Tommotteet kommentit on aivan turhia ja niillä ei ole mitään arvoa. Perustele asias. Miksi noin ei olisi ? Esim jos syö 6-8 ateriaa pvä verrattuna 3-4. Noilla kahdella eri tavalla on iso ero kehon toimintaan.
Tässä oma setti lyhyesti.
1. Välttämättömiä aminohappoja täytyy olla koko ajan tarjolla mieluiten tietysti ruuasta,muuten keho hajottaa omaa kudosta ja sitä kautta saa sitten ne tarvittavat aminohapot.
2. Proteiinien hajoitus kiihtyy sillon kun energia saanti on riittämätöntä. Eli juuri silloin kun edellisen ruokailun ravinteet on saatu käytettyä kehon hyväksi. Siihen menee noin 2-3h jonka jälkeen pitäis taas saada sitä ravintoo kroppaan.
3. Proteiiniaineenvaihdunta tapahtuu ruuasta saatavan proteiinin määrään sekä kudosten hajotuksesta yli jääneistä proteiineista ja aminoista. Taas päästään tähän että jos ravinnosta ei saada tasaisesti 2-3h välein proteiinia niin kudosta hajotetaan välttämättömien aminohappojen saamiseksi.
3. Dieetillä sitä kudosta hajotetaan reilusti. Eli on merkitystä että kulutetaanko rasva vai proteiinivarastoja. Tässäkin se eli mielummin useita aterioita pvä.
4. Proteeiinin purkaminen lisääntyy kun energiansaanti on vähäisempää kun kulutus eli juurikin dieetti.
Tossa nyt muutama tälläin nopeesti työn ohessa
No huh huh, nyt munkin on kyl otettava kantaa tähän..
1. Totta, välttämättömiä aminohappoja täytyy olla koko ajan saatavilla, tähän kuitenkin " Elimistön soluissa sekä proteiinien synteesi että proteiinien hajoitus (proteolyysi) on jatkuvaa. Valtaosa proteolyysissä pilkkoutuneista aminohapoista käytetään uudestaan proteiinisynteesiin, joten aikuisen ihmisen proteiinien kokonaistarve ravinnossa on vain 0,6-1,0 grammaa ruumiinpainon kiloa kohti vuorokaudessa" Galenos 2010 1-3. painos sivu 172. Esimerkiksi naudan, lampaan ja sianlihasta saa tällä vuorokausimäärällä määrällä kaikki välttämättömät aminohapot.
2-3(1). " Kun ateriasta on kulunut useita tunteja, elimistö siirtyy vähitellen kataboliseen tilaan. Anabolisesti vaikuttava insuliini vähenee veressä suhteessa katabolisesti vaikuttavaan glukagoniin, joka edistää glykogeenin pilkkoutumista maksassa. Tässä glykogenolyysissä irtoaa ja erittyy vereen glukoosia. -- Maksassa glykogeeniä on enintään noin 100 g eli noin 7% maksan massasta. Teoreettisesti tämä riittäisi ylläpitämään perusaineenvaihduntaa vain noin 5 tuntia. Elimistön solut käyttävät kuitenkin myös rasvahappoja energiantuotantoonsa, minkä lisäksi lihaksiin on varastoitunut glykogeeniä noin 400 grammaa. Vaikkei tämä glykogeeni vapaudu verenkiertoon, sen avulla maksan niukka glykogeenivarasto riittää paremmin muille elimille. Paaston jatkuessa maksan glykogeenivarastot hupenevat. Maksasolut ryhtyvät tällöin yhä enemmän tuottamaan glukoosia rasvamolekyyleistä irtoavasta glyserolista sekä lihassolujen valkuaisainemolekyyleistä irtoavista aminohapoista. Tämä 'uuden' glukoosin syntyminen eli glukoneogeneesi riittää ylläpitämään veren glukoosipitoisuutta usean viikon paaston ajan. Rasvamolekyylistä kelpaa glukoneogeneesin lähtöaineeksi vain glyseroli, eivät vapaat rasvahapot." Galenos 2010 1-3. painos sivu 457
Tästä siis johtopäätös: useita tunteja ruokailusta eli n. 3-4 tuntia + maksan & lihasten glykogeenivarastot väh. 5 tuntia + rasvahapot (aika ei tiedossa) = jokatapauksessa vähintään 8-9 tuntia ruokailun jälkeen, joten siinä kumoutuu tuo sinun väittämäsi 2-3 h.
3(2). Tuo useammin syöminen pitää paikkaansa kyllä rasvan polttamisen osalta: " Insuliini edistää lipogeneesiä, sillä se lisää lipoproteiinilipaasin tehoa rasvakudoksessa (toisin kuin lihaskudoksessa)." Mutta sitten taas "Rasvasolut pystyvät kuitenkin myös täysin itsenäiseen lipogeneesiin glukoosista lähtien." Galenos 2010 1-3. painos sivu 456
4. Totta, katso viite kohdasta 2-3(1)
Sitten vielä tuohon ravintoaineen imeytymiseen ruuansulatuselimistössä voisin sen verran mainita, että ravinnolla kestää n. 5 tuntia siirtyä lautaselta paksusuoleen. Paksusuoleen tultuaan kuona-aineilla kestää 1-1,5 vuorokautta ennen kuin se ulostetaan.
