Valvojalla on yleensä konsulttisopimusehdon mukaiset vastuut -> ts. normitasolla korvaa aiheuttamansa mokat enintään palkkionsa summaan asti. Törkeässä tapauksessa (todetaan käräjillä) voi joutua kovempaan vastuuseen - mutta vaatii jo todella räikeää toimintaa tällainen.
Urakka- yms. sopimukset kirjataan lähes aina muotoon "tilaajan [tai muun tahon] valvonta ei vähennä urakoitsijan vastuuta" -> vastuu on aina tekijällä ja/tai rakentamiseen ryhtyvällä. Urakoitsijat on yleensä vähän sellasia, että kannattaa sitoa urakka maksueriin, ja pitää viimeinen summa mahdollisimman isona. Maksuerien perusteet siten, että "kun x määrä on tehty", "kun x koe on suoritettu hyväksytysti", jne. Ettei pane "rahaa pankkiin". Ja viimeisen maksuerän ehtoina että puutteet on korjattu, dokumentaatio hoidettu, jne.
Tosin tuokaan ei aina pelasta, mutta urakkaneuvottelussa putoaa pahimmat isä-poika-hiace-tsupparit ja perävalotakuun antajat pois.
Mutta ylempi pätee etenkin vähän isommilla työmailla, asuinrakentamisesta olen yrittänyt pysyä kaukana. Periaate lie sama pikkurempoissakin. Kusettajia, tunareita, ja liian kiireisiä on paljon.