Rasvaprosentin alas veto mahdollisimman vähin lihaskatabolisin seurauksin

[Stallifotin]

Ei muuten pidä paikkaansa, itse olen mitannut yli 50g hiilarimäärillä keskisyvääkin ketoosia. Sitä en väitä ettäkö näin olisi kaikilla, muttei 50g hiilaria 100% varmasti muuten ketoosia katkaise.
On paljon tapauksia jotka pysyvät ketoosissa jopa 70-80g hiilareillakin, eli en tiedä mistä tämän "faktan" tempaisin.

No oli miten oli odotan innolla Cashewn printtejä nähtäväksi.

Odottelen tässä et kaveri skannailee ne valmiiks, sen verran valaisen asiaa et -13.5kg lähti rasvakudosta 44 päivän pussikuurilla... : ) Kokonaispaino putosi 20,4kg, nyt oon syöny taas plussalla ja painoa on tullut takaisin n. 5kg, aloitin kreatiinin käytön, joten nestettäkin kertyy normaalin täyttymisen lisäksi.

Niin ja alle 100g hiilareilla pysyy ketoosissa, sekin on kokeiltu.

 

[Crrc]

Ei muuten pidä paikkaansa, itse olen mitannut yli 50g hiilarimäärillä keskisyvääkin ketoosia. Sitä en väitä ettäkö näin olisi kaikilla, muttei 50g hiilaria 100% varmasti muuten ketoosia katkaise.
On paljon tapauksia jotka pysyvät ketoosissa jopa 70-80g hiilareillakin, eli en tiedä mistä tämän "faktan" tempaisin.

No oli miten oli odotan innolla Cashewn printtejä nähtäväksi.

Niin ja kuinka usein olet sen mittauksen tehnyt sen jälkeen kun olet syönyt ne hiilarit? Aika moni joka on dietillä ja vähillä hiilareilla menee ketoosiin huomaamatta ja katkaisee sen joka päivä. Öisin pelkästään tulee aika usein vähintään 7-8 tunnin paastoaika jolloin vähillä hiilihydraateilla ihminen voi mennä ketoosiin. Mutta ketoosillahan ei ole periaatteessa mitään merkitystä loppujen lopuksi dietin kannalta missä syödään päivittäin alle 1000 kaloria.

 

[SaMe]

Niin ja kuinka usein olet sen mittauksen tehnyt sen jälkeen kun olet syönyt ne hiilarit? Aika moni joka on dietillä ja vähillä hiilareilla menee ketoosiin huomaamatta ja katkaisee sen joka päivä. Öisin pelkästään tulee aika usein vähintään 7-8 tunnin paastoaika jolloin vähillä hiilihydraateilla ihminen voi mennä ketoosiin.

Yleensä jos hiilarit > 50g mittaillut noin 3 krt / pvä, aamulla, iltapäivällä ja illalla.

Mutta ketoosillahan ei ole periaatteessa mitään merkitystä loppujen lopuksi dietin kannalta missä syödään päivittäin alle 1000 kaloria.

Tähän haluaisinkin kuulla perusteluja?
Ehkä olen itse käsittänyt täysin väärin, mutta nimenomaan ketoosi vähentää lihaskatoa, koska elimistön ei tarvitse pilkkoa lihaksista proteiineja energiaksi .


Kova treenaus matalilla kaloreilla on sitten asia erikseen ja sitä en sen enempää nyt jaksa kommentoidakaan.

 

[Crrc]

Tähän haluaisinkin kuulla perusteluja?
Ehkä olen itse käsittänyt täysin väärin, mutta nimenomaan ketoosi vähentää lihaskatoa, koska elimistön ei tarvitse pilkkoa lihaksista proteiineja energiaksi .


Kova treenaus matalilla kaloreilla on sitten asia erikseen ja sitä en sen enempää nyt jaksa kommentoidakaan.

Jos haluaa saavuttaa ketoosin nimenoman sen mukaan miten se on alunperin tarkoitettu niin proteiinia pitää rajoittaa normaalia enemmän koska proteiinista muuttuu noin 50% glukoosiksi. Nykyisten tutkimusten mukaan ketoosi ei ole enää välttämätön koska samat hyödyt voi saavuttaa tarpeellisella proteiinin saannilla. Nythän on tehty vaikka kuinka paljon tutkimuksia missä on todettu että vhh-dietti ei ole yhtään sen nopeampi kuin normaali hiilihydraatti dietti alkuvaiheen jälkeen. Erona on varmasti se että hiilihydraattipitoisessa dietissä ei nesteet lähde suuremmin liikkeelle.
Se että pilkkooko elimistö proteiinia energiaksi riippuu myös siitä miten treenataan. Eli periaatteessa ketoosi ei ole missään dietissä nykyään tavoite tila vaan enemmänkin sivuvaikutus.

 

[Kehari]

Cashewlle tai muille jotka on kokeillut, miten teille toimii vatsa tällä dietillä? Itsellä ihan kuralla ainakin tässä alussa, varmaan kuitua voisi lisätä.

 

[Gremaster]

Hey, mitenkä kannattaa muutella sarjoja kun käyttää ACKD systeemiä? lyhyttä vai pitkää sarjaa?

 

[Ironbutt]

Jos vatsa on kuralla niin kannattaa tarkistaa magnesiumin syönti - liiallinen määrä pistää meinaan vesiripuliksi. Meitsi oppi tän kantapään kautta ACKD:llä kun siinä on kaikki mineraalit messissä ja mä vedin päälle normisettini - 2 magnesiumsitraattia on liikaa. 1 on ok. Pari aamua meni ihmetellessä kunnes tajusin syyksi edellisillan magnesiumit.

Mä olen vetänyt ACKD:llä pitkää sarjaa ja hyvin kulkee. Mutta sitten eilen kokeilin hetken mielijohteessa sotilaspenaa voimatyyliin ja sieltähän tuli oma ennätys! Vieläkin leijailen. Eli: molempi parempi. Kannattaa varmaan kuulostella omaa kroppaa ja tehdä sellaista, joka tuntuu itselle "hyvältä". Kannattaa myös huomioida että voimaa voi riittää vain yhteen kovaan sarjaan - loput mehut sitten pumppaamalla pois.

 

[Stallifotin]

Pakki toimi hyvin Leaderin kamalla ja lyhyttä 6-8 toiston sarjaa itte vetelin, sopi ainakin mulle. Kokeilemallahan nää selviää, kaikki on yksilöllistä...

 

[Apekka]

Ohessa Cashewn Tanita mittaukset.
Kannattaa ottaa huomioon, että lähtökohta oli sikabulkki, ja nuo myöhemmät mittaukset ovat dieetillä, jossa esimerkiksi lihaksista on glykogeenit ja nesteet pois yms. (Toivottavasti kuva tulee mukaan, teen tätä eka kertaa ...).

 

[Crrc]

Ohessa Cashewn Tanita mittaukset.
Kannattaa ottaa huomioon, että lähtökohta oli sikabulkki, ja nuo myöhemmät mittaukset ovat dieetillä, jossa esimerkiksi lihaksista on glykogeenit ja nesteet pois yms. (Toivottavasti kuva tulee mukaan, teen tätä eka kertaa ...).

No onnittelut pudotuksesta, suurin osa nesteistä lähtee kyllä ekojen viikkojen aikana. En tässä enempää rupea väittelemään vaan jokainen diettaa omalla tavalla.

Toisaalta noi tulokset tukee just sitä mikä on ollu tiedossa jo aikasemmin, tän kaltasilla dietillä saadaan suhteellisen hyvät tulokset lyhyellä aika välillä.

 

[Archey]

Tämmönen offtopic kysymys taino menee vähän ohi aiheesta :D Että kun ite nyt menen VHH dietillä menemään ja päivässä saan tulla se 80gr hiilareita. Niin miten ne on järkevintä ottaa?

Itse olen ottanut aina aamupalaksi sen 40gr ja sitten treenin jälkeen palauttavalla aterialla 40gr. Olisko parempi jos ottais ennen treeniä 40gr ja treenin jälkeen 40gr? vai miten? Ainaki treenit kulkis paremmin jos ottais ennen :P

Ehdottomasti treenien jälkeen, koska ne samana päivänä otetut hiilihyraatit eivät varastoidu lihassoluihin glykogeeniksi ennen kuin 24h-48 on kulunut.
Sitä vastoin treenien jälkeen otetut hiilihydraatit tulevat parhaaseen mahdolliseen aikaan lihasten palautumista, lihaskatabolian vastustamista ja lihasten rakentamista ajatellen.
Tietysti ennen treeniäkin syödyt hiilihydraatit auttavat seuraavan päivän treenejä mutta miksi ne vähäiset määrät haaskaisi, kun ne voi käyttää palautumiseen ja ne joka tapauksessa silti varastoituvat myös seuraavan päivän treenejä hyödyntäen.

Eli treenien jälkeen hiilihydraattien nauttiminen on parempi vaihtoehto.

 

[ysikymppinen]

Ehdottomasti treenien jälkeen, koska ne samana päivänä otetut hiilihyraatit eivät varastoidu lihassoluihin glykogeeniksi ennen kuin 24h-48 on kulunut.

Archey.

Gylkogeenisynteesiin ei mene yli 24 ELLEI nautita puutteellinen määrä hiilihydraatteja ja tehdä aloittelijoille jotain kovaa, eksentristä treeniä.

Toinnen juttu. Jos glykogeenitasot tyhjenevät muutamalla prosentilla verrattuna totaaliseen tyhjennykseen, täyttyvätkö ne silti yhtä nopeasti? Eli molemmissa tapauksissa ne ovat täynnä vasta 24h kohdalla. Eli jos nyt treeniaisin ja paukuttaisin hiilareita, niin jokainen gramma olisi vasta 24h päästä varastoitunut glykogeeniksi lihaksiin?

Ei tietenkään.

Pelkän punttitreenin suhteen ei tarvitse murhehtia glykogeenitasoista ellei ihan ketolla vetele.

J Physiol. 1995 Feb 15;483 ( Pt 1):265-71.

Glycogen resynthesis in human muscle fibre types following exercise-induced glycogen depletion.
Casey A, Short AH, Hultman E, Greenhaff PL.

Department of Physiology and Pharmacology, University of Nottingham Medical School, Queen's Medical Centre, UK.

Abstract
1. Studies investigating muscle glycogen resynthesis in man have usually examined mixed-fibred biopsies or have used histochemical methods to estimate single fibre resynthesis. Since the accuracy of the latter is open to debate, this study investigated glycogen resynthesis in type I and II fibres using biochemical methods of analysis. 2. Seven subjects performed one-legged cycling exercise to exhaustion. During the initial 2 h of recovery, subjects consumed 3 g of glucose (kg body mass (BM))-1, and a high carbohydrate diet thereafter. Muscle biopsy samples were obtained from both legs at exhaustion, and from the exercised leg after 3, 10 and 24 h of recovery. 3. In the initial 3 h of recovery, there was a 25 +/- 8% higher rate of resynthesis in type I compared with type II fibres (41 +/- 3 and 31 +/- 4 mmol glucosyl units (kg dry mass (DM))-1 h-1, respectively; P < 0.05). Between 3 and 10 h of recovery, resynthesis in type I fibres declined by 60 +/- 13% to 15 +/- 4 mmol glucosyl units (kg DM)-1 h-1 (P < 0.01), whilst the rate in type II fibres was maintained. Good agreement was found when relating the mixed-fibred muscle glycogen concentration to the mean concentration found in type I and type II fibres (r = 0.96). 4. A discrepancy was found to exist with histochemically derived data reported in the literature. The higher initial glycogen resynthesis rate in type I fibres may be attributable to fibre-type differences in glucose uptake and disposal.(ABSTRACT TRUNCATED AT 250 WORDS)

PMID: 7776237

Sports Med. 1991 Apr;11(4):232-43.

Regulation of glycogen resynthesis following exercise. Dietary considerations.
Friedman JE, Neufer PD, Dohm GL.

Department of Biochemistry, School of Medicine, East Carolina University, Greenville, North Carolina.

Abstract
With the cessation of exercise, glycogen repletion begins to take place rapidly in skeletal muscle and can result in glycogen levels higher than those present before exercise. Understanding the rate-limiting steps that regulate glycogen synthesis will provide us with strategies to increase the resynthesis of glycogen during recovery from exercise, and thus improve performance. Given the importance of muscle glycogen to endurance performance, various factors which may optimise glycogen resynthesis rate and insure complete restoration have been of interest to both the scientist and athlete. The time required for complete muscle glycogen resynthesis after prolonged moderate intensity exercise is generally considered to be 24 hours provided approximately 500 to 700g of carbohydrate is ingested. Muscle glycogen synthesis rate is highest during the first 2 hours after exercise. Ingestion of 0.70g glucose/kg bodyweight every 2 hours appears to maximise glycogen resynthesis rate at approximately 5 to 6 mumol/g wet weight/h during the first 4 to 6 hours after exhaustive exercise. Further enhancement of glycogen resynthesis rate with ingestion of greater than 0.70g glucose/kg bodyweight appears to be limited by the constraints imposed by gastric emptying. Ingestion of glucose or sucrose results in similar muscle glycogen resynthesis rates while glycogen synthesis in liver is better served with the ingestion of fructose. Also, increases in muscle glycogen content during the first 4 to 6 hours after exercise are greater with ingestion of simple as compared with complex carbohydrate. Glycogen synthase activity is a key component in the regulation of glycogen resynthesis. Glycogen synthase enzyme exists in 2 states: the less active, more phosphorylated (D) form which is under allosteric control of glucose-6-phosphate, and the more active, less phosphorylated (I) form which is independent of glucose-6-phosphate. There is generally an inverse relationship between glycogen content in muscle and the percentage synthase in the activated (I) form. Exercise and insulin by themselves activate glycogen synthase by conversion to glycogen synthase I. Although small changes in the activity ratio (% I form) can lead to large changes in the rate of glycogen synthesis, glycogen synthase I appears to increase very little (approximately 25%) in response to glycogen depletion and returns to pre-exercise levels as glycogen levels return to normal. Thus glycogen resynthesis, which may increase 3- to 5-fold, may also be influenced by glucose-6-phosphate, which can activate glycogen synthase in the D form.(ABSTRACT TRUNCATED AT 400 WORDS)

PMID: 1901662

Int J Sport Nutr Exerc Metab. 2010 Dec;20(6):515-32.

Nutritional strategies to promote postexercise recovery.
Beelen M, Burke LM, Gibala MJ, van Loon L JC.

Dept. of Human Movement Sciences, Maastricht University Medical Center, Maastricht, The Netherlands.

Abstract
During postexercise recovery, optimal nutritional intake is important to replenish endogenous substrate stores and to facilitate muscle-damage repair and reconditioning. After exhaustive endurance-type exercise, muscle glycogen repletion forms the most important factor determining the time needed to recover. Postexercise carbohydrate (CHO) ingestion has been well established as the most important determinant of muscle glycogen synthesis. Coingestion of protein and/or amino acids does not seem to further increase muscle glycogensynthesis rates when CHO intake exceeds 1.2 g × kg⁻¹ × hr⁻¹. However, from a practical point of view it is not always feasible to ingest such large amounts of CHO. The combined ingestion of a small amount of protein (0.2-0.4 g × kg⁻¹ × hr⁻¹) with less CHO (0.8 g × kg⁻¹ × hr⁻¹) stimulates endogenous insulin release and results in similar muscle glycogen-repletion rates as the ingestion of 1.2 g × kg⁻¹ × hr⁻¹ CHO. Furthermore, postexercise protein and/or amino acid administration is warranted to stimulate muscle protein synthesis, inhibit protein breakdown, and allow net muscle protein accretion. The consumption of ~20 g intact protein, or an equivalent of ~9 g essential amino acids, has been reported to maximize muscle protein-synthesis rates during the first hours of postexercise recovery. Ingestion of such small amounts of dietary protein 5 or 6 times daily might support maximal muscle protein-synthesis rates throughout the day. Consuming CHO and protein during the early phases of recovery has been shown to positively affect subsequent exercise performance and could be of specific benefit for athletes involved in multiple training or competition sessions on the same or consecutive days.

PMID: 21116024

 

[Archey]

Archey.

Gylkogeenisynteesiin ei mene yli 24 ELLEI nautita puutteellinen määrä hiilihydraatteja ja tehdä aloittelijoille jotain kovaa, eksentristä treeniä.

Toinnen juttu. Jos glykogeenitasot tyhjenevät muutamalla prosentilla verrattuna totaaliseen tyhjennykseen, täyttyvätkö ne silti yhtä nopeasti? Eli molemmissa tapauksissa ne ovat täynnä vasta 24h kohdalla. Eli jos nyt treeniaisin ja paukuttaisin hiilareita, niin jokainen gramma olisi vasta 24h päästä varastoitunut glykogeeniksi lihaksiin?

Ei tietenkään.

Pelkän punttitreenin suhteen ei tarvitse murhehtia glykogeenitasoista ellei ihan ketolla vetele.

En usko että on kyseessä pelkästään se kuinka paljon niitä on käytetty, koko varastointiprosessi vie aina aikaa, vaikka esim. 50% olisikin valmiina varastoituna.
Lihassoluihin sitoutuneita glykogeenivarastoja käytetään muuten lihaskohtaisesti energiaksi, joten vaikka glykogeenia olisikin vielä jäljellä edellisen päivän treeneistä, saatetaan treenata esimerkiksi käsiä eilisen rinta tai selkätreenien jälkeen, eivätkä varastot sitten enää olekkaan käytettävissä pienienlihasryhmien kuten ojentajien tai hauislihasten lihassoluissa.


Ja kysehän on siitä tässä painonhallintaa käsittelevässä threadissa, että kumpi on hyödyllisempää hillihydraattien nauttiminen ennen punttisalia vai sen jälkeen.
Jos ollaan vähillä hiilareilla ja dietillä, on parempi yrittää saada lihakset käyttämään ATP:n muodostamiseen lihasenergiaksi mielummin rasvaa kuin niitä hiilareita, vaikka treenien aikaisen ATP muodostaminen kehon rasvavarastoista kestääkin kauemmin käynnistyä kuin jos käytettäisiin siihen glykogeeneja. Rasvanpolton kannalta on kuitenkin hyödyllisempää käyttää suoraan rasvaa kuin hiilihydraatteja.

Vähillä hiilihydaateilla voi käyttää myös L-karnitiinia avuksi nopeuttamaan rasvan käyttöä ATP:n muodostamiseen lihasenergiaksi.
L-karnitiini kuljettaa rasvaa elimistön omista varastoista lihassolujen sisälle mitokondrioihin. Näissä solunsisäisissä "voimalaitoksissa" rasva palaa ja tuottaa lisää energiaa harjoittelussa.
Itse testasin vetämällä tätä vetämällä reilut 2000mg L-karnitiinia puoli tuntia ennen treenejä ja havaitsin että kun omassa VHH-dietissäni ennen noin 45 minuuttia treenien alkamisesta käynnistynyt selvä energia-boosti(rasvan hyväksikäyttö energiaksi?), alkoikin L-karnitiinin ottamisen jälkeen selvästi nopeammin ja jo 15 minuutin treenien alkamisen jälkeen havaitsin samanlaisen treenitehojen selvän nousun.

Olen myös aivan varma etteivät ennen treeniä nautit hiilihydraatit kerkiä millään prosessoitumaan saman paivän aikana treeneissa tarvittavaksi glykogeeniksi lihassoluihin.
Sitä vastoin treenin jälkeen tarvitaan reilusti hiilihydraatteja myös kehon palauttamiseksi, lihaskatabolian estoon ja lihasten rakennusaineeksi.




Lainaus Suomen Olympiakomitean sivuilta

"Lihasglykogeenivarastot ovat rajalliset ja jo yksi harjoitus tyhjentää ne lähes kokonaan. Lihaksissa glykogeenia on varastoituneena 300-500g, ja varastot käytetään lihaskohtaisesti. Maksan 75-100g glykogeenivarastot saadaan lihasten käyttöön, kun glykogeeni pilkkoutuu glukoosiksi, joka siirtyy verenkierron mukana lihaksiin. Maksan glykogeenin pääasiallisin tehtävä on kuitenkin tasaisen verensokerin ylläpitäminen aterioiden välillä tai yön aikana.

Maksan glykogeenivarastot tyhjenevät levossa noin 12 tunnissa, joten esim. yön jälkeen varastot ovat melko tyhjät. Harjoittelun aikana maksan glykogeenivarastot käytetään nopeasti, joskin glukoosin uudismuodostuksen (glukoneogeneesin) kautta maksa pystyy valmistamaan lisää glukoosia mm. aminohapoista. Varastot on siis täydennettävä ennen seuraavaa harjoitusta, jotta harjoittelua voidaan jatkaa täysipainoisesti. Jos glykogeenivarastot jäävät täydentämättä, harjoitteluteho pienenee ja väsyminen on nopeampaa.

Lihas- ja maksaglykogeenivarastojen täydentämiseen kuluu normaalisti aikaa 24-48 tuntia. Täydentymisnopeuteen vaikuttaa pääasiassa nautitun hiilihydraatin määrä, vähemmässä määrin hiilihydraatin laatu. Urheilijan ruokavaliossa 60-65% energiasta tulisi muodostua hiilihydraateista. Esimerkiksi 4000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 600-650g hiilihydraatteja päivässä."


http://www.noc.fi/urheilijan_ravitsemus/ravintofysiologian_pikakurssi/hiilihydraatit/

 

[ysikymppinen]

Rasvanpolton kannalta on kuitenkin hyödyllisempää käyttää suoraan rasvaa kuin hiilihydraatteja.

Rasvanpolton kannalta on hyödyllisempää syödä vähemmän kuin kuluttaa. Energiavaje on tärkein tekijä rasvaoksidaation suhteen.

Rasvaoksidaatio jää plussalle vaikka söisi pelkkää rasvaa ja yli kulutuksen. Keho käy rasvalla oikein kunnolla, mutta energiavarastot eivät pienene, päinvastoin.

Olen myös aivan varma etteivät ennen treeniä nautit hiilihydraatit kerkiä millään prosessoitumaan saman paivän aikana treeneissa tarvittavaksi glykogeeniksi lihassoluihin.

Se ei olekana niiden ainoa apu. Niitä voidaan oksidoida melko suoraan ja auttaa verensokerin nostossa. Enemmän apua tosin kestävyyslajeihin.

Lisäksi voivat auttaa hermoston kautta. Hyötyä tulee, vaikka ne eivät varastoidukaan glykogeeniksi tuossa ajassa.

Lihassoluihin sitoutuneita glykogeenivarastoja käytetään muuten lihaskohtaisesti energiaksi, joten vaikka glykogeenia olisikin vielä jäljellä edellisen päivän treeneistä, saatetaan treenata esimerkiksi käsiä eilisen rinta tai selkätreenien jälkeen, eivätkä varastot sitten enää olekkaan käytettävissä pienienlihasryhmien kuten ojentajien tai hauislihasten lihassoluissa.

Jep, en ole muuta väittänytkään.

Ja tuohon auttaa hiilarien syöminen. Glykogeeniatasot eivät puntilla tyhjene niin paljoa, että niitä ei saisi jo kohtalaisilla hiilarimäärillä täytettyä.

Lainaus Suomen Olympiakomitean sivuilta

Ei aina kaikkein luotettavin tietolähde.

"Lihasglykogeenivarastot ovat rajalliset ja jo yksi harjoitus tyhjentää ne lähes kokonaan. Lihaksissa glykogeenia on varastoituneena 300-500g, ja varastot käytetään lihaskohtaisesti. Maksan 75-100g glykogeenivarastot saadaan lihasten käyttöön, kun glykogeeni pilkkoutuu glukoosiksi, joka siirtyy verenkierron mukana lihaksiin. Maksan glykogeenin pääasiallisin tehtävä on kuitenkin tasaisen verensokerin ylläpitäminen aterioiden välillä tai yön aikana.

Yleistäen, kyllä. Varastot voivat hyvinkin olla kokeneilla harjoittelijoilla suuremmat. Ja riippuen harjoituksen kovuudesta ja kestosta, yksi harjoitus EI tyhjennä niitä kokonaan. Varsinkaan punttitreeni.

Maksan glykogeenivarastot tyhjenevät levossa noin 12 tunnissa, joten esim. yön jälkeen varastot ovat melko tyhjät

.

Tilanteesta riippuen, voi kestää kauemminkin.

Annu Rev Nutr. 2007;27:329-45.

Splanchnic regulation of glucose production.
Wahren J, Ekberg K.

Department of Molecular Medicine and Surgery, Karolinska Institute, SE-171 77 Stockholm, Sweden. john.wahren@ki.se

Abstract
The liver plays a key role for the maintenance of blood glucose homeostasis under widely changing physiological conditions. In the overnight fasted state, breakdown of hepatic glycogen and synthesis of glucose from lactate, amino acids, glycerol, and pyruvate contribute about equally to hepatic glucose production. Postprandial glucose uptake by the liver is determined by the size of the glucose load reaching the liver, the rise in insulin concentration, and the route of glucose delivery. Hepatic glycogen stores are depleted within 36 to 48 hours of fasting, but gluconeogenesis continues to provide glucose for tissues with an obligatory glucose requirement. Glucose output from the liver increases during exercise; during short-term intensive exertion, hepatic glycogenolysis is the primary source of extra glucose for skeletal muscle, and during prolonged exercise, hepatic gluconeogenesis becomes gradually more important in keeping with falling insulin and rising glucagon levels. Type 1 diabetes is accompanied by diminished hepatic glycogen stores, augmented gluconeogenesis, and increased basal hepatic glucose production in proportion to the severity of the diabetic state. The hyperglycemia of type 2 diabetes is in part caused by an overproduction of glucose from the liver that is secondary to accelerated gluconeogenesis.

PMID: 17465853

Display Settings:AbstractFormatSummarySummary (text)AbstractAbstract (text)MEDLINEXMLPMID ListApply
Send to:Choose DestinationFileClipboardCollectionsE-mailOrderMy Bibliography
FormatSummary (text)Abstract (text)MEDLINEXMLPMID ListCreate File
1 selected item: 20138692FormatSummarySummary (text)AbstractAbstract (text)MEDLINEXMLPMID ListMeSH and Other DataE-mailAdditional textE-mail"SPAM" filtering software notice
Add to Clipboard
Add to CollectionsOrder articles
Add to My Bibliography


Clin Nutr. 2010 Aug;29(4):538-44. Epub 2010 Feb 6.

The effects of fasting and refeeding with a 'metabolic preconditioning' drink on substrate reserves and mononuclear cell mitochondrial function.
Awad S, Stephenson MC, Placidi E, Marciani L, Constantin-Teodosiu D, Gowland PA, Spiller RC, Fearon KC, Morris PG, Macdonald IA, Lobo DN.

Division of Gastrointestinal Surgery, Nottingham Digestive Diseases Centre NIHR Biomedical Research Unit, Nottingham University Hospitals, Queen's Medical Centre, Nottingham NG7 2UH, UK.

Abstract
BACKGROUND AND AIMS: Preoperative fasting induces metabolic stress and leads to reduced postoperative insulin sensitivity, changes attenuated by preoperative carbohydrate loading. However, the mechanisms underlying these effects remain unknown. We investigated the dynamic changes in substrate metabolism and mononuclear cell mitochondrial function after fasting followed by refeeding with a drink [ONS (Fresenius Kabi, Germany)] designed to improve metabolic function preoperatively.

METHODS: Twelve healthy volunteers took part in this study. They were fed a standardized meal and studied 4h later (baseline 'fed' state), after 12 and 24h of fasting, and 2, 4 and 6h after ingestion of ONS (contained 100g carbohydrate, 30g glutamine, and antioxidants). Changes in liver and muscle glycogen and lipids were studied using (13)C and (1)H magnetic resonance spectroscopy. The activities of mitochondrial electron transport chain complexes I, II and IV in blood mononuclear cells were measured spectrophotometrically.

RESULTS: Compared to the baseline fed state, 12 and 24h fasts led to 29% and 57% decreases (P<0.001) in liver glycogen content, respectively. Fasting for 24h decreased mitochondrial membrane complexes I (-72%, P<0.05), II (-49%, P<0.01) and IV (-41%, P<0.05) activities compared to those following a 12h fast. A 23% increase (P<0.05) in calf intramyocellular lipid (IMCL) content occurred after a 24h fast. Liver glycogen reserves increased by 47% (P<0.05) by 2h following ingestion of ONS.

CONCLUSIONS: Short-term fasting (up to 24h) affected mononuclear cell mitochondrial function adversely and increased IMCL content. Refeeding with ONS partially reversed the changes in liver glycogen.

Copyright 2010 Elsevier Ltd and European Society for Clinical Nutrition and Metabolism. All rights reserved.
PMID: 20138692

Lihas- ja maksaglykogeenivarastojen täydentämiseen kuluu normaalisti aikaa 24-48 tuntia. Täydentymisnopeuteen vaikuttaa pääasiassa nautitun hiilihydraatin määrä, vähemmässä määrin hiilihydraatin laatu. Urheilijan ruokavaliossa 60-65% energiasta tulisi muodostua hiilihydraateista. Esimerkiksi 4000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 600-650g hiilihydraatteja päivässä."

Ja tuo on yksinkertaisesti typerää.

Glykogeenitasojen täyttämiseen ei mene noin kauaa ellei niitä tyhjennetä kokonaan. No, useiden lajien treeneissä niin kuitenkin käy.

KAIKKIEN urheilijoiden ei missään nimessä tarvitse nauttia 60-65% kokonaisenergiastaan hiilareista.

Melko harva syö noin paljon, tuota on tutkittu eri maiden ja lajien huippujen osalta. Ihan hyvin tuntuvat pärjäävän ilmankin.

Ja tuo 48 h on revitty varmaankin vanhoista 80-luvun lopun tutkimuksista, joissa hiilihydraattien määrä ei ollut riittävä.

Laitoin jo jokusen tutkimuksen aiheesta, mahtuupa sinne hyvä läpikatsauskin viime vuodelta.

Mistä luulet, että OK:lta on nuo luvut hankittu?

Käsittääkseni OK:n sivuilla ei ole lähteitä noille jutuille, että sen puolesta niitä ei voi repiä alas.

 

[Archey]

KAIKKIEN urheilijoiden ei missään nimessä tarvitse nauttia 60-65% kokonaisenergiastaan hiilareista.

Melko harva syö noin paljon, tuota on tutkittu eri maiden ja lajien huippujen osalta. Ihan hyvin tuntuvat pärjäävän ilmankin.

Ja tuo 48 h on revitty varmaankin vanhoista 80-luvun lopun tutkimuksista, joissa hiilihydraattien määrä ei ollut riittävä.

Olympiakomitean sivuston artikkelissa oli kuitenkin korostettu nimenomaan hiilihydraattien määrää.
"Täydentymisnopeuteen vaikuttaa pääasiassa nautitun hiilihydraatin määrä, vähemmässä määrin hiilihydraatin laatu."

Se ei olekana niiden ainoa apu. Niitä voidaan oksidoida melko suoraan ja auttaa verensokerin nostossa. Enemmän apua tosin kestävyyslajeihin.

Lisäksi voivat auttaa hermoston kautta. Hyötyä tulee, vaikka ne eivät varastoidukaan glykogeeniksi tuossa ajassa.

Takaisin alkuperäisen kysymyksen pääpointtiin, eli kun vedetään rasvaprosentteja alas dietillä, onko hyödyllisempää ottaa hiilihydraatit ennen vai jälkeen voimaharjoittelutyyppisen treenin.

 

[ysikymppinen]

Olympiakomitean sivuston artikkelissa oli kuitenkin korostettu nimenomaan hiilihydraattien määrää.
"Täydentymisnopeuteen vaikuttaa pääasiassa nautitun hiilihydraatin määrä, vähemmässä määrin hiilihydraatin laatu."

Ei saamari.

Joo, hiilihydraattien määrä vaikuttaa ja on merkittävin tekijä, se on selvä. Niissä tutkimukissa, joissa glykogeenitasoja EI ole saatu täytettyä 24 tunnissa, EI ole hiilihydraattien määrä ollut riittävä. Usein 10g/kg tai alle. Mistä OK:n sivuilla puhuttiinkin oleva riittävä määrä glykogeenitasojen täydentämiseen, mutta ihmisen glykogeenivarastoimiskapasiteetti on sellaiset 15g/kg. Jos sen alle jäädään reilusti, on hyvin mahdollista että glykogeenitasoja ei saada täytettyä siinä 24 tunnissa.

Am J Clin Nutr. 1988 Aug;48(2):240-7.

Glycogen storage capacity and de novo lipogenesis during massive carbohydrate overfeeding in man.
Acheson KJ, Schutz Y, Bessard T, Anantharaman K, Flatt JP, Jéquier E.

Institute of Physiology, Faculty of Medicine, University of Lausanne, Switzerland.

Abstract
The metabolic balance method was performed on three men to investigate the fate of large excesses of carbohydrate. Glycogen stores, which were first depleted by diet (3 d, 8.35 +/- 0.27 MJ [1994 +/- 65 kcal] decreasing to 5.70 +/- 1.03 MJ [1361 +/- 247 kcal], 15% protein, 75% fat, 10% carbohydrate) and exercise, were repleted during 7 d carbohydrate overfeeding (11% protein, 3% fat, and 86% carbohydrate) providing 15.25 +/- 1.10 MJ (3642 +/- 263 kcal) on the first day, increasing progressively to 20.64 +/- 1.30 MJ (4930 +/- 311 kcal) on the last day of overfeeding. Glycogen depletion was again accomplished with 2 d of carbohydrate restriction (2.52 MJ/d [602 kcal/d], 85% protein, and 15% fat). Glycogen storage capacity in man is approximately 15 g/kg body weight and can accommodate a gain of approximately 500 g before net lipid synthesis contributes to increasing body fat mass. When the glycogen stores are saturated, massive intakes of carbohydrate are disposed of by high carbohydrate-oxidation rates and substantial de novo lipid synthesis (150 g lipid/d using approximately 475 g CHO/d) without postabsorptive hyperglycemia.

PMID: 3165600

Takaisin alkuperäisen kysymyksen pääpointtiin, eli kun vedetään rasvaprosentteja alas dietillä, onko hyödyllisempää ottaa hiilihydraatit ennen vai jälkeen voimaharjoittelutyyppisen treenin.

Riippuu.

Treenistä.
Dieetistä.
Rasvaprosentista.
Energiavajeesta.
Dieetin pituudesta.
Jne.

Joissain tilanteissa voi olla hyödyllisempää ottaa ennen, joissain jälkeen. Ehkä yleisesti ottaen, treenin jälkeen.

 

[Archey]

Takaisin alkuperäisen kysymyksen pääpointtiin, eli kun vedetään rasvaprosentteja alas dietillä, onko hyödyllisempää ottaa hiilihydraatit ennen vai jälkeen voimaharjoittelutyyppisen treenin.

Ehkä yleisesti ottaen, treenin jälkeen.

Uuuh, tulihan se sieltä, kun vähän likistettiin (paha ummetus, VHH?) :D

 

[ysikymppinen]

On olemassa kultainen keskitiekin.

Ottaa ennen JA jälkeen.

 

[goblin1]

On olemassa kultainen keskitiekin.

Ottaa ennen JA jälkeen.

Yes! Mä syön pastat ennen treeniä ja treenin jälkeen palautusjuoma. Ei mitään ongelmia palautumisessa tai jaksamisessa. Eiköhän nuo pastatki ole vielä osittain imeytymässä treenin jälkeenki jos syö ne 2 tuntia ennen treeniä..?

 

[Archey]

On olemassa kultainen keskitiekin.

Ottaa ennen JA jälkeen.

Arggh, jos muutenkin saa vetää vain 25-80g hiilihydraatteja päivässä, eikö optimointi, eli hiilihydraattien nauttiminen parhaaseen mahdolliseen aikaan ole parasta noiden muutaman gramman kohdalla.
Se jälkeenpäinkin otettu hiilihydraatti kuitenkin toimii aina seuraavan päivän treenejä tukevana ja on ainakin kerkinyt jo varastoitumaan glykogeeneiksi lihasoluihin.
Puhun nyt tosiaan vain voimaharjoittelusta ja rasvanpoltosta dietin aikana.