Rowdy - ihan ok kunhan uskonnon tilalle ei tule muita periaatteita. Käytökselle ei ole olemassa tarkoitusta, joten mitään pysyvää arvojärjestelmää on turha rakentaa. Tässä mielessä ainoa korrekti ratkaisu on että kaikki saavat "kellua" eteenpäin elämän virrassa.
Tämä on ihan perusteltu kysymys ja ymmärrän hyvin että lapsuudesta asti uskovainen voi pitää ajatusta pelottavana. Onhan lapsesta pelottavaa ajatella että pitäisi jonainpäivänä ottaa vastuuta omista asioistaan ja asettaa omat rajansa. Haluan huomauttaa etten sano tätä alentavaan sävyyn. En vaan keksi parempaa analogiaa.
Väite, että usko, Suomen ja länsimaailman tapauksessa kristinusko, olisi moraalimme perusta ei ole liioiteltu, vaan täysi vale. Yhdessä asiassa kristinusko on ehkä vaikuttanut, nimittäin yksilöllisyyden korostaminen. Siksi onkin aika kornia että kirkosta huudetaan että yhteisöllisyys on unohdettu. Esim buddhalaisuudessa kaikki moraali lähtee yhteisöllisyyden lähtökohdista, kiristinuskossa yksilöstä.
Hyvin monet aloitteet joita tänä päivänä pidetään moraalisina, oikeudenmukaisina ja jopa itsestäänselvyysinä kirkko on vastustanut kynsin ja hampain. Muutama esimerkki: Orjuuden lopettaminen, naisten äänioikeus, vieraisiin kansoihin kohdistuneet julmuudet, tieteen läpimurrot (ovat niin monta että pitäisi luetella erikseen), tasavertaiset ihmisoikeudet, johtaminen ilman peloittelua...
Kirkko on pitkän valtakautensa aikana juurruttanut ajatuksen että kaikki hyvä on sen ansiota. Onhan ollut laitonta kiistää se. Strategia onkin ollut varsin tehokasta. Pääpiirteissään on neljä vaihetta kun uusi aika tuo jonkin uuden ajatuksen:
1. Tämä on suoraan saatanasta. Kielletään kaikki siihen liittyvä julman rangaistuksen uhalla
2. Hyväksytään vastahakoisesti mutta sanotaan että se murentaa yhteiskunnan moraalia
3. Suhtaudutaan välinpitämättömästi ja vaijetaan asiasta
4. Viimeisessä vaiheessa väittävät vastoin kaikkia todisteita että hehän ajoivat läpi tämän moraalisen uudistuksen.
Esimerkkejä:
Rotusyrjintä, naisten oikeudet, homojen oikeudet, muiden uskontojen kunnioitus, pitkä lista tieteellisiä läpimurtoja. Kirkko väittää että on synnyttänyt tieteellisen kulttuurin. Paskapuhetta, rahoittivat keskiajalla "tieteilijämunkkeja" tekemään kirkkoa tukevaa "tiedettä" kuten alkemiaa ja oikeat tiedemiehet poltettiin roviolla. Odotan vielä sitä päivää kun kirkko väittää todellisuudessa keksineensä evoluutioteorian.
Toki kristinuskossa on ihan hyviä periaatteita joita kannattaa opettaa jokaiselle lapselle. Toisten kunnioitus, anteeksianto, vaatimattomuus ja elämän kunnioitus. Elääkö kirkko tämän mukaan? Voiko näitä perustella muulla kuin sillä että mielikuvituskaveri sanoi että näin on?
Kylli: Ole vaan uskonnollinen. Älä vaadi sitä muilta. Toki kaikilla ihmisillä on irrationaalisia ajatuksia omassa päässään. Esimerkiksi terve itseluottamus ja "usko" parempaan tulevaisuuteen perustuvat sisäisesti usein illoitelluihin ja yli-optimistisiin olettamuksiin. Ei kukaan kuitenkaan vaadi että muiden olisi kunnioitettava ja omaksuttava jonkin itseluottamus? Saman pitäisi koskea uskontoa. Lisäksi yhteiskunnallisessa keskustelussa vetoaminen uskontoon on säälittävää ja sen tukeminen lailla (jumalanpilkka on Suomessa rikos) on säälittävää ja kertoo jotain uskonnon kyvystä perustella itseään järjellisesti. Jos joku haluaa maksaa siitä että kollektivisoi itseluottamuksensa ja optimistisuudensa rahaa vastaan niin siihenkin on toki oltava oikeus. Minä en voi sitä suositella eikä sitä pitäisi valtionkaan edistää.
