täyttä paskaa, mutta kuka nyt niitä ihania kristillisiä arvoja uskaltaisi vastustaa.
 
Nat_Ural sanoi:
Kristilliset vanhemmat siis siirtävät sairaan maailmankatsomuksensa eteenpäin esittäen sen olevan moraalisesti oikein. Täyttä paskaa, mutta kuka nyt niitä ihania kristillisiä arvoja uskaltaisi vastustaa.

Jep. Jumala on jotenkin valtavan epäreilu, kun vain kasvatuksen saaneet tai ojan pohjalla käyneet tulevat uskoon. En ole koskaan kuulut, että joku jolla olisi asiat "hyvin", olisi tullut uskoon. Riparista alkaen mä olen kuunnellut näitä uskovaisten länkytyksiä siitä, että juuri "paskasta pääseminen" on jotenkin todiste jumalan olemassaolosta. Mun mielestä se on päinvastoin; perseestä on sellainen jumala, joka taivaanavaimet antaa vain lapsena aivopestyille tai alkoholisoituneille runkkareille. "yyyyy...minun elämä oli aina ihan kamalaa, ja olin tosi masentunut ja join vaan ja olin yyyy ilkeäkin yyyy, mutta sitten tulin uskoon ja nyt on kaikki hyvin". Löytyyköhän Suomesta ketään, joka voisi rehellisesti kirjoittaa, että "sain ateistisen kasvatuksen, ja mulla oli elämässä kaikki hyvin. Sitten luin raamattua ja PLIM - pyhä henki valui päälleni"?
 
Nat_Ural sanoi:
Todellisuudessa useimmat kunnon kristityt opetetaan lapsesta asti halveksimaan vääräuskoisia vähintään epäsuoralla tavalla. Tämä on välttämätöntä siksi, että oma oppi täydellinen, kaikkien muiden siis täytyy olla väärässä.

Noh noh. Silläkin uhalla, että eksyn jälleen kerran aiheesta sivuun, täytyy kuitenkin nyt huomauttaa, että melko lailla tasapäistät käsitteen "kunnon kristitty". Eivät ne herätysliikkeiden ihmiset, jotka omia uskonjärjestelmiään maailmalle toitottelevat, ole sen parempia kristittyjä kuin aivan tavalliset satunnaiset kirkoissakävijät. Ne "kunnon kristityt", jotka itse tunnen, elävät kuin aivan tavalliset ihmiset, eivätkä he siirrä lapsilleen "sairasta maailmankatsomustaan väittäen sen olevan moraalisesti oikein". Tai no, eivätköhän kaikki vanhemmat siirrä oman maailmankatsomuksensa tietyissä määrin lapsilleen. Mutta jos nyt kuitenkin lähdettäisiin siitä yleisesti hyväksytystä lähtökohdasta, että kristillinen maailmankatsomus on perusnäkemykseltään suvaitsevaisuutta ja vähäosaisten auttamista sekä ihmisten välisen rakkauden merkitystä korostava.

Tietenkin löytyy lahkouskontoja, jotka tuovat perusnäkemyksestä poikkeavan kantansa esille ja pitävät itseään ainoan oikean maailmankatsomuksen omaavina. Mitä tekemistä tällä on sitten arkipäivän kristillisen käyttäytyminen kanssa, jää jokaisen (mielellään vähän asiaan ensin perehtyen) päätettäväksi.

:offtopic: mutta itsepähän aloitit ;)

Tuo kunnioittaminenhan on käytännössä sitä, ettei tuehaan vittuilla ihmisille ja hankita vihamiehiä, eihän tuo ole ristiriidassa satanistisenkaan asenteen kanssa.

Tuosta voidaan olla hyvin montaa mieltä. Itse mieltäisin kuitenkin kanssaihmisen kunnioittamisen hieman laajemmin kuin pelkkänä turhaan vittuilun välttämisenä. Ihmistä voi kunnioittaa auttamalla kun tarvitsee apua ja hyväksymällä sellaisena kuin on.

MKS sanoi:
Yksi satanismin peruspilareista on nimenomaan itsensä kehittäminen. Koska satanismi on individualistinen filosofia, siinä ajatellaan että jokainen ihminen on omanlaisensa (ja ihmiset ovat eriarvoisia). Ja juuri tämä saa satanistit kehittymään ja pyrkimään korkeammalle kuin lauman mukana kulkevat lampaat.

Missä tässä esimerkiksi sitten välittyy muiden ihmisten kunnioittaminen ja hyväksyminen?
 
jubar sanoi:
Ne "kunnon kristityt", jotka itse tunnen, elävät kuin aivan tavalliset ihmiset, eivätkä he siirrä lapsilleen "sairasta maailmankatsomustaan väittäen sen olevan moraalisesti oikein".

Sitten puhumme eri asioista. En ymmärrä miksi sanoja pitää korruptoida näin. Minä puhun siitä kristillisyydestä mitä raamattu opettaa. Tätä samaa kristillisyyttä minellekin opetettiin jo ala-asteella lestadiolaisten opettajien toimesta. Kyllä siihen kuului runsaasti rukoksia, saatanaa, enkeleitä, jeesusta ja jumalaakin. Ehkä ne sitten olivat niitä helvetin lahkolaisia, eivätkä oikeita kristittyjä, jotka suvaitsevat kaikkea muuta paitsi satanisteja ja lahkolaisia, muslimeista nyt puhumattakaan :)
 
Willie sanoi:
En tiedä onko kirjoittamassani läheskään puolta totuudesta, osa kuitenkin. En naura enkä vähättele satanismia. Se on kuitenkin riittämätön joskaan ei täysin vailla ansioita oleva oppirakennelma. Riittämättömiä ovat olleet kaikki muutkin tähän asti kohtaamani elämänkatsomukset.

en mä sua tarkoittanutkaan, että nauraisit satanismille...
Mutta helppoa on mille tahansa asialle nauraa, varsinkin isolla porukalla,
jos ei ole halua ymmärtää.

Turhauttavaa yrittää selittää esim. omaa treenaamista, jos vastapuoli yrittää kokoajan mollata ja vihjata roinaamisesta... ja muista bodauksen "vaaroista".

Mutta järkevä ihminen ei provosoituisi vaan kestäisi ja selittäisi asioita lajin hyväksi.
 
MKS sanoi:
Yksi satanismin peruspilareista on nimenomaan itsensä kehittäminen. Koska satanismi on individualistinen filosofia, siinä ajatellaan että jokainen ihminen on omanlaisensa (ja ihmiset ovat eriarvoisia). Ja juuri tämä saa satanistit kehittymään ja pyrkimään korkeammalle kuin lauman mukana kulkevat lampaat. Tavallaan tällä on yhtymäkohtia Nietzschen (kirjoitinko oikein? :rolleyes: ) yli-ihmisteoriaan.

Sekaannunpas vielä kerran tähän keskusteluun. Filosofisesta puolesta ja sen termistöstä olen menettänyt otteen jo vuosikymmen sitten, eli siihen puoleen minulla ei tätä nykyä ole paukkuja osallistua. Mutta ns. amerikkalaispohjainen satanismi, ei esim. pakanaverkon ajama wichalaisuus (aivan varmasti kirjoitin tuon väärin), perustuu hyvin voimakkaasti Nietzschen kirjoituksiin; varsinkin "Antikristus" pamflettiin yhdistettynä sosiaalidarvinismin teorioihin (Survival of the ritchest). Käytännön tasolla ja ehkä karun huvittavimmillaan tuo maailmankatsomus tulee esiin esim. Slayerin poikain haastatteluissa: "Vittu mulla on vitun nopee ja kallis auto, ja vittu jos jollain köyhällä ei oo varaa siihen niin vittu se on sen oma vika mun tehtävä ei vittu oo auttaa sitä" (muistinvarainen lainaus, mutta jotakuinkin noilla laduilla tuo "ideologia" kulkee rapakon takana).

Euroopassa satanismi on toki huomattavasti filosofisempi ja syvällisemmin mietitty ajatusjärjestelmä, mutta silti läpi paistaa jonkinasteinen "Maailma on voimakkaiden kiertopalkinto" (A. Hitler) -ajattelu.

Jokainenhan itse lopulta päättää milainen tämä maailma ja ihmisten välinen kanssakäyminen olisi oman ideaalinsa mukaan. Ja se on sitten niitä omantunnon kysymyksiä, joihin toista ei saa käännyttää, vietellä tai pakottaa. Omalta kannaltani olen menettänyt voimakkaasti uskoani oppeihin ja filosofioihin, käsitykseeni asioista vaikuttaa minulla enemmän ihmiset ja heidän motiivinsa sekä kohtalonsa oppien takaa. Siksi jos nykyään selailen Antikristusta, en näe enää komean katkeria sanoja vaan hajonneen ja särkyneen ihmisen niiden takana. Nietzschen suurin opetus minulle on hänen lopullinen, hyvin surullinen kohtalonsa. Mutta tämä kaikki on todellakin vain ja ainoastaan, minun, hyvin subjektiivinen näkemykseni. Mielestäni tärkeintä on, että jokainen muodostaa juuri omansa ja pystyy elämään täällä hyvin ja itselleen rehellisesti sen kanssa :piis: again!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom