Ok. Palloilupeleissä se suurin ikuinen alasarjatasojen valmentajien ongelma on harhaluulo fyysisten ominaisuuksien tärkeydestä suhteessa pelaamisen taitoon. Jos nyt tosiaan olet aloittanut urheilijan elämän ja tavoittelet onnistumisia sählykentällä tai jääkiekkoilijana kaukalossa, suosittelen sua yksinkertaisesti veivailemaan sitä sählypalloa tai kiekkoa lavassa. Saat lajituntuman ja kehität tekniikkaa jolla pärjäät pelissä myöhemmin talvella.
Mitä tähän lajinomaiseen fysiikkatreeniin tulee, niin sähly on juoksuvoittoinen peli. Ei siinä isot lihakset merkkaa oikeastaan mitään. Mitä tunnen liiga-tason pelaajia (tai mikä se nimitys nyt lajin pääsarjasta suomessa onkaan) niin nostavat penkistä ehkäpä 50 kiloa. Ei sillä, etteivät voisi nostaa enemmän harjoittelemalla, mutta eivät yksinkertaisesti tee sillä lisävoimalla mitään. Siinä lajissa kaikki kaikessa on juoksunopeus ja juoksukunto. Nämä ominaisuudet kehittyvät ennenkaikkea juoksemalla eri pituisia lyhyitä ja pitkiä matkoja. Liigatason salibandypelaajat juoksevat cooperissa aamupalana 3000 metriä ja kyykkäävät maksimia noin sadalla kilolla. Puhutaan voiman ja nopeuden funktionaalisuudesta, kun arvioidaan sählynpelaaja atleettisuutta. Jos jotain voit salilla saada sählyharrastusta tukemaan, on se keskivartalon vahvuus.
Jääkiekkoilijan ominaisuusharjoittelu, huh, mistä edes aloittaisin kun puhun aloittelijalle jollaiseksi sinut ymmärrän... Enpä taida jaksaakkaan, sillä lajissa ensinnäkin ammattilaisen menestyksekkään uran rakentaminen on monen osatekijän summa, puhumattakaan siitä miten menetetty tapaus olet jos aikuisena vasta kokeilemaan jääkiekkoilijan ominaisuusharjoittelua. Pelipaikka- ja pelaajatyyppikohtaiset erot ovat olemassa, mutta noin karkeasti sanoen jääkiekko on unohtaen taitovaatimukset luistelun, kiekonkäsittelyn ja peliälyn suhteen, nopeusvoimaan ja vauhtikestävyyteen perustuva nopeatempoinen pallopeli. Ominaisuusharjoittelu perustuu vuosien työhön, joka jakautuu syklisesti kilpa- ja harjoittelukauden jaksoihin. Oikeaoppisesti tehtynä harjoittelukauden jakso jakaantuu erikseen voiman ja vauhtikestävyyden jaksoihin, kilpakaudella sarjaohjelman mukaan rakennetaan fyysisen suorituskyvyn näkökulmasta huippua kohti kauden tärkeimpiä pelejä. Luonteeltaan kilpakauden harjoittelu on ammattilaisjoukkueessa kevyempää nopeusvoiman ja muun oheisharjoittelun suhteen; kuten sählyssä myös lätkässä lajinomainen harjoittelu on keskiössä kaikilla ammattimaisesti harjoittelevilla joukkueilla.
Keskeisintä pallopelissä pärjäämisessä/menestymisessä on yleinen pelaamisen taito yhdistettynä lajinomaisiin taitoihin. Poikkeukselliset taidot edellämainituissa voivat viedä yksilön fyysisten ominaisuuksien puutteista huolimatta aivan lajin kirkkaimpiin parrasvaloihin. Itse tunnen oman lajini jääkiekon parhaiten ja voin mainita tälläisinä poikkeuksellisina lahjakkuuksina mikael granlundin ja teuvo teräväisen; kummankin pelaajalahjakkuuden fyysinen harjoittelu on alkanut täydellä teholla vasta pohjois-amerikkaan siirtymisen jälkeen, mutta sinne asti he pääsivät pelaamalla ja olemalla yksinkertaisesti hyviä siinä. Tuo vaati lukemattomia tunteja lajinomaista tekniikkaharjoittelua ja peliälyn kehittämistä. Laadukkaat toistot ovat kaiken motorisen oppimisen ydin.
Palataan kuitenkin lähtöruutuun: salibandyhuipun tai jääkiekkoilijan ominaisuusharjoituksista ei urheiluelämää aloittelevalle ole kauheasti hyötyä. Halusit pienentää rasvaprosenttiasi ja kasvattaa samalla lihasmassaa. Suosittelen sulle hyvän personal trainerin palkkaamista, sillä hänelle ovat muutkin todennäköisesti maksaneet samanlaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Jos et halua maksaa personal trainerille rahaa, suosittelen kärsivällisyyskyvyn kehittämistä sillä nuo kaksi asiaa eivät kovin nopeasti samaan aikaan kehity. Harjoittelet kirjoituksesi mukaan aika paljon, joten tarvitset paljon energiaa. Ruokavaliomanipulaatio on keskeistä rasvaprosentin pienentämisen yhteydessä, ja tapauksessasi se tarkoittaa energian lähteiden järkeistämistä. Alasarjatason pelureiden elämäntapaan voi liittää ravitsemukselliseta näkökulmasta liian suuret kerta-annokset hiilihydraattia ja kovia rasvoja (kebab, pizza, nakkikioskin makkaraperunat) ja alkoholia (saunaillat joka viikonloppu). Aterioiden järkevöittäminen tavoitteita tukevaksi on tärkeää.
Selvitä kalorimääräinen päivän keskikulutuksesi ja perehdy nauttimasi ravinnon energiasisältöön. Voit perustaa tavoitteesi saavuttamisen joko kausikohtaiseen jaksotteluun, jossa on erikseen lihasmassan kasvatuksen ja rasvamassan pienentämisen jaksot, tai sitten ns. lean gains tyyppiseen ruokavalioelämäntapaan, jossa pyritään kasvattamaan lihasmassaa keräämättä ylimääräistä rasvaa. Kummastakin tavasta löytyy niin pakkotoistola kuin netistäkin runsaasti tietoa. Suosittelen ennen kaikkea samalla aaltopituudella kanssasi ajattelevan personal trainerin löytämistä ja palkkaamista.
