Sairaan terveellistä - pro gradu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Emmah
  • Aloitettu Aloitettu
En usko että kukaan tutkija väittää terveellisten elämäntapojen olevan sairaus.
Tässä on nyt kuitenkin puhe syömishäiriöstä, ja on se minusta aika häiriöistä jos koko elämä pyörii ruuan ympärillä (ts. ei voi lähteä minnekkään kun ei voi vaikuttaa syömisiinsä jne.).
Lisäksi tuollainen ihan viattomana alkava "ruokavalion parantaminen" voi käsistä lähtiessään paisua vakavemmaksi. Nimim. kokemusta on anoreksiasta ja pahemmasta, ja en vieläkään osaa sanoa missä kohtaa alkoi mennä metsään.
En havahtunut lopulta edes siinä vaiheessa kun aloin miettiä missä vihanneksessa on vähiten kaloreita.

Mielestäni pitäisi aina olla kuulostelemassa omia tapojansa ja tuntemuksiansa, koska ihmismieli on kuitenkin niin monimutkainen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Olipa se sairaus tai ei, syöminen ei ole mun harrastus vaan laji joka vaatii oikein syömistä, joten ei ole väärin olla tarkka.

edit: Ortorektikko ei välttämättä edes pyri mihinkään tavoitteeseen. Ortorektikkoja voi vertailla vaikkapa shoppailufriikkeihin, jotka ostavat läjän vaatteita mielihyvän vuoksi...ja ne vaatteet jää tietenkin kaapin perälle. Joten itse painotan sitä, että urheilijoiden on syytä syödä oikein (niinkuin kaikki tietävätkin) ja ei olisi mikään ihmetys jos joku vastaisi vaikkapa 5 tai 6 myönteisesti. Älkää sitten kutsuko minua tosikoks vaikka näin tosissaan kirjoitin :)
 
Ahdistaisiko vetää joku 500-kalorin mässyttely, vaikka se olisi parasta maailmassa?

Ei 500-kalorin mässyttely ole mitään kunnon mättöä vielä, allekirjoittanut veti toissa päivänä treenin jälkeen kilon Lidlin maustettua jugurttia( n.1300 kcal ), parisataa grammaa pähkinäsekotusta ja toiset parisataa kanan maustettua rintafilettä, mitähän siitäkin tuli kaloreita, 2500??? ;)
....eikä ahistanut tippaakaan, :)!
 
Ahdistaisiko vetää joku 500-kalorin mässyttely, vaikka se olisi parasta maailmassa?

Öö niin, 500 kaloria nyt on mun aamupala, joten tuskin se mitään omantunnontuskia tuottaa. Tai pussi irtokarkkeja, joten ei minkäänlaista ongelmaa. Enemmän ahdistaisi (kuten joku tuolla jo mainitsikin) jos satunnaisten herkuttelujen sijaan menisin päivästä toiseen jollain eines/pizzalinjalla ilman kasviksia jne. Enkä tosiaan tajua miksi mun pitää perustella mun pizzan ja sipsien syömättömyyttä, eikö niillä mässäilyä nimenomaan pitäisi jo perustella jollain aika mieletöntä logiikkaa vaativalla selitysmallilla? Koska siis eihän niiden syömisessä ole yhtään mitään järkeä, sehän se vasta älytöntä onkin! Ja näin sanon, vaikka itsekin silloin tällöin esim.sipsejä syön.
 
Asiaan liittyen, tyttöystävällä on aina mässyttelyn jälkeen kauhea morkkistelu, ollaan taas niin läskiä, miksi piti mässätä, huomenna en syö mitään jne. Välistä han oikeastikin syö tyyliin aamulla lautasellisen kauraleseitä pellavansiemenillä, töissä ruokatunnilla puoli purkkia tonnikalaa ja pari sataa grammaa raejuustoa, illalla sitten ruokaa esim kuuden-kahdeksan välillä. Lisäksi hän kittaa mielestäni ihan liikaa l-karnitiini/kofeiinijuomia, syö joskus ulostuslääkkeitä, vaikka olen yrittänyt selittää ja ymmärtää sen varmaan itsekin että ulostemassa ei ole läskiä, vaan ylimäärästä kuona-ainetta joka poistuu aikanaan.....
hohhoh...Itellä oli nuorempana bulimiaa ja anoreksiaa, paino oli pahimmillaan 67 kg, pituuden ollessa 187cm. Se on niin helppo huomata toisesta oireet vaikka itse on parantunutkin ja tietää se noidankehä ja helvetti mikä myllertää päänsisässä. Olen monasti sanonut että mene nyt juttelemaan ammatti-ihmiselle ennenkuin pahenee, mutta eipä ole mennyt ja tuskin meneekään vapaaehtoisesti
 
2. Suunnitteletko seuraavankin päivän ateriat etukäteen?

- Useimmiten. Ruokailussa ei nyt ole paljoa vaihtelua ja teen kerralla yleensä kahdeksi päiväksi ruokaa.

3. Oletko kiinnostuneempi ruokasi laadusta kuin syömisen tuottamasta mielihyvästä?

- Ehkäpä, mutta miten tämä mitataan? Syömisen tuottamaan mielihyvään vaikuttaa ruoan laatukin. Ehkä ruoan hintakin on tärkeämpi kuin makunautinto. Tämäkin ristiriidassa hedonismin kanssa.

5. Muuttuuko ruokavaliosi koko ajan ankarammaksi?

- Ei aivan koko ajan, mutta yleinen trendi on ollut.

7. Tunnetko olevasi parempi ihminen syödessäsi terveellisesti? Väheksytkö niitä, jotka eivät syö yhtä terveellisesti?

- Tunnen ja mielessäni väheksyn.

8. Tunnetko syyllisyyttä, jos poikkeat ruokavaliostasi?

- Jos poikkeama on huono eivätkä syyt olleet pätevät, niin tunnen.
 
Minusta tuntuu, että ortoreksian ongelmat eivät liity terveelliseen syömiseen, vaan henkilön luonteeseen. Luonteeltaan fundamentalisti saa ongelmia mistä tahansa aiheesta. Kaiken kun voi viedä äärimmäisyyksiin.
 
Minusta tuntuu, että ortoreksian ongelmat eivät liity terveelliseen syömiseen, vaan henkilön luonteeseen. Luonteeltaan fundamentalisti saa ongelmia mistä tahansa aiheesta. Kaiken kun voi viedä äärimmäisyyksiin.

Aivan.Ortoreksia on syömishäiriö joita sairastaville on usein taipumuksena tunteiden,kaiken mustavalkoisuus.
 
Joopasejoo. Kyllä se 3-4 pinnaa tuli jotta rapsahti. :D Noh, eipä mitään syytä huoleen. Ruokavalio kun on tuollainen kuin se on ihan tämän boudailun takia. :)
 
1. Ajatteletko terveellistä ruokaa enemmän kuin kolme tuntia päivässä? (Tähän sisältyy myös kaikki ruokaan liittyvä ajanvietto, kuten ruuanlaitto, ruokavaliosta lukeminen tai jutteleminen ja niin edelleen.)
Hmm..en osaa laskea tarkkaan mutta ruoka on kyllä lempipuheenaiheitani ja muutenkin:kuola:

2. Suunnitteletko seuraavankin päivän ateriat etukäteen?
Kun oon diettaillu niin oon suunnitellu et pysyis rytmi helpommin.

3. Oletko kiinnostuneempi ruokasi laadusta kuin syömisen tuottamasta mielihyvästä?
Ööö..mun mielestä laadukas ruoka maistuu paremmalta. Eli periaattees jos muut pitää hampurilaisia ja lihapullia paremman makusina.

4. Oletko huomannut, että mitä enemmän ruokavaliosi laatu on parantunut sitä enemmän elämänlaatusi on heikentynyt?
En

5. Muuttuuko ruokavaliosi koko ajan ankarammaksi? Periaatteessa sellasen ihmisen mielestä joka ei kiinnitä huomiota siihen mitä tunkee suuhunsa.

6. Kieltäydytkö esimerkiksi kyläilyistä voidaksesi varmistua terveellisen ruokavalion noudattamisesta? En mutta kieltäydyn herkuista kylässä. (tai yritän:D)

7. Tunnetko olevasi parempi ihminen syödessäsi terveellisesti? Väheksytkö niitä, jotka eivät syö yhtä terveellisesti? En. Ihmettelen vain ihmisiä jotka elävät ylipäätänsä todella epäterveellisesti.

8. Tunnetko syyllisyyttä, jos poikkeat ruokavaliostasi? Kyllä.

9. Onko terveellisen ruokavalion noudattaminen johtanut sosiaalisten suhteidesi vähenemiseen tai jopa välien katkeamiseen? Ei.

10. Tunnetko omaa ruokavaliota noudattaessasi hallitsevasi itseäsi ja elämääsi? No ei tähän nyt voi vastata en koska tietenkin hallitsen itseäni ja elämääni:lol2: Mut ei se siis ruokavaliosta johdu.
 
Hmm, ei kai mulla mitään ortoreksiaa ole. :)

1. Ajatteletko terveellistä ruokaa enemmän kuin kolme tuntia päivässä? (Tähän sisältyy myös kaikki ruokaan liittyvä ajanvietto, kuten ruuanlaitto, ruokavaliosta lukeminen tai jutteleminen ja niin edelleen.)
Kyllä, niinä päivinä jolloin laadin ruokavalioita tai luen ravitsemukseen liittyvää kirjallisuutta. Mulle nuo aiheeseen liittyvät opukset on varmaan vähän sama juttu kuin pikkupojille Transformers. :D

2. Suunnitteletko seuraavankin päivän ateriat etukäteen?
Voisi sanoa, että never... syön mitä tekee mieli ja mietin aamulla n. 5min ennen töihin lähtöä mitä tänään haluaisin. Yleensä kaapissa on kuitenkin aina ruokaa joka kelpaa evääksi.

3. Oletko kiinnostuneempi ruokasi laadusta kuin syömisen tuottamasta mielihyvästä?
En, koska ruuan pitää olla aina hyvää, tässä asiassa mun kohdallani no compromise. Onneksi tykkään ihan fiksuista ruuista. :)

4. Oletko huomannut, että mitä enemmän ruokavaliosi laatu on parantunut sitä enemmän elämänlaatusi on heikentynyt?
Ei todellakaan, ennemminkin monipuolinen ruokavalio tukee hyvää elämänlaatua.

5. Muuttuuko ruokavaliosi koko ajan ankarammaksi?
Ei, vaan ennemminkin toisinpäin. Olen itselleni nykyään sallivampi ruuan monipuolisuuden suhteen, en vaan jaksa uskoa että askeesi on joku oikotie onneen.

6. Kieltäydytkö esimerkiksi kyläilyistä voidaksesi varmistua terveellisen ruokavalion noudattamisesta?
Enpä muista että olisin tehnyt näin ikinä. Yleensä aina voi valita fiksusti. Eikä se satunnainen vähemmän fiksusti valitseminen kohtuuden rajoissa ketään ole tappanut.

7. Tunnetko olevasi parempi ihminen syödessäsi terveellisesti? Väheksytkö niitä, jotka eivät syö yhtä terveellisesti?
Auts, no tämä on ilkeä kohta. Kyllä mulla on parempi olo itsestäni kun syön terveellistä ruokaa. Elimistö voi paremmin, eikä ole vatsaongelmia kuten silloin jos syön itselleni sopimatonta ruokaa. Ja toivon kyllä että muutkin - varsinkin lähimmäiseni (jotka mieluusti haluaisin pitää luonani mahdollisimman pitkään...) ymmärtäisivät, miten suuri merkitys ravinnolla on terveyteen. En kuitenkaan ikinä esim. töissä kommentoi kenenkään ruokia. Ei sen väliä mitä muut syö, jos itse saan syödä mitä haluan. Välillä voisin tosin ampua itseni joistakin lausahduksista kotona. :nolo: x 100. Hyi minua.

8. Tunnetko syyllisyyttä, jos poikkeat ruokavaliostasi? Riippuu, miten usein hairahduksia tapahtuu. :D Jos kerran, pari viikossa, niin en. Jos mopo lähtee käsistä ja syön niin paljon, että tunnen ajautuvani kauan sitten toteuttamiini kuvioihin takaisin, niin silloin. Mutta en tunne, jos kyseessä on satunnainen karkki, pulla tai jollain tavalla suunniteltu tai hallittu herkuttelu tmv.

9. Onko terveellisen ruokavalion noudattaminen johtanut sosiaalisten suhteidesi vähenemiseen tai jopa välien katkeamiseen?
Joillekin ystävilleni on ollut hankala ymmärtää, miksi en enää halua syödä epäterveellistä ruokaa päivätolkulla. En tiedä miksi he kokevat sen ongelmana, koska mielestäni en kaveriporukassa ikinä tee siitä numeroa. Mutta 99% ei kyllä ole johtanut sosiaalisten suhteiden vähenemiseen. Kisadieetin lopussa ei tosin kiinnostanut osallistua joka kekkereihin tai lähteä yöelämään.

10. Tunnetko omaa ruokavaliota noudattaessasi hallitsevasi itseäsi ja elämääsi?
Ennemminkin hallitsen hyvää oloa. Huonot valinnat jatkuvalla syötöllä johtavat fyysisesti huonoon oloon ja sitä kautta henkiseen pahoinvointiin. En koe itselleni sopivan ruokavalion noudattamista minkäänlaisena kontrollipakkona, vaan vapaana valintana jonka oon tehnyt.

edit: oho, tulipa paljon tekstiä. en tiiä oisko tätä nyt tarvinnu postittaa, ihan hyviä kysymyksiä kuitenkin itselle mietittäväksi... mutta olkoot nyt täällä.
 
Neljä bojoa tuli joten taisi diagnoosi napsahtaa mullekin... ei oikeastaan yllättänyt, meneehän tuo syömisten kanssa puljaaminen aika usein turhaksi tiukkapipoiluksi omalla kohdallani. Tosin pari vuotta sitten olisi tullut vielä enemmän pisteitä. Pitäsköhän varata aika ravitsemusterapeutille...

1. Ajatteletko terveellistä ruokaa enemmän kuin kolme tuntia päivässä? (Tähän sisältyy myös kaikki ruokaan liittyvä ajanvietto, kuten ruuanlaitto, ruokavaliosta lukeminen tai jutteleminen ja niin edelleen.)
No tuskin ihan niin paljoa.

2. Suunnitteletko seuraavankin päivän ateriat etukäteen?
Ei tarvitse, kun syön kuitenkin melkein joka päivä saman kaavan mukaan. :rolleyes:

3. Oletko kiinnostuneempi ruokasi laadusta kuin syömisen tuottamasta mielihyvästä?
Kyllä. En voi väittää syöväni ehrmannia tai rasvatonta raejuustoa vain maun takia. Jos pelkän makunautinnon mukaan menisin niin söisin kai suklaata ja jäätelöä vuoronperään, noin kärjistäen sanottuna. :rolleyes:

4. Oletko huomannut, että mitä enemmän ruokavaliosi laatu on parantunut sitä enemmän elämänlaatusi on heikentynyt?
Yleisesti ottaen ei, koska järkevä ruokavalio lisää jaksamista. Mutta kun tietyn hifistelyrajan yli mennään niin elämänlaatukin heikkenee.

5. Muuttuuko ruokavaliosi koko ajan ankarammaksi?
Tähän suuntaan se on kieltämättä viime vuosien aikana mennyt. Toisaalta olen pyrkinyt keväästä alkaen vähän löysäämään kontrollia. Seurauksena +2kg ihraa.

6. Kieltäydytkö esimerkiksi kyläilyistä voidaksesi varmistua terveellisen ruokavalion noudattamisesta?
En koskaan.

7. Tunnetko olevasi parempi ihminen syödessäsi terveellisesti? Väheksytkö niitä, jotka eivät syö yhtä terveellisesti?
Omasta mielestäni en väheksy, mutta kaverit ovat valittaneet että pingotan liikaa ja kommentoin toisten ruokavalintoja, mikä on rasittavaa. Itse en ole tätä edes huomannut, mutta kyse lienee sellaisista muka-hienovaraisista kommenteista jotka tulee ihan vahingossa sivulauseessa möläytettyä. Noloa ja ärsyttävää, tiedän. Olen pyytänyt kavereita esittämään vastalauseita tällaisessa tilanteessa että älyän tukkia turpani ja korjata tapani.

8. Tunnetko syyllisyyttä, jos poikkeat ruokavaliostasi?
En, kunhan homma ei mene överiksi.

9. Onko terveellisen ruokavalion noudattaminen johtanut sosiaalisten suhteidesi vähenemiseen tai jopa välien katkeamiseen?
Ei.

10. Tunnetko omaa ruokavaliota noudattaessasi hallitsevasi itseäsi ja elämääsi?
En, elämänhallinta ja ruokavalio ovat mielestäni eri asioita.
 
Mä suhtautuisin vähän skeptisesti näihin kaikenmaailman käyttäytymis/itsetunto/mielenterveys-kyselyihin. Voihan sitä sanoa olevansa tutkija ja vaikka minkälaista tietoa taskussa mutta fakta on se, että nämä kysymykset ja pisteytykset on tullut sen tutkijan kynästä/päästä eivätkä mistään absoluuttisista totuuden lähteistä.

Kun tuota gradua tarkemmin lukee niin tämä kysymyssarja lienee suunnattu enemmän kouluikäisille tytöille kuin pakkiksen bodarihifistelijöille.
 
4 pistettä meikäläiselle.

Testin on luultavasti laatinut joku, joka tietää näistä asioista enemmän kuin minä, mutta 10 kysymystä kattava testi ei mielestäni ole kovinkaan yleispätevä tapa selvittää, kärsiikö ihminen jonkinasteisesta syömishäiriöstä.

IMO ainoat kohdat, jotka todella viittaisivat syömishäiriöön ovat 6 ja 9.
 
Neloskohta mielestäni ainoa, joka viittaa syömishäiriöön. Kuutonen ja ysi kertovat ongelmista, mutta ne ovat sosiaalisia ongelmia eikä ruokavalioon liittyviä.

Tuollainen kysely kertoo siitä, ettei ymmärretä, mitkä syömishäiriöön liittyvät asiat ovat ongelmia ja mitkä eivät.

1. Syömishäiriöiset ajattelevat ruokaa paljon, mutta niin ajattelevat kokitkin tai muut alan ammattilaiset. Sama pätee ruoanlaiton harrastajiin ja ruokavaliohan on osa kehonrakentajan harrastusta.

2. Tulevaisuuden suunnittelua harrastaa lähes jokainen. Varmasti aika moni kotiäitikin suunnittelee jopa viikon ruokailut etukäteen. Tämä piirre on minusta vain positiivinen monissa tilanteissa.

3. Tämä on valtaväestöstä eroava kanta ja siksi varmaan yksinkertaisille ihmisille pelottava. Mutta jos kykenisisi ajattelemaan samaa periaatetta muissakin asioissa, niin huomaisi, että sehän on arvostettua yhteiskunnassa. Kysehän on siitä, että maksimoiko lyhyen aikavälin mielihyvän vai pitemmän. Jos ajattelee vain ruoan makunautintoa, niin maksimoi lyhyen aikavälin. Jos ajattelee terveyttä, niin maksimoi pitemmän aikavälin. Esim. taloudellisten asioiden suhteen ongelmana pidettäisiin lyhytnäköisyyttä. Jos käyttää rahat saman tien niin maksimoi lyhyen aikavälin. Sama pätee vaikka ehkäisyynkin. Lyhyellä aikavälillä on kivempi olla käyttämättä kondomia.

5. Tämähän on ongelma vain jos ruokavalion ankaruus on ongelma. Loputon ankaroituminen voi toki johtaa ongelmiin, mutta vaikka 5 vuoden aikana tapahtunut suuntaus ankarampaan ruokavalioon. Riippuu siitä, että kuinka voimakkaasta ankaroitumisesta on kyse ja siitä, miten se vaikuttaa ihmiseen.

7. Tämä taas ei liity syömiseen mitenkään, vaan ihmisen yleiseen luonteeseen. Väitän, että useimmat tuntevat paremmuutta jostain asiasta, mihin paneutuvat ja pitävät tärkeänä jos ovat siinä muita parempia. Sillä ei ole merkitystä mikä asia on kyseessä. Voi olla yleissivistys, musikaalisuus, liikunnallisuus, sosiaalisuus, uskonto, ateismi, poliittinen suuntaus. Siis aivan mikä vain.

8. Tämäkin kuten edellinen kohta. Ei liity erityisesti ruokailuun vaan siihen, että ihminen tuntee syyllisyyttä, jos epäonnistuu jossain asiassa, jonka ajattelee olevan yleisesti tai omassa lähipiirissä arvostettua. Kyseessä voi olla liiallinen juominen, huono käytös tai vaikka vieraissa käynti.

10. Olisikin outoa, jos jonkin elämän osa-alueen hallitseminen ei vahvistaisi käsitystä elämänhallinnasta. Kertoisi lähinnä logiikan puutteesta tai termien ymmärtämättömyydestä.
 
Hyviä pointteja darvinisti :thumbs:
Oon samaa mieltä siinä, että noitten kysymysten perusteella on aika hankalaa lähtee syömishäiriöö arvioimaan. Voisko joku ortoreksiaan perehtynyt muuten postata ko. häiriön määritelmän tähän threadiin? Itselleni on jäänyt vähän epäselväksi, minkälaisesta "terveellisesti syömisen pakkomielteestä" on kyse ja mitkä tekijät muodostavat itse sairauden. Liittyykö esim. "ruokavalion ankarammaksi muuttuminen" automaattisesti ortoreksiaan?
 
Täytyy vielä ihmetellä (vaikka nyt meneekin vähän :offtopic::iksi), että mikä niissä terveellisissä elämäntavoissa ja ruokavalinnoissa oikein herättää kummastusta. Ei luulis ketään haittaavan, jos joku haluaa pitää itsestänsä huolta, tuntee ja samalla myös näyttää hyvältä. Sen sijaan joka viikkoset kännit, krapulan pitsa-mäkki-sipsimätöt tai telkan ääressä herkuttelun saa jokainen hoitaa ihan kaikessa rauhassa ilman kenenkään kauhistelua saatika päivittelyä turmiolle johtavista epäterveellisistä elämäntavoista. Omasta mielestä itsestään huolehtimisessa ei oo mitään sen kummallisempaa kuin rappiolla olemisessakaan, kyse on vaan omista valinnoista ja prioriteeteistä.

Ja toinen asia mikä näissä syömishäiriökeskusteluissa kummastuttaa: bulimiasta ja anoreksiasta puhutaan kyllä huolestuneesti ja suureen ääneen, mutta entä lihavista ja oman terveytensä SYÖMÄLLÄ vaarantaneista ihmisistä, joita luultavasti on ainakin yhtä paljon kuin syömättömyydellä sairastuneista. Vai onko niin ettei lihavuutta (vielä) edes myönnetä sairaudeksi, saatika häiriökäyttäytymiseksi?
 
Luulen, että kummastusta herättää kaikki erilaisuus. Se on poikkeuksellinen ylensyöntiin verrattuna, sekä yleisyyden osalta ja luonnollisuuden (tämä tietenkin selittää yleisyyttä). Useimmat ihmiset syövät yli kulutuksen, mikäli ruokaa on tarjolla riittävästi. Anorektikko syö alle kulutuksensa samassa tilanteessa ja se on poikkeuksellista. Lisäksi anoreksia taitaa olla varsin vakava sairaus (suuri kuolleisuus).

Minusta ylensyönnistä puhutaan enemmän kuin anorektiasta. Laihdutustahan on monien naisten kestopuheenaihe. Anoreksia sitten on sellainen shokeeraava erikoisuus.
 
1. Ajatteletko terveellistä ruokaa enemmän kuin kolme tuntia päivässä? (Tähän sisältyy myös kaikki ruokaan liittyvä ajanvietto, kuten ruuanlaitto, ruokavaliosta lukeminen tai jutteleminen ja niin edelleen.)
2. Suunnitteletko seuraavankin päivän ateriat etukäteen?
3. Oletko kiinnostuneempi ruokasi laadusta kuin syömisen tuottamasta mielihyvästä?
4. Oletko huomannut, että mitä enemmän ruokavaliosi laatu on parantunut sitä enemmän elämänlaatusi on heikentynyt?
5. Muuttuuko ruokavaliosi koko ajan ankarammaksi?
6. Kieltäydytkö esimerkiksi kyläilyistä voidaksesi varmistua terveellisen ruokavalion noudattamisesta?
7. Tunnetko olevasi parempi ihminen syödessäsi terveellisesti? Väheksytkö niitä, jotka eivät syö yhtä terveellisesti?
8. Tunnetko syyllisyyttä, jos poikkeat ruokavaliostasi?
9. Onko terveellisen ruokavalion noudattaminen johtanut sosiaalisten suhteidesi vähenemiseen tai jopa välien katkeamiseen?
10. Tunnetko omaa ruokavaliota noudattaessasi hallitsevasi itseäsi ja elämääsi?

6/10, jännittävää.. :D
 
Täytyy vielä ihmetellä (vaikka nyt meneekin vähän :offtopic::iksi), että mikä niissä terveellisissä elämäntavoissa ja ruokavalinnoissa oikein herättää kummastusta. Ei luulis ketään haittaavan, jos joku haluaa pitää itsestänsä huolta, tuntee ja samalla myös näyttää hyvältä.

Ei super terveellinen? ruokavalio tee kenestäkään hyvännäköistä tai tervettä. Se on kyllä se urheilu/liikunta, mikä sen tekee. Jos liikuu, niin paljonko äärimmäisellä ruokavaliolla oikeasti voitetaan? Sillä voidaan tietenkin saada elämänhallintaa jos sellaista kaipaa, koska se voi helpottaa esim kaloreiden laskentaa. Onko terveellistä jos laskee kaloreita ympäri vuoden joka päivä?

Kuten aikaisemmin sanoinkin, niin syökö esim samat kalorit mielummin perus kotiruuasta vai maitorahkasta ja vetää vitamiinit perään.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom