Ryhdin palauttaminen nuoriin - onko se edes mahdollista?

[Ray Lewis]

Vastauksena Raylle: Hienoa että broidisi on jaksanut ponnistella noin pitkälle, monelta muulta tuollainen suoritus olisi noista lähtökohdista jäänyt tekemättä. Valitettavasti tuo on vain yksittäinen esimerkki ja totuus on monesti päinvastainen. Eli heikommista lähtökohdista ponnistavat syrjäytyvät helposti ja nykyisin puhutaan myös tästä "periytyvästä köyhyydestä". Kakkosesimerkki taas on melko kuvitteellinen ja tosi elämän esimerkkejä moisesta olisi vaikea löytää. Ensinnäkin nämä rikkaan perheen kersat oppivat koulutuksen arvostuksen jo hyvin nuorena ja heillä on vanhempien puolesta tyypillisesti tietty oletustaso, johon heidän oletetaan itsensä kouluttavan. Eli peruskoulun jälkeen lukio on luonnollinen valinta ja sen jälkeen johonkin korkeakouluun tai vähintään ammattikorkeaan. Toki tämäkin on vain oletus, eikä kaikkien rikkaiden opiskelut aina mene niin kuin Strömsössä. Siinä kohtaa tulee peliin rikkaat vanhemmat, keillä on suhteita yrittäjiin ja yhteisöihin ja kesken jääneistä opinnoista huolimatta rikkaan perheen vesa löytää paikkansa jonain pikkupomona tai vastaavana ja josta sitten kohoaa isommaksi tapiksi ajan saatossa.
.

Selvennän vielä, että siis nuo minun esimerkkini olivat vaan pari tällaista vastakkaista keissiä esimerkkinä tuosta ääripäiden erkaantumisesta, johon vastasin tuolla postauksellani. Ja itseasiassa; omasta kotikaupungistani muistan kyllä muutamankin tuollaisen tapauksen, että rahaa olisi löytynyt, mutta kakara ei vaan jaksa mitään. Pääsee niin helpolla elämässä.

Mainitsemasi periytyvä köyhyys on hyvä pointti. Se on ikävä ilmiö ja olinhan itsekin tilastojen mukaan varmasti yläaste- ja lukioiässä riskiryhmässä syrjäytyä. Löysimme veljesten kesken työnteon ja se pelasti meidät ja sain itse monien mutkien kautta unelmaduunin ja -uran lopulta. Polku tähän, missä nyt olen, alkoi sieltä tehtaan paskasammioita siivoovan ruipelon haalareista. En vaihtaisi päivääkään pois köyhästä ja vaikeasta lapsuudestani. Ilman sitä en olisi tässä ammatissa ja tällä kunnianhimolla ja itsevarmuudella varustettu mies. Mutta kaikki eivät periytyvää köyhyyttä voi välttää ja heitä en tuomitse. Mutta jos synnytään keskiluokkaisiin hyviin oloihin ja jopa opiskeluitakin ovat vanhemmat valmiita rahallisesti tukemaan, niin nuori ei voi kuin katsoa peiliin, jos opinnoista ei tule paskaakaan ja jäädä työttömäksi dropoutin jälkeen. Ja lisäksi oma näkemykseni on, että nämä pahimmat vellihousut ovat jopa herkemmin keskiluokkaisista ja varakkaammista oloista lähtöisin. Mitään ei tarvitse koskaan tehdä, vaan kaikki tulee kuin Manulle illallinen = velttous ja tyhmyys lisääntyvät.

Jos jotain suututtaa jyrkkä asenteeni, niin ymmärrän. Ehkäpä oma jyrkkyyteni johtuu juuri "from rags to riches"-taustastani ja olen siksi niin ehdoton ahkeruuden ja työn suhteen. Jos on elänyt keskiluokkaisesti tai varakkaasti syntymästä 25-vuotiaaksi, niin ei välttämättä voi eikä tarvikaan ymmärtää mentaliteettiani.

 

[proileri]

Alppilan koulun välikohtaus on aloittanut suuren keskustelun opettajien oikeuksista ja nuorten kurittomuudesta. Mielestäni tässä on kyse osasta isompaa ilmiötä; yhteiskunnan luhistumista. Ahkeruus, hyvä käytös, yrittäjähenkisyys, järjestys, periksiantamattomuus, työ ja rehellisyys ovat asioita, jotka eivät nauti minkäänlaista arvostusta teinien ja nuorten aikuisten keskuudessa. Sen sijaan uusavuttomuus, "äiti auttaa", "sossu auttaa", "ei jaksa", "ei oo pakko", vapaaehtoinen työttömyys ja työnteon, ahkeruuden sekä yrittäjyyden halveksiminen ovat kovassa nousussa.

On se ku ei tarvi olla ku 26 v. että voi valittaa "nykynuorisosta" :D

Mutta siitä riippumatta, vastaus alkuperäiseen kysymykseen on "ei". Ei joku tehdasduuni houkuttele nykysukupolvea lainkaan, kun mahdollisuuksia on muuhunkin - on parempi istua kotona pänttäämässä niihin taloustieteellisen pääsykokeisiin kolmatta vuotta, kuin olla jatkuvia lomautuksia ja YT-kimaroita odottelemassa firmassa. Ei siis ihme jos paskaduuneihin hakeutuu niitä nokankaivajia.

Ainoa mitä nykytilanteessa pitäisi saada enemmän, on nuorison hakeutumista pienyrittäjiksi siinä sivussa. Ei Suomen työllisyyden tulevaisuus ole uudessa Nokiassa, vaan kymmenessä tuhannessa osa-aikafirmassa missä tehdään pirteällä asenteella omia juttuja.

 

[Ray Lewis]

On se ku ei tarvi olla ku 26 v. että voi valittaa "nykynuorisosta" :D

Olen ihan avoimesti myöntänyt moneen otteeseen, että olen hävennyt omaa ikäluokkaani jo päälle parikymppisenä kouluttaessani ikäisiäni tehtaassa. En ole ikäluokkani työttömyysprosenteista ja työmoraalista kovin ylpeä. Tuskin on kovin moni muukaan?

 

[Sft]

En ole ikäluokkani työttömyysprosenteista ja työmoraalista kovin ylpeä.

Kuinka suuri osuus nuorisotyöttömyydestä johtuu siitä, etteivät ota duuneja vastaan?

 

[Masal]

Hyvää näkökulmaa. Heitänpä joitain vastakkainasetteluja:

2. Rikkaan perheen kersa, jolla on kaikki mahdollisuudet; voi opiskella vaikka 35-vuotiaaksi, kun vanhemmat syytää rahaa loputtomiin. Vanhemmat paapoo ja vain taivas rajana tulevaisuuden suhteen, mutta... toisin kuin moni luulisi, hän ei opiskele hyvää ammattia itselleen, vaikka pystyisi vaan makaa vanhempien nurkissa vuodesta toiseen. Ei päivääkään työhistoriaa eikä kesken jääneen ammattikoulun jälkeen minkäänlaisia opiskeluja suoritettuna. Ei tarvi, ku ei oo pakko. Eikä jaksa. Moni tekisi mitä vaan, jotta saisi niin rikkaat vanhemmat ja voisi näin ollen opiskella siihen ammattiin, mihin haluaa.

Tää kuulostaa mun mielestä vaan ihan vitun kateelliselta. Yleistät että kaikki hyvin toimeentulevien perheiden lapset on laiskoja ja vanhemmat syytää rahaa. Mistä sä tiedät tälläsiä asioita?

Oon ite hyvin toimeentulevasta perheestä mutta silti oon kauppiksen ja ammattitutkinnon kautta päässyt työelämään. Tässä samalla käydään salilla, töissä ja hoidetaan 3 kuukautista poikaa. Harkitsen vielä aikuispuolen AMK aloittamista. Niin ja olen tosiaan 22v.

Sitten joku katkera kusipää tulee yleistämään muita ihmisiä laiskaks ja omaa paskan asenteen omaa elämäänsä kohtaan.

Suomi on siitä hyvä maa että käytännössä kaikilla on mahdollisuudet päästä urallaan mihin haluaa.

 

[Ray Lewis]

Tää kuulostaa mun mielestä vaan ihan vitun kateelliselta. Yleistät että kaikki hyvin toimeentulevien perheiden lapset on laiskoja ja vanhemmat syytää rahaa. Mistä sä tiedät tälläsiä asioita?

Oon ite hyvin toimeentulevasta perheestä mutta silti oon kauppiksen ja ammattitutkinnon kautta päässyt työelämään. Tässä samalla käydään salilla, töissä ja hoidetaan 3 kuukautista poikaa. Harkitsen vielä aikuispuolen AMK aloittamista. Niin ja olen tosiaan 22v.

Sitten joku katkera kusipää tulee yleistämään muita ihmisiä laiskaks ja omaa paskan asenteen omaa elämäänsä kohtaan.

Suomi on siitä hyvä maa että käytännössä kaikilla on mahdollisuudet päästä urallaan mihin haluaa.

En ole todellakaan ajatellut missään vaiheessa noin. Jos luit tuota keskustelua tarkemmin, niin heitin kaksi ääriesimerkkiä kehiin. Mulla on läheisissä kavereissa paljon saman taustan omaavia kuin minä, mutta esim. tapauksia, että vanhemmat tienaa 30 tonnia yhteensä kuussa ja laittaa silti poikansa lukioiässä viikonlopputöihin. Moisen taustan omaavien kavereideni kanssa puhumme kyllä hyvin vahvasti samaa kieltä.

Mitä tulee noihin kaikkien mahdollisuuksiin päästä urallaaan mihin vaan, niin itse olen eri mieltä, mutta oon kai sitten poikkeuksellisen köyhistä oloista tai jotain. Ihan sama loppupeleissä; vapaa maa ja mielipiteenvapaus jne.

 

[Mr.Referee]

Suomi on siitä hyvä maa että käytännössä kaikilla on mahdollisuudet päästä urallaan mihin haluaa.

Tää on niin hyvä lause!!
Pian joku tulee mussuttaan kun ei ollu kotona sitä tai tätä.. eihän se poista sitä faktaa, että kaikki on ittestään kiinni. Osa päättää vetää viinaa viikot, osa opiskella.

 

[crocho]

Jos jotain suututtaa jyrkkä asenteeni, niin ymmärrän. Ehkäpä oma jyrkkyyteni johtuu juuri "from rags to riches"-taustastani ja olen siksi niin ehdoton ahkeruuden ja työn suhteen. Jos on elänyt keskiluokkaisesti tai varakkaasti syntymästä 25-vuotiaaksi, niin ei välttämättä voi eikä tarvikaan ymmärtää mentaliteettiani.

Siitähän se taitaa johtua. Aiheesta on tehty tutkimuksiakin, joten kyllä "from rags to riches" -taustaisia ymmärretään. Asenteesi saattaa hieman pehmetä ajan kuluessa, kun opit myöntämään itsellesi, että osa ihmisistä vain on henkisesti "heikompia/erilaisia" kuin kaltaisemme, eikä heillä ole samanlaista tahdonvoimaa, halua tai kiinnostusta saavuttaa asioita joiden eteen pitää tehdä paljon työtä ja uhrauksia. Tuolla tavalla vain on vähän hankalaa ajatella, kun et näe itseäsi kuitenkaan mitenkään muita ihmisiä parempana, mutta et siitä huolimatta ymmärrä miksi heistä ei ole samaan mihin itsestäsi on ollut.

 

[Sft]

Jos tämä tunnetuksi tullut jo edesmennyt Eerika vielä eläisi, olisiko hänellä kotiolojensa vuoksi samat mahdollisuudet kaikkeen kuin muilla? Voisiko hänen kotioloistaan olla haittaa hänen opiskelulle? Vai olisiko kaikki hänestä kiinni?

 

[Ray Lewis]

Siitähän se taitaa johtua. Aiheesta on tehty tutkimuksiakin, joten kyllä "from rags to riches" -taustaisia ymmärretään. Asenteesi saattaa hieman pehmetä ajan kuluessa, kun opit myöntämään itsellesi, että osa ihmisistä vain on henkisesti "heikompia/erilaisia" kuin kaltaisemme, eikä heillä ole samanlaista tahdonvoimaa, halua tai kiinnostusta saavuttaa asioita joiden eteen pitää tehdä paljon työtä ja uhrauksia. Tuolla tavalla vain on vähän hankalaa ajatella, kun et näe itseäsi kuitenkaan mitenkään muita ihmisiä parempana, mutta et siitä huolimatta ymmärrä miksi heistä ei ole samaan mihin itsestäsi on ollut.

Sun pitäis ryhtyä mun psykologiksi. Osut asian ytimeen kyllä täysin.

 

[[venom]]

Täytyy ymmärtää, että hyvinvointiyhteiskunnan tarkoituksena on yksinkertaisesti taata kansalaisten onnellisuus. Onnellisuuden lähtökohtana taas on arvostus asioita kohtaan, ja tässä mennään suomalaisessa kasvatuksessa metsään. Ääriesimerkkinä sossupummit: sossupummius periytyy, koska sossupummit kasvattavat lapsensa katkeriksi ja onnettomiksi luusereiksi, jotka eivät ole koskaan tyytyväisiä mihinkään. He "tietävät", että valtiolla on loputtomasti rahaa, mutta vittuillakseen porvarit pitävät heitä "köyhyydessä".

Meidän sukupolvi on syntynyt kultalusikka perseessä, joten tyhmempi helposti kuvittelee, että yhteiskunta pyörii itsekseen ja raha tulee rahapuusta. Uskon, että pääsisimme jo pitkälle lisäämällä yhteiskuntaoppia koulussa ja takomalla lasten päähän sen, ettei mikään tule ilmaiseksi.

 

[Ray Lewis]

Jos tämä tunnetuksi tullut jo edesmennyt Eerika vielä eläisi, olisiko hänellä kotiolojensa vuoksi samat mahdollisuudet kaikkeen kuin muilla? Voisiko hänen kotioloistaan olla haittaa hänen opiskelulle? Vai olisiko kaikki hänestä kiinni?

Älkää nyt kukaan vetäkö hernettä nenään henkilökohtaisesti, mutta lisään tähän Sft:n loistavaan kommenttiin, että koen oikeasti irvokkaana ja aliarvioivana, että joku keskiluokkaisiin oloihin syntyny alkaa viisastelemaan mulle, että mä olisin vaan voinu opiskella lukion jälkeen minkä vaan ammatin siinä missä muutkin. Vittu, että oikeen kiehahtaa sisällä. Helppo se on viisastella noin. Oon päätyny hyvään duuniin toki, mutta aivan eri väylää eli silleen en oo mitenkään yybervihainen, mutta loukkaavaa moinen puhe on.

 

[oddis]

Älkää nyt kukaan vetäkö hernettä nenään henkilökohtaisesti, mutta lisään tähän Sft:n loistavaan kommenttiin, että koen oikeasti irvokkaana ja aliarvioivana, että joku keskiluokkaisiin oloihin syntyny alkaa viisastelemaan mulle, että mä olisin vaan voinu opiskella lukion jälkeen minkä vaan ammatin siinä missä muutkin. Vittu, että oikeen kiehahtaa sisällä. Helppo se on viisastella noin. Oon päätyny hyvään duuniin toki, mutta aivan eri väylää eli silleen en oo mitenkään yybervihainen, mutta loukkaavaa moinen puhe on.

Siis viisastellä mitä? Jokainen voi suomessa halutessaan opiskella mitä vaan, ja missä vaan. Rahasta ei jää ainakaan kiinni. Lukukausimaksuja kun ei ole ja tuet riittävät kyllä opiskeluun (+opintolaina).

Itse vaikka olenkin varakkaasta perheestä en saanut opiskeluaikana lantin lanttia tai muutakaan kotoa (no viikonloppuisin kun kävin välillä kotona toiselta paikkakunnalta, niin sain kyllä safkaa ja pyykit pestyä, mutta siinä kaikki) ja hyvin sain koulut käytyä. Kesätyöt tietty olivat isossa osassa siinä, ettei opintolainaa tarttenut ottaa. Mutta suomessa tosiaan opiskeleminen ei jää varallisuudesta kiinni tosiaankaan.

 

[Sft]

Siis viisastellä mitä? Jokainen voi suomessa halutessaan opiskella mitä vaan, ja missä vaan. Rahasta ei jää ainakaan kiinni. Lukukausimaksuja kun ei ole ja tuet riittävät kyllä opiskeluun (+opintolaina).
.

Aivan, yhteiskunnan tuista ei jää kiinni. On silti typerää väittää etteikö kotioloilla olisi vaikutusta lapsen kehittymiseen ja esimerkiksi hänen opiskeluihinsa. Kyllä sitä nyt vaan on helpompi opiskella jos asiat kotona on kunnossa ja vanhemmat kannustaa opiskeluun, verrattuna tilanteeseen jossa asiat kotona ei ole kunnossa. Tämä ei tietenkään ole yhteiskunnan suhtautumisen vika vaan kasvatuksen jne. Itsestään se pitkälti on kiinni, mutta kaikki eivät lähde samalta lähtöviivalta.

 

[oddis]

Aivan, yhteiskunnan tuista ei jää kiinni. On silti typerää väittää etteikö kotioloilla olisi vaikutusta lapsen kehittymiseen ja esimerkiksi hänen opiskeluihinsa. Kyllä sitä nyt vaan on helpompi opiskella jos asiat kotona on kunnossa ja vanhemmat kannustaa opiskeluun, verrattuna tilanteeseen jossa asiat kotona ei ole kunnossa. Tämä ei tietenkään ole yhteiskunnan suhtautumisen vika vaan kasvatuksen jne. Itsestään se pitkälti on kiinni, mutta kaikki eivät lähde samalta lähtöviivalta.

Aiavan varmasti näinkin. Mutta lukion jälkeisestä opiskelusta oli nyt kyse. Useimmille se tarkoittaa muuttoa pois kotoa (usein jopa toiselle paikkakunnnalle). Silloin kotiolojen tilanne vaikuttanee vähemmän. Ei siellä kotona ole pakko käydä kovin usein ja se oma elämä muuttuu opiskelijaelämäksi uusissa piireissä.

 

[Ray Lewis]

Siis viisastellä mitä? Jokainen voi suomessa halutessaan opiskella mitä vaan, ja missä vaan. Rahasta ei jää ainakaan kiinni. Lukukausimaksuja kun ei ole ja tuet riittävät kyllä opiskeluun (+opintolaina).

Itse vaikka olenkin varakkaasta perheestä en saanut opiskeluaikana lantin lanttia tai muutakaan kotoa (no viikonloppuisin kun kävin välillä kotona toiselta paikkakunnalta, niin sain kyllä safkaa ja pyykit pestyä, mutta siinä kaikki) ja hyvin sain koulut käytyä. Kesätyöt tietty olivat isossa osassa siinä, ettei opintolainaa tarttenut ottaa. Mutta suomessa tosiaan opiskeleminen ei jää varallisuudesta kiinni tosiaankaan.

En ole sitten varmaan suomalainen. Olen ilmeisesti niin erilaisista oloista lähtöisin, että näen asiat synkemmin kuin muut. Ensi kertaa jo ala-asteella koin, että puhun eri kieltä ikätovereideni kanssa, jotka olivat keskiluokkaisista tai varakkaammista perheistä. Kulttuurierot ovat sen verran isoja, että on kaikkien etujen mukaista, että en ala kanssasi väittelemään sen enempää periytyvästä köyhyydestä ja sen lieveilmiöistä. Etenkin, kun koen tietyt väittämät turhan loukkaavina ja otan ne liian henk.koht.

 

[Vensku123]

Aivan, yhteiskunnan tuista ei jää kiinni. On silti typerää väittää etteikö kotioloilla olisi vaikutusta lapsen kehittymiseen ja esimerkiksi hänen opiskeluihinsa. Kyllä sitä nyt vaan on helpompi opiskella jos asiat kotona on kunnossa ja vanhemmat kannustaa opiskeluun, verrattuna tilanteeseen jossa asiat kotona ei ole kunnossa. Tämä ei tietenkään ole yhteiskunnan suhtautumisen vika vaan kasvatuksen jne. Itsestään se pitkälti on kiinni, mutta kaikki eivät lähde samalta lähtöviivalta.

Ei lähdetä samalta viivalta ei.. Vaikka olisi koulutus jotkut ihmiset ovat oikeasti tyhmiä, ja siihen on syy miksi tekevät "paskahommia" tai ovat työttömiä-
pari pv sitten kuuntelin 2duunarin suunnittelua.. Omaa firmaa olivat laittamassa, muuten ihan jees mutta firman kannattavuus oli laskettu ihan suoraan sillain että he tekevät ilman veroja 24/7 12kk vuodessa, mulla meni oikeasti 20min aikaa ennen ku tajusin et helvetti on ne tosissaan.


edit: ja en todellakaan pidä itseäni parempana ihmisenä kuin he Torppasin vaan jonkun aikaa sitten itse vastaavanlaisen firman perustamisen siitä syystä ettei siinä olisi ollut mitään järkeä, ja mun idea oli kuitenkin ihan eri tasolla kuin heidän.

 

[crocho]

Tietenkin alkoholiongelmaisesta duunariperheestä on pidempi, mutta ei missään nimessä mahdoton tie vaikka nyt sitten lääketieteelliseen kuin perheestä, jossa toinen vanhemmista on lääkäri. Alkoholiongelmaisen perheen lapsen pitää olla vahva luonne selvitäkseen lannistumatta ja täyspäisenä levottomasta lapsuudestaan. Hän tuskin saa vanhemmiltaan kannustusta urasuunnitelmiinsa, vaan hänen pyrkimyksiään päästä yliopistoon voidaan jopa vähätellä ja niille naureskella. Lisäksi jos lapsuudessa ja nuoruudessa on tuntenut vain duunari-ihmisiä, niin voi olla todella vaikea edes ymmärtää, mitä töitä tekee yliopiston käynyt ihminen saatika osata ajatella tai haluta itse joskus olla sellainen. Duunariperheessä arvostetaan työtä, jossa tuotetaan selkeästi jotain konkreettista ja yliopistotutkijat voidaan helposti nähdä haihattelijoina. Sen lääkäriperheen lapsen ei tarvitse käydä tätä kaikkea läpi, vaan tie hyväpalkkaiseksi lääkäriksi on useimmiten selvä ja häntä tuetaan vanhempiensa suunnalta.

.......alkaa viisastelemaan mulle, että mä olisin vaan voinu opiskella lukion jälkeen minkä vaan ammatin siinä missä muutkin. Vittu, että oikeen kiehahtaa sisällä. Helppo se on viisastella noin. Oon päätyny hyvään duuniin toki, mutta aivan eri väylää.........

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla Ray Lewisiltä, että mikä on se ammatti, johon et voinut opiskella sekä mitkä olivat ne syyt, jotka estivät opiskelun.

 

[darker]

Mielenkiintoinen aihe ja erilaisia tarinoita on mukava kuulla. Pisti oikein ajattelemaan asiaa omalta kohdalta. Meikäläisen isä oli duunari ja käsillä tekijä, mutta arvosti koulutusta ja lukeneisuutta - ehkä senkin takia, kun aikanaan omat valinnanmahdollisuudet olivat paljon rajatummat. Äitikään ei ollut juuri kouluja käynyt, mutta kannusti minua lukemaan - ja nenä olikin kirjoissa kiinni silloin kun en juossut pallon perässä. Toisaalta kotona arvostettiin myös työntekoa, ja kesätöinä tuli tehtyä hyvinkin erilaisia hommia, mistä on myöhemmin ollut hyötyä.

Kodin koulutusmyönteinen ilmapiiri kokonaisuudessaan johti siihen, että hakeuduin lukion kautta yliopistoon asiaa sen syvällisemmin pohtimatta. Objektiivisesti katsoen olin patalaiska tämän ajan, ja myönnän etten ymmärtänyt kuinka hyvässä ja onnellisessa asemassa tuolloin olin esim. joihinkin kavereihin verrattuna. Jossain vaiheessa, pitkähkön harkinnan jälkeen, vaihdoin sitten koulua, kun valittu ala ei vaikuttanut työllistävältä ja mielenkiintoiselta. Vaihto onnistui hyvin ja olen ollut valintaan tyytyväinen, perheen olen elättänyt mikä oli tarkoituskin. Isäukolta asia vaati jonkunlaista sulattelua, kun oli maisterin paperit jo kuvitellut pojan kouraan.

Jälkeenpäin kun tuumailee, niin olisihan se elämä voinut mennä aivan toisella tavalla. Joillakin se menikin ja jälki ei ollut kaunista. Valinnanvapautta ei elämässä ole kaikille jaettu tasapuolisesti, mutta pistää miettimään: onko sitä nykyisin pikemmin liikaa kuin liian vähän?

 

[Herra Mirandos]

Alppilan koulun välikohtaus on aloittanut suuren keskustelun opettajien oikeuksista ja nuorten kurittomuudesta. Mielestäni tässä on kyse osasta isompaa ilmiötä; yhteiskunnan luhistumista. Ahkeruus, hyvä käytös, yrittäjähenkisyys, järjestys, periksiantamattomuus, työ ja rehellisyys ovat asioita, jotka eivät nauti minkäänlaista arvostusta teinien ja nuorten aikuisten keskuudessa. Sen sijaan uusavuttomuus, "äiti auttaa", "sossu auttaa", "ei jaksa", "ei oo pakko", vapaaehtoinen työttömyys ja työnteon, ahkeruuden sekä yrittäjyyden halveksiminen ovat kovassa nousussa.

Koulutin ennen myyntiuraani tehtaassa 18-25-vuotiaita ihmisiä helppoihin aputehtäviin tehtaassa. Kymmenestä kolme kykeni keskimäärin näihin tehtäviin. Loput olivat joko täysiä älykääpiöitä tai jopa lähtivät minua piiloon. Saa olla aika helvetin ylioptimistinen, jos tällaisessa aineksessa näkee jotain toivoa.

Mitä tehdä? Laitoin tämän tänne talous/politiikka-osioon, koska haen tässä mahdollista ratkaisua isommasta poliittisesta päätöksestä. Pelkkä vanhempien tsemppaaminen ei tässä rappiossa enää muuta tarpeeksi. Mikä näistä olisi paras vaihtoehto ryhdistää nuorisotyöttömiä ja kurittomia teinejä? Vai onko joku näiden kombinaatio tai joku täysin muu juttu paikallaan?

Tuet pois?

Yksinkertaisin ratkaisu, jolla tosin saadaan kommarit, viherpiiperöt ja kukkahattutädit barrikaadeille.

Radikaalisti pidennetty ja kovennettu varusmiespalvelus pakolliseksi kaikille?

Armeijan pitäisi tehdä jonkinlaista kunnon kohotusta ja miehistämistä, joten siksi valitsin tämänkin yhdeksi vaihtoehdoksi. Oma inttini oli kyllä aivan pelleilyä ja homeisessa kasarmissa yskimistä ja sairastamista... mutta voisiko tästä jalostaa niin rajun koettelemuksen, että työttömyys vähenisi ja ryhdikkyys lisääntyisi? Vai olisiko se pidennettynä ja rajunakin vain ohimenevä vaihe, joka unohdetaan muutamassa vuodessa?

Leirittäminen?

Mm. Aadolf, Josif ja Mao tekivät tätä, mutta ihan sitä en hae. Jonkinlainen entisaikojen armeijan tapainen kovan kurin ja fyysisen työn pakkotyövaihe voisi tehdä poikaa paskahousuille. Mutta alkaisivatko äidin pikku kullannuput vaan vaatia oikeuksiaan ja "vaativan työn lisää". Pian meillä olisi valtion maksamat luksusleirit Pleikkareineen päivineen:face:

Radikaalisti pidennetyt työharjoittelut siivoojina, tehtaan juoksupoikina yms.

Itse ryhdistyin veljieni kanssa, kun raadoimme vielä koulun jälkeen yläasteella tehtaassa siivoamassa erilaisia vittumaisia paikkoja ja laitteita. Voisiko moista soveltaa työharjoitteluidealla ja pidentää jaksoja radikaalisti?

Kyllä ne kotikasvatuksen radikaalilla muuttamisella ja opettajien valtuuksien laajentamisella oppii?

Vai oppiiko? Onko tuo tapa enää mahdollista?

Niin saatanan hyvä kirjoitus.

Itse en vastaavaa uskaltanut laittaa tänne, mut olisi teilattu heti vanhaksi natsi-pieruksi from jostain vitun Impivaaralaisesta maailmasta.