Sarjat loppuun asti vai ei?

[mrNICEGUY]

Lihas kehittyy kun sitä rasitetaan nousujohteisesti.

No tottakai kehittyy! Johtuen siitä että lihas vahvistuu ravinnon ansiosta joka kerta, siksi tarvitaan kovempi ärsykekin joka kerta.. Mitä kovempi rasitus, sitä enemmän ravintoaineita tarvitaan korjaamiseen.. Rasitus taas kertoo sen mihin ominaisuuksiin lihas kehittyy, jos tehdään esim. helvetisti sarjoja niin rasitus on enemmän jonkun kestävyysurheilija treeniä, silläkö se lihas kasvaa?

 

[Polari]

Mutta miksi ei eka?

No itsellä tuo toimii paremmin kun että vetäis ekalla jo piippuun.

 

[Rantapallo]

kannattaa vaihdella. esim pohjia tehdessä isolla volyymillä sarjoihin jää vähän varaa. sitten vaikka kerran kuussa paukasee tappiin asti sarjat ja vaikka jotain pudotus sarjaa kaveriksi. sitten vaikka kevyen viikon jälkeen käyttää vähän raskaampaa tangossa pysyy pientä tuntumaa siihenki. monesti paras tapa kasvattaa pitemmänki sarjan pituutta on voiman lisääminen. eli jonku aikaa voi tehä vaikka ihan haboille voimareeniä tyyliin 5x5.
eriihmisille toimii eri tyyli ja jopa eri lihasryhmille samassa tyypissä. minusta patti kasvaa paremmin jaloille ja yläselälle pitemmillä sarjoilla. ylekerta taas turpoaa lyhyemmillä.

sellanen pointti vielä et mikä on loppuunasti tekemistä. esim kyykyssä jos tekee 8 sarjan voi 5 olla teknisesti hyviä ja loppua kohti huononee. minusta kannattaa tehdä ne 5 jotka saa oikein ja jättää loput tekemättä. kait sekin on loppuun asti kun tekee niin monta ko oikein saa. räpylöille taas voi veivata vauhilla sitten kun ei enää kunnolla jaksa siinä kun tuskin paikkojaan hajottaa. eli tavallaan tulee jo pakkotoistoja tehtyä.

 

[Javelinthrow]

Miten tämä asia toimii peruskunto kaudella?
Ainakin itselle on puhuttu että jos tekee esim. 10-12 sarjoja nii viimesen voi vetää tappiin asti. Maksimivoimaa hankittaessa juuri esim. kerran kuussa loppuun asti, muuten muutama varastoon.
Ja massaa ja kestävyyttä tehtäessä ja varsinkin esim penkin viimeinen sarja vaikka 20 toistoa, niin tehdään loppuun asti??????
Kertokaa mielipiteenne? Itse kehitän lähinnä katsottuna keihäänheittoa yms.

 

[Rantapallo]

en ny ole perehtyny oikein noihin lajikohtaisiin treeneihin. itelle tulis kyllä mieleen ettei keihäänheitossa paljoa hyödy hapottavista sarjoista. eli jos tekee pitempää sarjaa niin tekee vaan siihen asti kun se suoritusnopeus säilyy.

"Ainakin itselle on puhuttu että jos tekee esim. 10-12 sarjoja nii viimesen voi vetää tappiin asti. Maksimivoimaa hankittaessa juuri esim. kerran kuussa loppuun asti, muuten muutama varastoon" varmaan ihan toimivaa tuollanen systeemi. kisun voi tappaa monella tapaa.

kestävyyttä varmasti voi kehittää myös ilman niitä loppuun asti tehtyjä sarjoja. esim haponsietokykyä tekee monta sarjaa jotka hapottaa vaikka niistä ei yksikään olis tappiin asti. ja se kynnys milloin hapottaa vois kanssa nousta kivasti.

 

[Zakey]

Itse ottaisin sellaisen ulottuvuuden tähän keskusteluun, että kaikki sarjat tehdään natuna loppuun asti (failureen). Pointtina on se, että ei "mennä failuren yli". Eli RP:t ja pakkotoistot on täysin pois laskuista (paitsi juuri ennen keventelyä). Pudotussarjojen kanssa vähän niin ja näin. Olen iät ja ajat treenannut 2- ja 3-jakoisilla ohjelmilla kyseisellä tavalla ja uskon vakaasti siihen. Jos treenataan, niin treenataan kovaa mutta fiksusti.

Ehdottomasti samaa mieltä Rottanaaman kanssa!! Aina sarjat loppuun asti ihan ekasta lähtien.

 

[Pates]

Oma näkemykseni (=kokemukseni) on se, ettei kannata vetää failureen. Jätän aina toistot tasan siihen kohtaa kun tulee tavotesarja täyteen tai vajaalla sarjalla viimenen tiukka ponnistus. En tiedä mikä on tieteellisin perustein fiksuinta ja tehokkainta, mutta homma pysyy itsellä ainakin mielekkäänä kun viimenenkin toisto pysyy kasassa. Kai tämä on sitten juuri sitä "1-2 toistoa talteen"-reenaamista.

Failure aiheuttaa itelle lähinnä pahaa mieltä. Epäonnistuminen. Se tangon alta könyäminen tai toiston kesken jättäminen "luovuttamisen" takia on kuin kauhoisi kiekkoa omasta maalista vastustajan tuulettaessa kulmassa. Lisäksi jos menee töhöilemään samassa liikkeessä parikin sarjaa failureen, se heijastaa seuraavaan reeniin. Ainakin minulla kun olen tehnyt lähinnä 1- ja 2-jakosta tiukkaan tahtiin (aina 1on1off ja parin-kolmen viikon välein 3-4 päivän off). 2-jakosella voi sen viimeisen toiston riskillä ottaa, mutta 1-jakosella joka toinen päivä reenatessa se vetää lähinnä paikat liian tukkoon.

Makuasiahan tämä loppujen lopuksi on. Testaamalla selviää oma koulukunta. Kunhan ukko kasvaa ja homma on mielekästä - siitähän tässä hommassa on kyse.

 

[Wilbur]

Mä pyrin tekemään joka liikkeessä ainakin viimeisen sarjan loppuun asti, tosin jos ei ole varmistajaa niin joissain liikkeissä joutuu tietysti jättämään vähän varastoon.

 

[Fatso]

Tässä kun olen puolisen vuotta herätellyt salillakäymistä taas harrastukseksi niin olen pyrkinyt tekemään treenistä ns. vaivatonta että aina jäisi hyvä mieli. En kiinnittänyt toistomäärien kasvuun tai painoon paljonkaan vaan annoin mennä tunteellä, jos oli vahvempi niin oli ja sitten sai enemmän toistoja ja painoja. No tämä kyllä sai minut käymään salilla mutta tulos treenistä varsin olematonta. Ja huom. en edes tavoittele "oikeaa" kehitystä vaan lähinnä suunta entisiin. Muutin treeniä, vedän sarjat loppuun ja seuraavalla kerralla teen kaikkeni että saisin enemmän... kas kummaa kehitys alkoi heti. En ole ikikuna päivänä kehittynyt ellen tee sarjoja loppuun,.. niin se vaan on, kesti kuukausia taas tajuta asia.
En tiedä tuosta hermostosta, olen tehnyt ja teen edelleen vain muutaman sarjan per lihasryhmä,.. viikossa on palautunut ja ollut taas vahvempi.