Sairaanhoitajien vaatimukset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ronny11
  • Aloitettu Aloitettu
NO ehkä määritelmällisesti, mutta silti, jos otettaisiin 100 oikeustieteilijää, ja laitettaisiin ne AMK:n pääsykokeisiin, oisi sisäänpääsyprosentti aivan toista, kun jos otettaisiiin sata AMK-opiskelijaa jotka laitettaisiin Oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Ensimmäisestä ryhmästä sisään pääsisi todennäköisesti kaikki, jälkimmäisestä luultavasti ei kukaan

Tämän vertauksen syvin logiikka ei nyt kyllä avautunut.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Älä nyt Indica viitti tähänkin ketjuun tulla jauhamaan tradenomiahdistuksestas.

http://www.yle.fi/tekstitv/html/P106_01.html

Jotkut asiat sentään niinkuin menee järki sanoo (alkaen toiseksi viimeinen kappale).

Uutiseen on päivitetty Tehyn 7000 € sakot. Irtisanoutuneiden/irtisanoutuvien (en vieläkään hahmota tota) määrä tippui noin 12 tuhanteen.

Niin ja eiköhän Veijo70:n kommentti ollut sitä kuuluisaa sarkasmia
 
Tämän vertauksen syvin logiikka ei nyt kyllä avautunut.
Tarkoitan sitä, että kyllä yliopistojen sisäänpääsy on jonkun verran vaativampaa kuin takahikiän ammattikorkeakoulun.
 
En mene väittämään vastaan, ettei tuo olisi totta, mutta kummalista on se että samaisen liiton alkupalkkasuositus koulustatulleelle on 2100 - 2600 euroa. Eli keskiarvona sama kuin keskipalkka?
Kummalista :lol2: Ennemminkin normaalia. Noilla liittojen suosituksilla voi pyyhkiä persettä.
 
Tämä "korkeakoulutetuille lisää liksaa" on kyllä menneiden hallitusten ihan itse luoma ongelma: ruvetaan kutsumaan keskiastetta ammattikorkeakouluiksi ja lisätään kaikkiin kouluihin sisäänottoa. Ainut mitä saavutetaan on se, että suuret kansanjoukot keksivät vaatia tällä perusteella lisää liksaa ja suomi voi jossain kansainvälisissä tilastoissa näyttää paremmalta kun on paljon "korkeakoulutettuja" :hyvä:

Koko AMK käsitteen luomiselle asetti 90-luvulla paineita se, että enemmistö jokaisesta ikäluokasta alkoi olemaan ylioppilaita ja vastaavasti tiedekorkeakouluissa ei ollut aloituspaikkoja tarpeeksi. 90-luvun puolivälissä ja sen jälkeen amikset ja opistot olivat tosi "epämuodikkaita" varsinkin IT-huumassa 90-luvun lopulla. Monet kokivat nöyryyttäväksi mennä amikseen ylioppilaspohjalta, joten AMK portaan luominen purki kätevästi painetta.

Varmasti AMK-järjestelmän mukaan tuomiselle oli muitakin koulutus - ja työvoimapoliittisia tarkoitusperiä kuin vain tuo psykologinen näkökulma. Eihän se sinänsä ole kuin win-win tilanne, jos ihmisten itsetuntoa ja ehkä tuottavuuttakin voidaan parantaa muuttamalla nimikkeitä.
 
En mene väittämään vastaan, ettei tuo olisi totta, mutta kummalista on se että samaisen liiton alkupalkkasuositus koulustatulleelle on 2100 - 2600 euroa. Eli keskiarvona sama kuin keskipalkka?

käytännössä ehkä 2% tradenomeista pääsee tuollaisille palkoille...

en ymmärrä että millä logiikalla noi on laskettu kun tyttöystävä on tradenomi, hänen palkkansa reippaasti alle 2000e, eikä kenelläkään muullakaan valmistuneella luokkakaverilla paljon korkeampaa palkkaa ole.. toisaalta voi johtua siitä että paikkakunta on jyväskylä ja tradenomeista suurta ylitarjontaa.

keskiarvoa laskee se, että tradenomeja on valmistunut vasta lyhyen aikaa (oisko alle 10v?) eli siis ensimmäisiä eläkkeelle jääviä tradenomeja saa odottaa vielä vuositolkulla...
 
Varmasti AMK-järjestelmän mukaan tuomiselle oli muitakin koulutus - ja työvoimapoliittisia tarkoitusperiä kuin vain tuo psykologinen näkökulma. Eihän se sinänsä ole kuin win-win tilanne, jos ihmisten itsetuntoa ja ehkä tuottavuuttakin voidaan parantaa muuttamalla nimikkeitä.
Win-win? Herätys
- coolimpi tutkintonimike kohottamaan itsetunto ==> kohonneet odotukset työtehtävistä ja palkasta. Mikä tässä nostaa tuottavuutta?
- järkyttävästi kasvaneet sisäänottomäärät heikentävät sisäänotettavien opiskelijoiden tasoa; kaikkiin aloituspaikkoihin ei tahdo riittää edes pitkän matikan ja fysiikan kirjoittaneita ==> opetuksen taso ja vaatimukset sovitettava sisääntulevan materiaalin mukaan ==> valmistuneilta vaaditaan vähemmän ja siten valmistuneiden ammattitaito heikompi
- koulutuksen rahoitus fragmentoituu useammille yksiköille ja AMK:t tekevät parhaansa syödäkseen tiedeyliopistojen rahoitusta; tiedeyliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen taso laskee

Mä en näe tuossa mitään win-win juttua...
 
Win-win? Herätys
- coolimpi tutkintonimike kohottamaan itsetunto ==> kohonneet odotukset työtehtävistä ja palkasta. Mikä tässä nostaa tuottavuutta?
- järkyttävästi kasvaneet sisäänottomäärät heikentävät sisäänotettavien opiskelijoiden tasoa; kaikkiin aloituspaikkoihin ei tahdo riittää edes pitkän matikan ja fysiikan kirjoittaneita ==> opetuksen taso ja vaatimukset sovitettava sisääntulevan materiaalin mukaan ==> valmistuneilta vaaditaan vähemmän ja siten valmistuneiden ammattitaito heikompi
- koulutuksen rahoitus fragmentoituu useammille yksiköille ja AMK:t tekevät parhaansa syödäkseen tiedeyliopistojen rahoitusta; tiedeyliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen taso laskee

Mä en näe tuossa mitään win-win juttua...

Mun mielestä se nostaa tuottavuutta, että jengi suostuu menemään kouluun nyt heti, eikä vasta 5 vuoden päästä, kun on feilattu lääkiksen/oikiksen/tkk/hkkk:n pääsykokeissa. Eli aikaisemmin ei ollut tavallaan sellaista takaporttia, johon olisi voinut mennä, kun ei pääse varsinaisten tiedekorkeakoulujen sisäänpääsysiivilän läpi. Oli vaara, että jengi jää kääntämään mäkkäriin pihviä 5 vuodeksi ja yrittää kauppakorkeaan. Parempi, että jengi alkaa heti opiskella jossain AMK:ssa Tradenomiksi ja samalla kääntävät sivutoimisesti mäkkärissä pihviä. Näin ainakin varmistetaan se, että on jokin tutkinto taskussa 5 vuoden päästä ja sitä kautta työelämän käytettävissä => tuottavuutta.

Kokonaan toinen asia on sitten se, että tiedekorkeakouluista valmistuneet ovat mustasukkaisia AMK:ista tuleville siitä, että nämä ovat käyneet "niin helpon koulun ja vielä saavat kutsua itseään korkeakoulutetuiksi".

Tosta rahoituskuviosta: Mulla puuttuu suoraansanottuna nyt aika paljon faktapohjaa, mutta AFAIK homma meni niin, että jo olemassaolevien koulujen nimiä muutettiin pääosin AMK:ksi. Esimerkiksi Hesassa Teknillisestä oppilaitoksesta tuli Stadia AMK. ATK-Instituutista AMK ja niin edelleen. Noihan olisivat olleet olemassa riippumatta siitä, olisiko AMK-systeemiä luotu vai ei. Samaan tapaan sairaanhoidon puolella muutettiin joitain jo oleamssaolevia opistoja AMK-nimisiksi.

Mulla ei ole faktatietoa myöskään tosta, että AMK:iden rahoitus söisi tiedekorkeakoulujen rahoitusta. Suomen Akatemia nyt ainakin antaa rahaa pelkästään tiedekorkeakouluille ja näppituntuma on se, että Tekesinkin rahasta menee suuri osa tiedekorkeakoulujen ja yritysten yhteistyöprojekteihin.

Btw: Tää menee aika hyvin off topiciksi.
 
Hallitukselta Tehy-riitaa rajaava lakiesitys perjantaina
Vanhasen mukaan uutta lakia tarvitaan, koska kyseessä on poikkeuksellinen työtaistelu, joka aiheuttaa kuolemanvaaran puolustustuskyvyttömille kuten keskosille ja tehohoitoa tarvitseville.

- Jos suomalainen lainsäätäjä hyväksyisi tämän, mikä enää olisi kiellettyä? kysyy Vanhanen.
.....
Lakiesitys merkitsee Vanhasen mukaan sitä, että eduskunta asettaa sairaaloissa olevien potilaiden hengen muiden arvojen edelle.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id74449.html

Ihan mielenkiintoista nähdä, miten oppositio lopulta suhtautuu. Vanhanen puhuu tossa pelkkää asiaa. Oli tän riidan syyt sitten missä tahansa, vaatimukset miten oikeutettuja ikinä ja ratkaisumalleja vaikka kuinka, niin tommosen lain säätämiselle ei ole mitään muuta estettä kuin valtapolitiikka.

Vaihtoehtona on se, että sallitaan ihmishengillä kiristäminen työtaisteluissa, joka johtaa siihen tilanteeseen, että palkat ei määräydy mitenkään osaamisen, työn vaativuuden, työvoiman saatavuuden ym. minkään muunkaan normaalin työmarkkinoiden ominaispiirteen mukaan, vaan ihmishengen markkina-arvon mukaan. Joudutaan siis hinnoittelemaan keskosen tai tehohoidon tarpeessa olevan ihmisen henki, jonka perusteella maksetaan tietyille ihmisryhmille palkkaa. Jos sopivasta summasta ei päästä yhteisymmärrykseen, niin sitten sallitaan avuttomien ihmisten kuoleminen työtaistelujen sivutuotteena.
 
Hallitukselta Tehy-riitaa rajaava lakiesitys perjantaina

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id74449.html

Ihan mielenkiintoista nähdä, miten oppositio lopulta suhtautuu. Vanhanen puhuu tossa pelkkää asiaa. Oli tän riidan syyt sitten missä tahansa, vaatimukset miten oikeutettuja ikinä ja ratkaisumalleja vaikka kuinka, niin tommosen lain säätämiselle ei ole mitään muuta estettä kuin valtapolitiikka.

Vaihtoehtona on se, että sallitaan ihmishengillä kiristäminen työtaisteluissa, joka johtaa siihen tilanteeseen, että palkat ei määräydy mitenkään osaamisen, työn vaativuuden, työvoiman saatavuuden ym. minkään muunkaan normaalin työmarkkinoiden ominaispiirteen mukaan, vaan ihmishengen markkina-arvon mukaan. Joudutaan siis hinnoittelemaan keskosen tai tehohoidon tarpeessa olevan ihmisen henki, jonka perusteella maksetaan tietyille ihmisryhmille palkkaa. Jos sopivasta summasta ei päästä yhteisymmärrykseen, niin sitten sallitaan avuttomien ihmisten kuoleminen työtaistelujen sivutuotteena.
Onko tuohon nyt tullut mitään selkeätä kannanottoa, että kuinka suuri enemmistö vaaditaan lain läpimenoon? Jotkut väittävät, että täytyisi muuttaa perustuslakia, eli 5/6 enemmistö. Mutta minusta tuo ei kyllä vaadi perustuslakiin muutoksia...
 
Hallitukselta Tehy-riitaa rajaava lakiesitys perjantaina

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id74449.html

Ihan mielenkiintoista nähdä, miten oppositio lopulta suhtautuu. Vanhanen puhuu tossa pelkkää asiaa. Oli tän riidan syyt sitten missä tahansa, vaatimukset miten oikeutettuja ikinä ja ratkaisumalleja vaikka kuinka, niin tommosen lain säätämiselle ei ole mitään muuta estettä kuin valtapolitiikka.

Vaihtoehtona on se, että sallitaan ihmishengillä kiristäminen työtaisteluissa, joka johtaa siihen tilanteeseen, että palkat ei määräydy mitenkään osaamisen, työn vaativuuden, työvoiman saatavuuden ym. minkään muunkaan normaalin työmarkkinoiden ominaispiirteen mukaan, vaan ihmishengen markkina-arvon mukaan. Joudutaan siis hinnoittelemaan keskosen tai tehohoidon tarpeessa olevan ihmisen henki, jonka perusteella maksetaan tietyille ihmisryhmille palkkaa. Jos sopivasta summasta ei päästä yhteisymmärrykseen, niin sitten sallitaan avuttomien ihmisten kuoleminen työtaistelujen sivutuotteena.

Niin, kertookohan tuo sitten kuinka tärkeästä ammatista on kyse? Ehkä ne palkkavaatimukset eivät sittenkään ole tuulesta temmattuja. Siwan kassan lakkoilu ei kenenkään henkeä vaaranna, taikka alipalkatun insinöörin. Hoitsun kylläkin, onko maailmassa virhe?
Pitäisikö sittenkin ammatteja arvostaa kyseisen työn vaativuuden mukaan?
Ihmishenki vs. iltiksen paperiversio vs. ohjelman bugittomuus.

edit: Katainen lupaili hieman liikaa, ja nyt olisi ns. näytön paikka. Eli löytyykö tahtotilaa vai eikö sitä löydy. Toisaalta eipä tuollainen katteettomilla lupauksilla ratsastaminen uutta ole. Hieman tosin tunnen myötähäpeää Kataisen ja Kokoomuksen puolesta, kun Jyrki koitti epäonnistuneesti ideoitaan puolustella. No, kaikki taaplaa tyylillään.
 
Tarkoitan sitä, että kyllä yliopistojen sisäänpääsy on jonkun verran vaativampaa kuin takahikiän ammattikorkeakoulun.


Et tarkottanut tai et ainakaan sanonut niin.

NO ehkä määritelmällisesti, mutta silti, jos otettaisiin 100 oikeustieteilijää, ja laitettaisiin ne AMK:n pääsykokeisiin, oisi sisäänpääsyprosentti aivan toista, kun jos otettaisiiin sata AMK-opiskelijaa jotka laitettaisiin Oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Ensimmäisestä ryhmästä sisään pääsisi todennäköisesti kaikki, jälkimmäisestä luultavasti ei kukaan


Tossa sä vertaat oikeustieteilijöiden kykyä päästä amk:hon ja amk-opiskelijoiden kykyä päästä oikeustieteelliseen.. Totta kai noihin on erilaiset pääsyvaatimukset.
 
Niin, kertookohan tuo sitten kuinka tärkeästä ammatista on kyse? Ehkä ne palkkavaatimukset eivät sittenkään ole tuulesta temmattuja. Siwan kassan lakkoilu ei kenenkään henkeä vaaranna, taikka alipalkatun insinöörin. Hoitsun kylläkin, onko maailmassa virhe?
Pitäisikö sittenkin ammatteja arvostaa kyseisen työn vaativuuden mukaan?
Ihmishenki vs. iltiksen paperiversio vs. ohjelman bugittomuus.

Eiköhän t_a tarkoittanut juuri tätä, eli että palkat eivät määräytyisi sen mukaan paljonko inhimillistä kärsimystä/muuta vahinkoa pystyy aiheuttamaan, vaan jollain muulla perusteella, esim. juuri mainitsemasi työn vaativuuden mukaan.

Edelleen se bussikuski on melko pitkälti vastuussa matkalaistensa hengestä jne., mutta pitäisi varmistaa tilanne että bussikuskit eivät uhkaa hypätä täyden bussin kyydistä jos eivät saa 24% palkankorotuksia tms.
 
Et tarkottanut tai et ainakaan sanonut niin.




Tossa sä vertaat oikeustieteilijöiden kykyä päästä amk:hon ja amk-opiskelijoiden kykyä päästä oikeustieteelliseen.. Totta kai noihin on erilaiset pääsyvaatimukset.

Luulen, että Indica tarkoitti tuossa, että oikeustieteellisen opiskelija-aines on keskimäärin parempaa (oli nyt sitten kyse motivaatiosta, kognitiivisista kyvyistä tai muista seikoista). Eli pääsyvaatimuksista riippumatta oikeustieteilijän keskimääräinen edustaja on kyvykkäämpi älyllisten vaatimusten suhteen kuin keskimääräinen AMK-opiskelija. Ennen kuin joku vetää herneen nenään niin sanotaan, että varmasti AMK-opiskelijoiden joukossa on hyvinkin terävää porukkaa, jotka pääsisivät halutessaan oikikseen/hse:lle/lääkikseen/TKK:lle mutta jos katsotaan opiskelija-ainesta kokonaisuudessaan niin keskiarvoissa on eroa toisen hyväksi.
 
Luulen, että Indica tarkoitti tuossa, että oikeustieteellisen opiskelija-aines on keskimäärin parempaa (oli nyt sitten kyse motivaatiosta, kognitiivisista kyvyistä tai muista seikoista). Eli pääsyvaatimuksista riippumatta oikeustieteilijän keskimääräinen edustaja on kyvykkäämpi älyllisten vaatimusten suhteen kuin keskimääräinen AMK-opiskelija. Ennen kuin joku vetää herneen nenään niin sanotaan, että varmasti AMK-opiskelijoiden joukossa on hyvinkin terävää porukkaa, jotka pääsisivät halutessaan oikikseen/hse:lle/lääkikseen/TKK:lle mutta jos katsotaan opiskelija-ainesta kokonaisuudessaan niin keskiarvoissa on eroa toisen hyväksi.

Mutta mitä sitten jos ne oikkis/lääkkis/yms opiskelijat ovat "parempia" koulussa? Tekeekö heistä parempia ihmisiä, ja palkka määräytyisi "keskiarvoisen fiksuuden mukaan"? Mikä on näiden vertausten todellinen ja viimeinen pointti?
 
Onko tuohon nyt tullut mitään selkeätä kannanottoa, että kuinka suuri enemmistö vaaditaan lain läpimenoon? Jotkut väittävät, että täytyisi muuttaa perustuslakia, eli 5/6 enemmistö. Mutta minusta tuo ei kyllä vaadi perustuslakiin muutoksia...

tänään oli muistaakseni lehdessä että demarit voi kaataa ko ehdotuksen jos kaikki eduskunnassa olevat kaverit äänestää vastaan...
 
Tekeekö heistä parempia ihmisiä, ja palkka määräytyisi "keskiarvoisen fiksuuden mukaan"? Mikä on näiden vertausten todellinen ja viimeinen pointti?

Meinaatko nyt että ihmisten "paremmuuden" määrää palkka vai mitä? Ja hoitsuista tulisi parempia ihmisiä jos saisivat lisää liksaa.

Ei kenellekään makseta fiksuudesta palkkaa, vaan siitä mitä sillä fiksuudella saa aikaan. Jotkut vähemmän fiksutkin saa pirusti aikaan, kaikki rispekti niille.
 
Meinaatko nyt että ihmisten "paremmuuden" määrää palkka vai mitä? Ja hoitsuista tulisi parempia ihmisiä jos saisivat lisää liksaa.

Ei kenellekään makseta fiksuudesta palkkaa, vaan siitä mitä sillä fiksuudella saa aikaan. Jotkut vähemmän fiksutkin saa pirusti aikaan, kaikki rispekti niille.

En meinaa, vaan juuri yritän ymmärtää amk/oikkis -vertausta... :D
 
Mutta mitä sitten jos ne oikkis/lääkkis/yms opiskelijat ovat "parempia" koulussa? Tekeekö heistä parempia ihmisiä, ja palkka määräytyisi "keskiarvoisen fiksuuden mukaan"? Mikä on näiden vertausten todellinen ja viimeinen pointti?

Tuo keskiarvoinen fiksuus on juuri se, joka vaikuttaa palkkaan. Jos alaa on vaikea päästä opiskelemaan, niin sinne yleensä päätyvät keskivertoa fiksummat. Valitettavasti keskiarvon määritelmän nojalla keskiarvoa fiksumpia on vähemmän kuin muuta populaatiota. Tämä taas osittain vaikuttaa siihen, että alalle pääsyyn on kovempi kilpailu, jolloin alan osaajia on vähemmän, jolloin heidän palkkansa on korkeampi.

Tämä siis karkeasti ottaen. Toki pilkkua voi lähteä nussimaan.
 
Back
Ylös Bottom