- Liittynyt
- 11.12.2002
- Viestejä
- 602
- Ikä
- 49
Se mitä Battle sanoit on ikäänkuin lähtökohta. Tottahan toki juurikin geenit ja lihaksen koko ovat ne kulmakivet, joille lihaksen potentiaali rakentuu. Itse kannatan myös perusliikkeiden progressiota perusmassan luomisessa. Mutta mutta.. kun puhutaan pitkälle viedyn lihaksen hiomisesta, kuvaan astuun muitakin tekijöitä.
Useilla tuntuu olevan valmis tekosyy joidenkin lihasten huonoon malliinsa - huono genetiikka. Tottakai genetiiikka määrittää hyvin pitkälle minkä malliset lihakset voivat olla ja kuinka yksityiskohtaisiksi ne voivat tulla. Silti en ohittaisi tuntuman hakemista lihaksen eri osiin. Mitä enemmän tuntumaa saa, sitä paremmin on mahdollista kohdistaa rasitusta lihaksen eri osiin.
Yksi esimerkki: hauis käsipainoilla scotch penkillä. Jos tekee liikkeen alakohdan, jossa liikesuunta vaihtuu, täydellä liikeradalla ja antaa hauiksen venyä täyteen mittaansa, voi tuntea lihaskipua seuraavana päivänä hauiksen alaosassa. Pitkässä juoksussa väitän, että jossain määrin kiinnikkeiden rajoissa hauis kasvaa alaosastaan lähemmäs potentiaaliaan kuin asiaan sen kummemmin keskittymättä. Myös olkavarren ja kyynärvarren tulisi olla samalla linjalla, jotta hauis saisi liikkeessä täyden ärsykkeen. Jatkuvasti näkee tätäkin liikettä tehtävän summittaisesti kyynärvarren "karatessa" sisäänpäin positiivisessa liikevaiheessa vieden liikkeen tehon hauiksen alaosalta.
Täytynee sanoa, että en yleensä viitsisi edes koko keskustelua käydä, koska hiukan samaa rataa aina kulkee vastineet. Tottahan toki kyseessä on hifistely, mutta silloin kun yleinen mielipide alkaa luisumaan siihen, että ihan sama mitä liikkeitä hinkkaa kunhan ne menee edes oikealle lihakselle, on itsellä pakonomainen tarve avautua Mielenkiintoinen aihe, kiva olisi jos tästä saisi syvällisempääkin keskustelua aikaiseksi.
Useilla tuntuu olevan valmis tekosyy joidenkin lihasten huonoon malliinsa - huono genetiikka. Tottakai genetiiikka määrittää hyvin pitkälle minkä malliset lihakset voivat olla ja kuinka yksityiskohtaisiksi ne voivat tulla. Silti en ohittaisi tuntuman hakemista lihaksen eri osiin. Mitä enemmän tuntumaa saa, sitä paremmin on mahdollista kohdistaa rasitusta lihaksen eri osiin.
Yksi esimerkki: hauis käsipainoilla scotch penkillä. Jos tekee liikkeen alakohdan, jossa liikesuunta vaihtuu, täydellä liikeradalla ja antaa hauiksen venyä täyteen mittaansa, voi tuntea lihaskipua seuraavana päivänä hauiksen alaosassa. Pitkässä juoksussa väitän, että jossain määrin kiinnikkeiden rajoissa hauis kasvaa alaosastaan lähemmäs potentiaaliaan kuin asiaan sen kummemmin keskittymättä. Myös olkavarren ja kyynärvarren tulisi olla samalla linjalla, jotta hauis saisi liikkeessä täyden ärsykkeen. Jatkuvasti näkee tätäkin liikettä tehtävän summittaisesti kyynärvarren "karatessa" sisäänpäin positiivisessa liikevaiheessa vieden liikkeen tehon hauiksen alaosalta.
Täytynee sanoa, että en yleensä viitsisi edes koko keskustelua käydä, koska hiukan samaa rataa aina kulkee vastineet. Tottahan toki kyseessä on hifistely, mutta silloin kun yleinen mielipide alkaa luisumaan siihen, että ihan sama mitä liikkeitä hinkkaa kunhan ne menee edes oikealle lihakselle, on itsellä pakonomainen tarve avautua Mielenkiintoinen aihe, kiva olisi jos tästä saisi syvällisempääkin keskustelua aikaiseksi.