Ryhdin palauttaminen nuoriin - onko se edes mahdollista?

http://areena.yle.fi/tv/1909448

Asiantuntija: Suomalainen nuoriso on kuuliaisempaa kuin koskaan

ETTÄS TIIJÄTTE ! :D

Ei ne taida facebookilta edes kylille taipua kaljalle. Siellä me vaan nuorina notkuttiin räkä poskella pillurallia katsomassa / ajamassa. Nyt kun menee kaupungilla niin ne samat entiset nuoret siellä edelleen oksentaa. :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
eeee hitsti

Vähän nyt ehkä asian vierestä mutta mutta...
Itse olen niinkin tuoretapaus vielä kuin -92. Muksuna sai huutoa aina kun aihetta oli ja remmistäki tuli muutaman kerran, eikä kaivele yhtään.
Ainakin täällä landella oma ikäluokkani kasvatettiin vielä suhteellisen vanhoilla metodeilla.(ainakin luulen niin :D)
Mutta ite asiaan. Tein niinku kaikki neuvo ja hain opiskelemaan alaa josta tykkään ja eksyin sitten media-alalle. Vara suunnitelmana oli että jos ei alan hommia tule niin sitten jotain hantti hommia jostain. Opiskelin kunnolla ja jäin monesti koululle illallaki säätämään kaikenlaista. Sain hyvät arvosanat ja aloin etsimään alan töitä ja samalla tekemään uraa freelancena. No paskat siitä hommasta mitään tullu ku ei niitä töitä vaan ollut. Aloimpa sitten hakemaan niitä "hantti hommia" ja siivojaksi ei päässyt kun pätevyys ei riittänyt. Logistiikka puolelle ei päässyt kun ei ollut trukin ajokorttia ja millon mitäki. Aloin sitten tekemään kunnalle päivärahoja vastaan niitä paskahommia joista hyödyin sen 9e/päivä. Kunnan ukot ajeli autolla kattelemassa ku me nuoret sällit nakeltiin millon viikkotolkulla halkoja ja millon mitäki. Ihan positiivinen fiilis sieltä silti jäi. Lähdin sitten sivariin hakemaan lisää työkokemusta ja teinkin sen vuoden oikeasti vaativia hommia alakoululla mm. ADHD tapausten sun muitten vilkkkaitten muksujen kanssa. Siellä tunsi että sitä apua oikeasti tarvittiin. Sivarin loputtua sieltäkään ei sitten töitä irronnut. Taas on työnhaku päällä ja aina kun ettii töitä niin joko niitä ei ole tai pätevyys ei riitä. Puuttuu esim. laitoshuoltajankoulutus siivojan hommiin. Surullisinta on se että en ole todellakaan ainut. __KAIKKI__ kaverit jotka ei opiskele tai ole intissä/sivarissa, jumittavat kämpillä ja koittavat päästä töihin. Tätä ilmiötä oikeasti ilmenee todella paljon ainakin omalla ikäryhmällä. Panostat harjotteluihin, kouluun, opiskelet omatoimisesti kaikkea muuta kun tätä aikaa on, olet asiallinen, kunnioitat ihmisiä, mutta ei riitä. Kyllä sen alkaa ymmärtää että jos tätä "kierrettä" jatkuu se 5 vuotta putkeen niin varmasti alkaa kyrsimään ja veltostuu henkisesti sun muuta. On kans ihan normaalia että 20 henkilön kaveriporukasta 5 taikka 8 sekaantuu kunnolla viinaan ja huumeisiin. Uskaltaisin väittää että juurikin tämän tilanteen takia. Että semmottis. Ei tämä velttoilu ole yksin nuorista kiinni, vaan myös siitä ettei mitään vaan yksinkertaisesti saa aikaseksi elämässä vaikka yrittää, kun millon mikäkin poliittinen lauselma taikkka pykälä sen estää. Huh huh tulipa tekstiä...
 
Vähän nyt ehkä asian vierestä mutta mutta...
Itse olen niinkin tuoretapaus vielä kuin -92. Muksuna sai huutoa aina kun aihetta oli ja remmistäki tuli muutaman kerran, eikä kaivele yhtään.
Ainakin täällä landella oma ikäluokkani kasvatettiin vielä suhteellisen vanhoilla metodeilla.(ainakin luulen niin :D)
Mutta ite asiaan. Tein niinku kaikki neuvo ja hain opiskelemaan alaa josta tykkään ja eksyin sitten media-alalle. Vara suunnitelmana oli että jos ei alan hommia tule niin sitten jotain hantti hommia jostain. Opiskelin kunnolla ja jäin monesti koululle illallaki säätämään kaikenlaista. Sain hyvät arvosanat ja aloin etsimään alan töitä ja samalla tekemään uraa freelancena. No paskat siitä hommasta mitään tullu ku ei niitä töitä vaan ollut. Aloimpa sitten hakemaan niitä "hantti hommia" ja siivojaksi ei päässyt kun pätevyys ei riittänyt. Logistiikka puolelle ei päässyt kun ei ollut trukin ajokorttia ja millon mitäki. Aloin sitten tekemään kunnalle päivärahoja vastaan niitä paskahommia joista hyödyin sen 9e/päivä. Kunnan ukot ajeli autolla kattelemassa ku me nuoret sällit nakeltiin millon viikkotolkulla halkoja ja millon mitäki. Ihan positiivinen fiilis sieltä silti jäi. Lähdin sitten sivariin hakemaan lisää työkokemusta ja teinkin sen vuoden oikeasti vaativia hommia alakoululla mm. ADHD tapausten sun muitten vilkkkaitten muksujen kanssa. Siellä tunsi että sitä apua oikeasti tarvittiin. Sivarin loputtua sieltäkään ei sitten töitä irronnut. Taas on työnhaku päällä ja aina kun ettii töitä niin joko niitä ei ole tai pätevyys ei riitä. Puuttuu esim. laitoshuoltajankoulutus siivojan hommiin. Surullisinta on se että en ole todellakaan ainut. __KAIKKI__ kaverit jotka ei opiskele tai ole intissä/sivarissa, jumittavat kämpillä ja koittavat päästä töihin. Tätä ilmiötä oikeasti ilmenee todella paljon ainakin omalla ikäryhmällä. Panostat harjotteluihin, kouluun, opiskelet omatoimisesti kaikkea muuta kun tätä aikaa on, olet asiallinen, kunnioitat ihmisiä, mutta ei riitä. Kyllä sen alkaa ymmärtää että jos tätä "kierrettä" jatkuu se 5 vuotta putkeen niin varmasti alkaa kyrsimään ja veltostuu henkisesti sun muuta. On kans ihan normaalia että 20 henkilön kaveriporukasta 5 taikka 8 sekaantuu kunnolla viinaan ja huumeisiin. Uskaltaisin väittää että juurikin tämän tilanteen takia. Että semmottis. Ei tämä velttoilu ole yksin nuorista kiinni, vaan myös siitä ettei mitään vaan yksinkertaisesti saa aikaseksi elämässä vaikka yrittää, kun millon mikäkin poliittinen lauselma taikkka pykälä sen estää. Huh huh tulipa tekstiä...

Olin tossa tilanteessa aikoja sitten. Tiedän tunteen, kun mitään duunia ei tunnu saavan, kun kokemus ja/tai tutkinto puuttuu. Omalla kohdalla puhelinmyyjäksi lähtö nuorena poikana oli se käännekohta; sieltä sai työkokemusta, jotta pääsi vuoden päästä tehtaaseen siivoomaan paskaa ja muuta paskannäköistä. Sieltä alkoi se työsuhteiden putki ja urakehitys, joka on jatkunut ja jatkunut hitaasti ylös ja eteenpäin myyntipäälliköksi asti.

Persaukisena köyhän talon poikana sitä pahimpina aikoina epäili, että onko sitä edes elossa 25-v., kun juuri nuo mainitsemasi huumeetkin köyhien yläaste/lukioikäisten parissa teki tuhojaan. En halunnut diilata, vaan ennemmin vaikka myin lehtiä (jolle KAIKKI nauro) ja onneksi valitsin sen tien... mahdottomalta tuntuvasta tulikin mahdotonta. Mutta joo; ei sitä sun tilanteessa ole tosiaan helppo uskoa hyvään tulevaisuuteen; minä jos joku tiedän sen.
 
Olin tossa tilanteessa aikoja sitten. Tiedän tunteen, kun mitään duunia ei tunnu saavan, kun kokemus ja/tai tutkinto puuttuu. Omalla kohdalla puhelinmyyjäksi lähtö nuorena poikana oli se käännekohta; sieltä sai työkokemusta, jotta pääsi vuoden päästä tehtaaseen siivoomaan paskaa ja muuta paskannäköistä. Sieltä alkoi se työsuhteiden putki ja urakehitys, joka on jatkunut ja jatkunut hitaasti ylös ja eteenpäin myyntipäälliköksi asti.

Persaukisena köyhän talon poikana sitä pahimpina aikoina epäili, että onko sitä edes elossa 25-v., kun juuri nuo mainitsemasi huumeetkin köyhien yläaste/lukioikäisten parissa teki tuhojaan. En halunnut diilata, vaan ennemmin vaikka myin lehtiä (jolle KAIKKI nauro) ja onneksi valitsin sen tien... mahdottomalta tuntuvasta tulikin mahdotonta. Mutta joo; ei sitä sun tilanteessa ole tosiaan helppo uskoa hyvään tulevaisuuteen; minä jos joku tiedän sen.

Joo semmostahan se tuppaa olemaan. Ite kaikesta kituuttelusta ja persaukisuudesta huolimatta aloin elämään bodymunkin elämää ja se kipinä salille tuli just oikeaan saumaan. Kaverit alko sekoilemaan päihteitten kanssa ja sille tielle jäivät. Mutta paistaa se aurinko risukasaanki ku kesä tulee ja kohta kaiketi pääsee opiskelemaanki :D Oma peli ei oo vielä lähellekkään menetetty, vaatii vaan aikaa ja hermoja mutta sepä ei haittaa. Mukava huomata että tosiaan vähän vanhemmatki ihmiset ymmärtää tätä nykytilannetta :)
 
Nyt vaan on tilanne muutenkin se että duunia ei oikein ole tarjolla. Kesätyöpaikat on todella kortilla ja on usein ponnahduslauta nuorella työelämään.

Kannattaa tosiaan miettiä itsensä työllistämistä eli yrittämistäkin. Kunhan muistaa ettei laita itseään velkakiikkuun yrityksen kanssa tai tee mitään laitonta, niin ei siinä nuori korkealta putoa jos homma ei ota tuulta alleen.

Vaikeita vuosia lienee edessäkin vielä muutama, ei tästä taantumasta tunnuta yli pääsevän ihan heittämällä ja nopeasti. Joskus noustaan takuulla vaikka se miten nyt tuntuukin siltä ettei ikinä. Toki tämä ei kauheasti lohduta nuorta joka on vaikka pari vuotta kärvistellyt työttömänä.'

Mutta kouluun sitten taas vaan, se kun on tässä maassa ilmaista! Kotona ei kovin pitkään kannata maata ellei nyt sitten ihan välttämättä halua ja tiedosta senkin valinnan riskejä.
 
Yks sana: media-ala. Mun lapsuudenystävä on ensin lukenut itsensä media-assistentiks ammattikoulussa, josta mennyt käytännössä suoraan AMK:hon ja valmistunut sieltä medianomiks. Kaveri on siis käynyt yhteensä 7v alalle kouluja, eikä oo mitään alan töitä päässyt tekemään jotain lyhyitä projekteja lukuunottamatta ja noilla satunnaisilla projekteilla ja pätkätöillä ei itseään oikein pysty elättämään. Muistaakseni yläasteen päätteeksi katsottiin noita koulutuspaikkoja ja niiden työllisyystilannetta, niin mieleen jäi sellainen luku, että media-assistentiksi valmistuu vuosittain n.3000 ihmistä ja ala työllistää vuosittain n. 30 ihmistä. Eikä media-ala ole suinkaan ainoa tälläinen ala, josta töitä on helvetin vaikeaa saada. Kun laskee kaikkien eri alojen työllistymättömät opiskelijat ja kouluttamattomat mukaan, niin kyllähän sen tietää, ettei sellaisia töitä tahdo löytyä, joihin ei koulutusta tarvitse.

Itseäni kiinnosti aikoinaan media-ala, mutta näin jälkikäteen olen erittäin tyytyväinen etten media-alalle päätynyt opiskelemaan. Päädyin siis lopulta hoitoalalle opiskelemaan ja viimeisenä kouluvuotena ongelma oli lähinnä se, ettei työnteolta kerennyt kouluhommia tekemään kun joka kuukausi tuli tehtyä +100h töitä keikkalaisena. Valmistumisen jälkeen tein määräaikaisena oman alan hommia 8kk, kunnes sain vakituisen työsuhteen, jossa olen ollut siitä asti.

Duunia siis toisaalta löytyy kyllä, mutta vain joiltakin aloilta ja niihin tarvitaan käytännössä aina jokin koulutus. Jos ei ole kiinnostusta aloille, jotka työllistävät, on työnsaanti erittäin hankalaa eikä siinäkään tietty ole oikein järkeä, että lähtee opiskelemaan jotain sellaista mikä ei suoranaisesti kiinnosta. Toisaalta en näkisi täysin hölmönä sitäkään, että valitsee koulunsa osin myös alan työllistävyyden perusteella, opiskelee sitä itseä kiinnostavaa ja hakee sen alan töitä työnteon ohella.
 
Ray, mersun kuski on vanha vasta kun löytyy puuratti. :D

ojr, ongelma onki vähän juuri se ettei niihin yksinkertasiinkaan hommiin tahdo päästä ilman alan koulutusta. Hoitoalalle tässä on itekki nyt haettu opiskelemaan :)
 
Nyt vaan on tilanne muutenkin se että duunia ei oikein ole tarjolla. Kesätyöpaikat on todella kortilla ja on usein ponnahduslauta nuorella työelämään.

Kannattaa tosiaan miettiä itsensä työllistämistä eli yrittämistäkin. Kunhan muistaa ettei laita itseään velkakiikkuun yrityksen kanssa tai tee mitään laitonta, niin ei siinä nuori korkealta putoa jos homma ei ota tuulta alleen.

Vaikeita vuosia lienee edessäkin vielä muutama, ei tästä taantumasta tunnuta yli pääsevän ihan heittämällä ja nopeasti. Joskus noustaan takuulla vaikka se miten nyt tuntuukin siltä ettei ikinä. Toki tämä ei kauheasti lohduta nuorta joka on vaikka pari vuotta kärvistellyt työttömänä.'

Mutta kouluun sitten taas vaan, se kun on tässä maassa ilmaista! Kotona ei kovin pitkään kannata maata ellei nyt sitten ihan välttämättä halua ja tiedosta senkin valinnan riskejä.

Itselläkin ensimmäiset kesätyöpaikat tuli vanhempien kautta suhteilla, mutta niiden jälkeen kyllä olen aina saanut töitä. Se saattaa vaatia sen 80 työhakemusta, mutta kyllä sitä työtä löytyy. Vaikk lukio ei mihinkään valmista, työnantajat tuntuvat arvostavan lukiosta valmistumista.
 
Luin pari viikkoa sitten duunissa hesaria ja siellä oli artikkeli, kun minun ikäisenä kaveri oli valmistunut media-assariksi 2010. Eikä ollut päivääkään tehnyt mitään duunia, selitys oli tämä "en olo koko aikana nähnyt yhtäkään koulutustani vastaavaa työpaikkailmoitusta". Kaveri asui vielä Helsingissä, niin on varmaan todella vaikeaa etsiä jotain muuta duunia :D On se kumma, kun ei ole hommia löytynyt, kun täytyy olla tasan samalta alalta.
 
Luin pari viikkoa sitten duunissa hesaria ja siellä oli artikkeli, kun minun ikäisenä kaveri oli valmistunut media-assariksi 2010. Eikä ollut päivääkään tehnyt mitään duunia, selitys oli tämä "en olo koko aikana nähnyt yhtäkään koulutustani vastaavaa työpaikkailmoitusta". Kaveri asui vielä Helsingissä, niin on varmaan todella vaikeaa etsiä jotain muuta duunia :D On se kumma, kun ei ole hommia löytynyt, kun täytyy olla tasan samalta alalta.

Kyllä sellaisia koulutuksia varmaan löytyy yllin kyllin, ettei tarvi pelätä, että joku esim. työkkäristä määrää oman alan hommiin...
 
Vaikka nyt ei ihan aiheeseen liitykkään, mutta omalla kohdalla on niin, että tarvisi AMK:ssa työharjoittelu suorittaa IT-alalla syksyllä. Tai olisi pitänyt jo tänä keväänä, mutta en saanut paikkaa ja olenkin koko kevään yrittänyt etsiä harjoittelupaikkaa. Hakemuksia olen lähettänyt ties kuinka monta, yhdestä on vastattu, että kiitos ei, muista ei ole kuulunut mitään. Mulla ei varsiaista it-alan kokemusta ole, mutta 17-vuotiaasta asti joka kesä ollut töissä ja parikymppisestä sitten myös opiskelujen ohessa lähes katkeamatta. Sitä ei tunnuta arvostettavan, vaan pitäisi johonkin yksinkertaiseenkin it-tuen hommaan olla hirveä määrä työkokemusta alalta. Alalla, millä olen 19-vuotiaasta asti työskennellyt, olen saanut lähes jokaisen työpaikan, mihin olen hakenut ja tuskin viikkoa tarvisi työttömänä olla, kun saisi töitä. Alkaa pikkuhiljaa mietityttää, että onko opinnot mennyt ihan hukkaan, kun ei edes harjoittelupaikkaa saa. No, ainakaan en ole laakereilla levännyt. Joku rillipää koodikolamies ne mun hommat aina saa.
 
Luin pari viikkoa sitten duunissa hesaria ja siellä oli artikkeli, kun minun ikäisenä kaveri oli valmistunut media-assariksi 2010. Eikä ollut päivääkään tehnyt mitään duunia, selitys oli tämä "en olo koko aikana nähnyt yhtäkään koulutustani vastaavaa työpaikkailmoitusta". Kaveri asui vielä Helsingissä, niin on varmaan todella vaikeaa etsiä jotain muuta duunia :D On se kumma, kun ei ole hommia löytynyt, kun täytyy olla tasan samalta alalta.

Itse muistan lukeneeni hesarin mielipidesivulta jonkun mediaelokuvaohjaajamikälie-koulusta valmistuneen apinan tekstin, jossa hän kertoi miten vaikeaa on saada heti koulutusta vastaavaa työtä ja päästä toteuttamaan itseään, niin hänen mielestä heidän pitäisi saada joku 3k€ tuki heti valmistumisen jälkeen. Ja perusteena oli, että se maksaa sitten itsensä takaisin, kun tekevät niin vitun hienoa taidetta :wtf:
 
Noiden eri alojen opiskelijamääriä voisi muutenkin sorvata sen mukaan, kuinka suuri osa eri alojen opiskelijoista työllistyy vaikkapa valmistuvista seuraavan vuoden aikana. Järjetöntä kouluttaa miljoonittain väkeä media- ja taidealalle kun töitä ei yksinkertaisesti ole. Taidekin on imo sellainen asia, ettei se kuole pois vaikka sen opettaminen kouluissa lopetettaisiin kokonaan, persaukisuus ja kouluttamattomuus kun ei ole historiassakaan estänyt taiteilijoita taiteilemasta.

Lisäksi voisin kuvitella, että aika monella korkeakoulussa opiskelevalla on ajatus siitä, että kun koulut on käyty, on automaattisesti päästävä oman alan töihin, eikä näin ollen sitten viitsitä edes hakea mitään ns. hanttihommia valmistumisen jälkeen. Tilanne johtaa ennen pitkää kierteeseen, jossa töitä ei saa kun ei ole mitään kunnon työkokemusta miltään alalta. Työnantajat kuitenkin arvostaa työkokemusta, vaikka se olisikin joltain muulta alalta.

Vaikea yhtyä muutenkaan nuorison puheeseen siitä, ettei töitä ole. On varmaan totta, että työpaikat ovat yleisesti ottaen vähentyneet ja joka paikkaan on tunkua, mutta itse olen aina löytänyt töitä kun olen niitä hakenut, enkä yhteenkään työpaikkaan ole päässyt suhteilla. Vittumaista hommaahan se työnhaku on, mutta kun vaan malttoi lähettää hakemuksia ja soitella perään niin aina sitä jotain löytyi vaikkei koulutusta ollutkaan.
 
Itse en ehkä välttämättä ensimmäiseksi lähtisi opiskelemaan alaa, jolla työllistymistilanne on huono. Vaikka lähtisinkin, olen valmis työskentelemään muilla aloilla, kunnes saan oman alan töitä.
 
Kyllä se asenne ja käytös juontuu kotoa opituista ja koetuista asioista. Liian monesti oon nähny miten kaverit joilla selvästi on vaikeuksia saada vanhemmilta huomiota purkaa sitä sitte koulussa ja vapaa-ajalla negatiivisella tavalla. Mitä tulee tohon materialistiseen kitinään niin nykyinen markkinasysteemi nyt vaan on sellanen, että ilman jatkuvaa kulutusta tää talousjärjestelmä romahtais. Eli siihen syyllistyy ihan kaikki niin lapset, nuoret kuin aikuiset. My 2 cents.
 
Itselläkin ensimmäiset kesätyöpaikat tuli vanhempien kautta suhteilla, mutta niiden jälkeen kyllä olen aina saanut töitä. Se saattaa vaatia sen 80 työhakemusta, mutta kyllä sitä työtä löytyy. Vaikk lukio ei mihinkään valmista, työnantajat tuntuvat arvostavan lukiosta valmistumista.

No lueppa nyt tuo kommenttisi ihan ajatuksen kanssa uudelleen. Tuossahan kerroit valmiin ratkaisun jos huomasit. Ekat kesähommat suhteilla ja sitten oli jo sitä kokemusta jonka pohjalta oli itsellekin helpompi lähestyä työantaja ja niin, sitä TYÖKOKEMUSTA!

Totta helvetissä niitä töit on mutta fakta on se että kaikille ei niitä riitä, ei siltikään että ois tohtorin paperit ja 20 vuoden työkokemus 23 vuotiaalla jampalla. ;) Siis jos kaikilla olisi.

Ja ehdottomasti käyttäkää niitä suhteita hyväksenne jos niitä on. Siitä on sitten paljon helpompi ponnistaa eteenpäin. Itse en tosin ole suhteilla saanut kesätöitä, mutta tuolloin niitä aika hyvin oli tarjolla kun itse siinä iässä olin. Ekat duunit oli tyyliin nurmikonleikkuuta isoissa taloyhtiössä ja sellasta ei niin hohdokasta.
 
Ryhdin palauttaminen nuoriin - onko se edes mahdollista?

Ei ole, jollei ruumillistakuritusta sallita lapsille.


Kyllä ne kotikasvatuksen radikaalilla muuttamisella ja opettajien valtuuksien laajentamisella oppii?

Vai oppiiko? Onko tuo tapa enää mahdollista?
Ehkä ei ole vielä liian myöhäistä, tosin pelkään että on. Jos nyt esim. selkäsaunan antaminen ei olisi rangaistava teko, osattaisiinko lapsia kurittaa oikein ja kohtuudella? Pahoin pelkään että tapahtuisi vain ylilyöntejä, tai ainakin ne revittäisiin otsikkoihin.

On selviö että kakarat ei kasva kunnollisiksi ilman rangaistuksen pelkoa. Nytkin ne on lain edessä ikänsä takia eriasemassa, eivät joudu rikosvastuuseen alaikäisinä. Niin miksi heillä pitää olla koskemattomuuskin suoja?
 


Ei ole, jollei ruumillistakuritusta sallita lapsille.

Eikö tärkempää olisi opettaa lapsille mikä on oikein ja mikä väärin, kuin hakata tyhmyys pois? Itseäni ei ole koskaan kuritettu ruumiillisesti, eikä siitä huolimatta minusta ole kasvanut yhteiskunnan pohjasakkaa.

- - - Updated - - -

No lueppa nyt tuo kommenttisi ihan ajatuksen kanssa uudelleen. Tuossahan kerroit valmiin ratkaisun jos huomasit. Ekat kesähommat suhteilla ja sitten oli jo sitä kokemusta jonka pohjalta oli itsellekin helpompi lähestyä työantaja ja niin, sitä TYÖKOKEMUSTA!

Totta helvetissä niitä töit on mutta fakta on se että kaikille ei niitä riitä, ei siltikään että ois tohtorin paperit ja 20 vuoden työkokemus 23 vuotiaalla jampalla. ;) Siis jos kaikilla olisi.

Ja ehdottomasti käyttäkää niitä suhteita hyväksenne jos niitä on. Siitä on sitten paljon helpompi ponnistaa eteenpäin. Itse en tosin ole suhteilla saanut kesätöitä, mutta tuolloin niitä aika hyvin oli tarjolla kun itse siinä iässä olin. Ekat duunit oli tyyliin nurmikonleikkuuta isoissa taloyhtiössä ja sellasta ei niin hohdokasta.

Jos 14- ja 15-kesäsenä olin kuukauden kesätöissä, ei se varsinaisesti työnantajalle merkkaa mitään.
 
Eikö tärkempää olisi opettaa lapsille mikä on oikein ja mikä väärin, kuin hakata tyhmyys pois? Itseäni ei ole koskaan kuritettu ruumiillisesti, eikä siitä huolimatta minusta ole kasvanut yhteiskunnan pohjasakkaa.

En tiedä ruumiillisesta kurituksesta mutta siinä vaiheessa kun esimerkiksi lapset/oppilaat voivat hyppiä silmille ja käyttäytyä miten huvittaa eikä vanhemmat/opettajat uskalla tehdä mitään lakijutun pelossa on menty yksinkertaisesti liian pitkälle.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom