- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 353
Sen verran mahtavalla tavalla heitit tuon provon etten pysty olemaan sanomatta mielipidettäni. Sinä oikeasti haluat laittaa samalle viivalle sen että jokin tutkija käyttää aikansa vertailemalla aikaisempia tutkimuksia keskenään ja sitten aikansa niitä papereita pyöriteltyään laittavat niistä yhteenvedon sekä mahdollisesti pää kolmantena jalkana juoksevan sairaanhoitajan(mikä on kieltämättä typerä argumentti koska kiire itsessään ei tee mistään työstä toista tärkeämpää). Tiedän, oion aika hitosti kulmia mutta niin teet sinäkin.
Sulla näkyy selvästi olevan sellanen asenne päällä että kuka tahansa voi tehdä näitä hommia. Jos ei jaksa väkertää maisterintutkintoa niin koulitautuu hoitajaksi, pääsee paljon vähemmällä. Mutta eihän nyt hoitajista voi tehdä yliopisto-tason opiskelijoita, ei niillä riitä äly siihen. Surulista on myös se että monesti(ja varsinkin naisien tapauksessa) ihmisten jäädessä työttömiksi alkaa työvoimatoimisto hehkuttamaan että heitstä tulisi hyviä hoitajia. Siellä vaan ei taideta tajuta että se on ihan oikeesti niin että tällä alalla ei kaikki voi olla. Toiset kokevat sen liian raskaaksi fyysisesti ja toiset henkisesti.
Mä en voi katsoa nokka pystyssä alaspäin jotakin työtä(oli se suorittavaa tai ei) ellen ole sitä yhtään tehnyt.
feikkiedit. Pahoittelen mikäli pahoitin jonkun väitöskirjaansa kirjoittavan mielipiteen. Minulla ei ole mitään sinua vastaan.
Nyyh, kukaan arvosta tutkimustyötä - tähän loppui minun työmotivaatio ja jaksaminen. Sinulle ja Yenille tiedoksi, ettei tutkimuksen tekeminen ja uuden tuottaminen ole muiden töiden referointia (enkä ole ikinä kuullutkaan Yenin mainitsemista ohjelmista?). Se on nimenomaan uuden asian tuottamista, mitä ei ole aiemmin tehty. Tiedän kyllä, että Suomen yliopistoissa tehdään tuota teidänkin mainitsemaa hommaa, jota en minäkään arvosta. Suomen tutkimuksen tasoa ja opetus/tiedepolitiikkaa voi puida jossain toisessa ketjussa.
Enkä ole maisteri tai pidä tutkintoa oletusarvona hyvyydestä/huonoudesta. Olen aikanani väitellyt, enkä pidä sitäkään kummoisena temppuna. Sen sijaan minun pitää yrittää palkata vetämääni tutkimusohjelmaan lahjakkaita ihmisiä ulkomailta (Suomesta ei tahdo oikein löytyä), mutta se on erittäin vaikeaa palkkatason takia. Oleellisesti parempaa palkkaa ei voi maksaa vaikka haluaisinkin, koska se ei mene yliopiston hallinnossa läpi (vaikka kyseessä on ulkopuolinen rahoitus). Minusta tämä on naurettava tilanne ja suurempi palkkakuoppa kuin sairaanhoitajilla.
Arvostan sairaanhoitajan työtä siinä missä muitakin, mutta hoitajilla tuntuu olevan melkoisen korkea käsitys sen vaativuudesta ja vaikeudesta verrattuna muihin ammatteihin. Miksi muuten teidän pitäisi mielestänne täysin perustelluksi saada enemmän kuin muiden, varsinkin kun palkkaus ei ole nykyiselläänkään kehno julkisen sektorin palkkaukseksi? Jos homma on henkisesti liian raskasta, niin silloin tuli hakeuduttua väärälle alalle. Perheestä löytyy alalla työskenteleviä, enkä ole kuullut heidän valittavan kyseisestä asiasta.
Ja edelleenkin koko joukko sairaanhoitajia yritti muuntokouluttautua yliopistoissa, joka meni täysin perseelleen (muutama taitaa päästä joskus maisteriksi suuresta joukosta). Paukut loppuivat ainakin aloilla, joissa tarvittiin luonnontieteiden osaamista (matematiikka ja fysiikka).