- Liittynyt
- 27.6.2004
- Viestejä
- 1 139
Lueskelen tässä kirjaa nimeltään "Liikkuja: teoriasta käytäntöön" tai vastaavaa. Kirja akäytetään myös yliopistossa.
Silmään pisti urheilijan ravinto-, vitamiini- ja hivenainesuositukset. Kirjan mukaan ruokailu pitäisi jakaa seuraavasti: proteiinit 15%, hiilihydraatit 60% ja rasvat 30%. Virhemarginaali on ~5% +/-. Kuitenkin voimaharjoittelussa usein kehotetaan jopa 40% proteiinin saantiin. Onko tämä tutkitusti perusteltu, vai olemmeko sokeita markkinointiin? Kirjassa kuitenkin korostettiin kaloriylijäämän välttämättömyyttä lihaskehityksen kannalta (se että syö enemmän kuin kuluttaa vuorokaudessa).
Seuraava silmiinpistävä asia oli vitamiinien ja hivenaineiden saantisuositus. Kirjan mukaan vaikka urheilijan päivittäinen energiankulutus kasvaa helposti 2-3 kertaiseksi verrattuna normaaliin ihmiseen, vitamiinien ja hivenaineniden tarve ei kasva läheskään yhtä suuresti. Esim. C-vitamiinin saantisuositus on 60mg, eikä kirjan mukaan urheilija hyödy yli 500mg annoksesta päivässä. Lisäksi kirja mainitsi että liian vähäinen vitamiinien/hivenaineiden saanti on suomessa erittäin harvinaista. Kirjassa oli 3500kcal ruokailuesimerkki, ja siinä saatiin vitamiineja/hivenaineita usein jopa moninkertaisesti yli suosituksen. Esim. C-vitamiinia oli yli 500mg.
Kirjan sisältö perustuu useisiin eri lähteisiin.
Mitä olette mieltä näistä asioista? Mitä sanoo tämän palstan ravintoasiantuntijat?
Itse olen harrastanut salitreeniä vasta vuoden joten omalla kokemuksella en voi vielä sanoa paljoakaan. Ainoan asian jonka itse olen todistanut on se, että urheilija ei kasva ilman kaloriylijäämää.
Silmään pisti urheilijan ravinto-, vitamiini- ja hivenainesuositukset. Kirjan mukaan ruokailu pitäisi jakaa seuraavasti: proteiinit 15%, hiilihydraatit 60% ja rasvat 30%. Virhemarginaali on ~5% +/-. Kuitenkin voimaharjoittelussa usein kehotetaan jopa 40% proteiinin saantiin. Onko tämä tutkitusti perusteltu, vai olemmeko sokeita markkinointiin? Kirjassa kuitenkin korostettiin kaloriylijäämän välttämättömyyttä lihaskehityksen kannalta (se että syö enemmän kuin kuluttaa vuorokaudessa).
Seuraava silmiinpistävä asia oli vitamiinien ja hivenaineiden saantisuositus. Kirjan mukaan vaikka urheilijan päivittäinen energiankulutus kasvaa helposti 2-3 kertaiseksi verrattuna normaaliin ihmiseen, vitamiinien ja hivenaineniden tarve ei kasva läheskään yhtä suuresti. Esim. C-vitamiinin saantisuositus on 60mg, eikä kirjan mukaan urheilija hyödy yli 500mg annoksesta päivässä. Lisäksi kirja mainitsi että liian vähäinen vitamiinien/hivenaineiden saanti on suomessa erittäin harvinaista. Kirjassa oli 3500kcal ruokailuesimerkki, ja siinä saatiin vitamiineja/hivenaineita usein jopa moninkertaisesti yli suosituksen. Esim. C-vitamiinia oli yli 500mg.
Kirjan sisältö perustuu useisiin eri lähteisiin.
Mitä olette mieltä näistä asioista? Mitä sanoo tämän palstan ravintoasiantuntijat?
Itse olen harrastanut salitreeniä vasta vuoden joten omalla kokemuksella en voi vielä sanoa paljoakaan. Ainoan asian jonka itse olen todistanut on se, että urheilija ei kasva ilman kaloriylijäämää.