Täällä ei käsittääkseni kukaan hoitaja ole väittänyt etteikö joidenkin muidenkin palkoissa olisi parannettavaa, mutta edelleenkin kukin hoitaa omat raha-ongelmansa. Me hoitajat puhumme omista asioistamme. Ei joka yhteyteen voi sanoa, että muistakaa silti ne muutkin ammatiryhmät. Surullisinta tässä on vain se, että arvostusta hoitotyöhön ei ainakaan hitustakaan ole. Ei olla hyvällä pohjalla tässä asiassa. Itse en kuuna päivänä menisi näillä sanoilla, mitä tässäkin ketjussa on sanottu, sanomaan muiden töistä. Jos et päivääkään ole jotakin työtä tehnyt, niin kovin syvääluotavaa analyysia ei voi siitä tehdä.
Toiset ammattiryhmä sitä saavat miltei joka vuosi vaatia lisää palkkaa eikä siitä nurista lainkaan. Lakkoilua on silloin sun tällöin. Se kaikki sallitaan. Mutta kun sitten jonain kauniina päivänä hoitajat nousevat takajaloilleen ja vaativat kerrankin jotakin (mitä eivät ole miltei koskaan tehneet ja jos jotakin pientä nurinaa on ollut, on se ollut varsin vaatimatonta) on se ehdottoman väärin. Hoitajien palkkojen noususuhdannetta ei voi sanoa silminnähtäväksi näin taaksepäin katsottaessa. Monilla muilla aloilla se onkin ollut aika huimaa.
Jotkut ei-hoitajat sitä näyttää ottaneen tämän ihan sydämenasiakseen haukkua kaikki maan rakoon ja tehdä selväksi, että nämä laiskottelevat paskat eivät saisi pennin hyrrää. Parempi ilmeisesti olisi jopa laskea palkkaa. Siellä lyllertävät vittuuntuneina kahvikuppi kädessä.
Täällä sitä ihmetellään, että miksei ole lainkaan hoitajilla esimerkkjä kahvinjuonnista ja lorvimisesta vaan ainoastaan on niin kovin työntäyteisiä ja kiireisiä päiviä ja rahaakin saadaan niin surkean vähän. No ehkäpä juuri sen takia, että niitä lorvimispäiviä ei itselleni ole vielä juuri tullut tai tilille vielä rapsahtanut yli 2000 euron palkkaa.
Oletko koskaan miettinyt mennessäsi osastolle katsomaan esimerkiksi infarktin saanutta isääsi, että tuolla nuo muutama hoitaja istuu lasikopissa ja juoruaa. Uskoisin, että ole miettinyt. Siellä ne laiskottelee....
... Et ole tainnut kuitenkaan huomata, että tiettyyn aikaan päivästä on raportti seuraavaan työvuoroon tuleville hoitajille (silloin kansliassa noin tupla määrä hoitajia), toisinaan potilaista pitää jopa kirjata tietoja koneelle ja papereihin (kaikki hoito pitää kirjata), lääkkeet merkitä ja muutokset kirjata. On myös hyvä muistaa, että hoitajat eivät tule samaan aikaan hoitamaan huoneen muita potilaita jos huoneessa on omaisia. Tuntuisiko kivalta jos viereisen sängyn miestä katetroidaan tai isääsi tullaan samalla tuseeraamaan ja vatsaa toimittamaan ym. siinä omaisten läsnäollessa. Siinä sitten korvat höröllä kuunnellaan miten viereisen sängyn mies ähkisi nolona.
Samoin, kuten muissakin ammateissa, on myös hoitajille sallittu ruokatunti ja kahvitauko. Ymmärrän, että se joistakin tuntuu uskomattomalta mutta näi on päässyt käymään. Mutta sanon onneksenne, että ehkä jopa enimmäkseen en pidä yhtään kahvitaukoa ja ensimmäinen taukoni (pyhitän sen ruoalle) voi aamuvuorossakin olla jälkeen klo 13-14. Leikkaussalista ei kesken leikkauksen voi lähteä (jos ei ole päästäjää joka tulisi tilalle) eikä sitä potilasta jättää tasolle makaamaan. Työ tehdään loppuun, potilas heräämöön, sali tyhjäksi ja vasta sitten ekalle tauolle. Ei siinä tule tunnetta, että hitto kun tääkin päivä on ollut yhtä laiskottelua. Päivystysvuorossa sitä tehdään töitä tasan siinä vauhidssa kuin niitä potilaita tulee. On ollut päiviä kun en ole taukoa pitänyt lainkaan.
Pointti tässä joidenkin mielestä alinomaisessa ruikutuksessa on edelleen se, että ne ihmiset, jotka eivät jostakin työstä tiedä, eivät siitä myöskään väitä tietävänsä. Joka asiassa on sama juttu: ne jotka vähiten tietävät, sanovat eniten. Tähän törmää aina. Mutta on se vaan motivoivaa hoitaa tuollaisa ihmisiä kuin eräätkin täällä, joidan asenne toisten työhön on tuollainen. En tähän mennessä ole asenteen johonkin ihmiseen/asiaan kertaakaan antanut vaikuttaa töissä enkä anna mutta mielessäni voin todeta, ettei kaikkien asenne ole ainakaan kohdillaan. Kyllä sitä pollempikin potilas on nöyrää kun oikeasti on hätä tai ei edes tarvi olla kun vain joutuukin sairaalaan. Siinä edes hitusen empaattinen hoitaja on kiva kaveri.