Raskaus ja treeni osa 2

[BlueSun]

Onnea tuoreille äideille!

Päivitän omaa tilaani, jos jotain vaikka sattuisi kiinnostamaan ja auttamaan...

Eli kävin ensimmäisessä synnytystapa-arviossa, jossa lääkäri totesi sairauskertomukseni vakuuttavaksi ja menen nyt lantionalueen kuvaukseen parin viikon päästä. Lääkäri sanoi, että jos on rakenteellinen syy sectioon, ei joudu missään nimessä synnyttämään luonnollisesti, on sitten synnytys käynnistynyt kuinka pitkälle tahansa, sillä se on liian riskaapelia lasta ja äitiä kohtaan! Eli nyt pystyy huokaisemaan helpotuksesta . Vähän itseänikin jäi epäilyttämään pelkopolin kätilön sanat, että jos synnytys on edennyt pitkälle, enää ei voida mitään tehdä...

 

[Tähtisilmä]

Tuli taas pitkästä aikaa lueskeltua tätäkin palstaa. Viime vuonna tuli luettua enemmän, kun olin vielä raskaana. Nyt poika on vuoden vanha. Tohon synnytystapaan kommentoisin hiukan.
Itselleni tehtiin sektio ja jos joskus toinen lapsi tulee, niin toivon viimeiseen asti, että alatiesynnytys silloin onnistuisi. Mulle käynnisteltiin synnytystä toista viikkoa ja ei vaan lähtenyt käyntiin eli en avautunut lääkkeistä huolimatta. Lääkärin kanssa sitten päädyttiin sektioon. Oli kroppa jo niin puhki ponnisteluista. Sektio on kyllä nopea, mutta mulla paraneminen oli hidasta ja olin todella kipeä.
Sain kohtutulehduksen vielä viikkojen kuluttua synnytyksestä ja haavan paraneminen kesti toista kuukautta. Minulla jäi sektiosta huono maku. Mutta varmasti hyvinkin monella menee.
Sanotaan vain, että alatiesynnytyksestä palautuu nopeammin kuin sektiosta. Ja arpi toki aina sektiosta myös jää, mutta hyvin se jää piiloon pikkuhousujen alle. Tässä vain omaa kokemusta.

 

[noita79]

Kannattaa katsoa etteivät proteiinijauheet sisällä kiellettyjä makeutusaineita. Oma jauhoni jäi kaapin perälle, kun sisälsi sukraloosia. Enkä oo viitsiny uutta ostaa...Kunnon ruoka hoitaa tuon palautumispuolen...

Eipä tuossa makeuttamattomassa mitään näy olevan. Makeutetut kyllä jäi kaapin perälle heti kun sain tietää. Rv 13 täys ja tuntuu että housut on alkanu kinnaan enemmän ja enemmän. Innolla odotan että koska se oikeesti alkaa näkymään, kunnolla.
Noita vatsatreenejä oon miettiny, hyvin pystyy tekeen ja oon tehnykkin mutta eikös se oon vähän turhaa? Kuitenkin ne joutuu jättään kohta pois. Mites muut tekee? Pelkkiä syviä ja vinoja? Muuten teenit luistaa mainiosti nyt kun olo on jo parempi. Palautusjuoman väsään nykyään ite herasta, maltosta ja kaakaosta. Kyllähän se alas menee vaikkei ihan niin hyvää ookkaan ku valmiit. Mites muilla, onko ollu ihme himoja? Oon odotellu mutta toistaseks vanha perus bodisafka vielä uppoo. Ainoastaan rahka ei mee enää raakana alas kuten ennen, banaanin kera kyllä.:D

 

[Aivi]

Eipä tuossa makeuttamattomassa mitään näy olevan. Makeutetut kyllä jäi kaapin perälle heti kun sain tietää. Rv 13 täys ja tuntuu että housut on alkanu kinnaan enemmän ja enemmän. Innolla odotan että koska se oikeesti alkaa näkymään, kunnolla.
Noita vatsatreenejä oon miettiny, hyvin pystyy tekeen ja oon tehnykkin mutta eikös se oon vähän turhaa? Kuitenkin ne joutuu jättään kohta pois. Mites muut tekee? Pelkkiä syviä ja vinoja? Muuten teenit luistaa mainiosti nyt kun olo on jo parempi. Palautusjuoman väsään nykyään ite herasta, maltosta ja kaakaosta. Kyllähän se alas menee vaikkei ihan niin hyvää ookkaan ku valmiit. Mites muilla, onko ollu ihme himoja? Oon odotellu mutta toistaseks vanha perus bodisafka vielä uppoo. Ainoastaan rahka ei mee enää raakana alas kuten ennen, banaanin kera kyllä.:D

Olen samaa mieltä, että massutreenit ovat turhia. Kyllä ne vatsalihakset kannattaa treenata "kuntoon" ennen raskautta ;) Itse kohtaan taas saman ongelman kuin esikoista odottaessani, vatsalihakset ärtyvät/kipeytyvät pienemmästäkin...Nyt menossa rv 21. Suurinpiirtein iltapäivällä 4-5 aikaa vatsalihaksisto on "ylirasittunut" vaikken olisi mitään erityisempää tehnytkään. Ei tee mieli kuin istua tai maata...Mutta eihän se onnistu Varsinaista vatsatreeniä en ole siis enää tehnyt. Jonkun verran on tullut tanssittua ja se käy liikaakin vatsan päälle...Toivotaan, että tämä on ohi menevä vaihe. Pitäisi jaksaa niitä jumppiakin ohjailla...

Mitään erityisiä ruokahimoja ei ole ollut. Ei ollut esikoistakaan odottaessani. Moni entinen "rakkaus" kuten kaurapuuro uppoavat edelleen huonosti, vaikka varsinainen pahoinvointi onkin jo poissa. Myöskään rahkaa en pahemmin pysty syömään. Viime raskaudessa minua ällöttivät saksanpähkinät jostain syystä, vaikka ennen raskautta ne olivat suurta herkkuani...Nytkään ne eivät uppoa Minua vaivaa raskausaikana pikemminkin ruokahaluttomuus...En ymmärrä miksi. Toki välillä saattaa alkaa hirveesti tekemään mieli suklaata tai pitsaa Mutta sehän nyt on normaalia ;) Enemmänkin nuo mieltymykset on aina suolaista kohtaan.

 

[noita79]

Mitään erityisiä ruokahimoja ei ole ollut. Ei ollut esikoistakaan odottaessani. Moni entinen "rakkaus" kuten kaurapuuro uppoavat edelleen huonosti, vaikka varsinainen pahoinvointi onkin jo poissa. Myöskään rahkaa en pahemmin pysty syömään. Viime raskaudessa minua ällöttivät saksanpähkinät jostain syystä, vaikka ennen raskautta ne olivat suurta herkkuani...Nytkään ne eivät uppoa Minua vaivaa raskausaikana pikemminkin ruokahaluttomuus...En ymmärrä miksi. Toki välillä saattaa alkaa hirveesti tekemään mieli suklaata tai pitsaa Mutta sehän nyt on normaalia ;) Enemmänkin nuo mieltymykset on aina suolaista kohtaan.

Tästä tuli mieleen semmonen mukava seikka että meidän perheessä ei saa muut enää paistaa jauhelihaa ku minä. Jos ukko paistaa niin mä voin todella pahoin, haisee kauheelle. Mutta jos ite teen niin ei mitään. Samoin syömään pystyy kyllä, oikeestaan jauheliha on ihan herkkua nyt.:D
Yleensä mullakin tekee mieli vaan suolasia herkkuja. Tosin usein myös käy niin että kun pääsen kauppaan niitä hakemaan niin ei enää haluakkaan mitään, ja kaikki etoo. Tosi mukavaa...Noh, kuuluu asiaan. Kai.

 

[neitikesaheina]

Hyvä kuulla, että muillakin tökkii esim. tuo kaurapuuro. Ei puhettakaan, että aamuisin menis enää perinteinen kaurapuuro-raejuusto yhdistelmä, vaikka pahoinvointi onkin jo hieman helpottanut. Toinen mistä oon ollut yhtä ihmeissäni on kahvin etominen. Ei vaan maistu, vaikka ennen raskautta sain oikeen taistella, että pysyis kohtuukäytön rajoissa.

 

[Hippa]

Minäkin julkistan itseni. Huomenna alkaa 11. viikko.

Olo kamala. Väsymys on jotain ihan tajutonta. Koko ajan heikko olo ja oksettaa. Ei puhettakaan, että jaksaisin treenata, mikä masentaa ihan hirveästi.

Vihaan olla raskaana. Harmi, ettei lapsia oikein tahdo saada muutenkaan.

 

[PMLats]

Hippa onnea kamalasti :D Toivottavasti olo kohenee pian.

 

[heinni]

Onnea Hippa! Kuulostaa tutulta :D

Jos ei palkkio olis tuollainen ihanuus, niin kiitos jättäisin kernaasti väliin koko raskauden. En löytäny siitä ajasta sitä ihanaa ja hehkeää ja mitä-lie-hapatusta. Ei mitään sen suurempia vaivoja tms. ollu, mut ei silti ollu mun juttu. Mut ei noita lapsia muutenkaan tahdo saada, niinkun sanoit. Tsemppiä!

 

[Deleted member 5830]

Minäkin julkistan itseni. Huomenna alkaa 11. viikko.

Olo kamala. Väsymys on jotain ihan tajutonta. Koko ajan heikko olo ja oksettaa. Ei puhettakaan, että jaksaisin treenata, mikä masentaa ihan hirveästi.

Vihaan olla raskaana. Harmi, ettei lapsia oikein tahdo saada muutenkaan.

Onneks olkoon!

 

[Hippa]

Kiitos kaikille onnitteluista

Mutta tän lapsivuodeajan voisin kyllä pikakelata äkkiä ohi. Veikkaan, että teillä on kyllä pakosti aika kullannut muistot :jahas:, tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei kukaan järjissään oleva hommaa kyllä yhtä lasta enempää, on nää imetysrumbat ja yöheräilyt sen verran hanurista.

Kauhulla odotan seuraavaa lapsivuodeaikaa minä kyllä Meni muistaakseni pari kolme kuukautta ennen kuin oltiin vauvin kanssa totuttu toisiimme. Jälkikäteen mietin, että se on tainnut olla (lievä) synnytyksen jälkeinen masennus, mikä vaivasi, kun vauvan kanssa oli jotenkin tosi vaikeaa alussa. En kokenut alussa mitään tunnesidettä siihen.

Tosin heräilee se vieläkin öisin ja pitää ruokkia ja ikää on 10kk.

Mutta nyt se on jo niin ihku olento, etten ikimaailmassa mihkään vaihtaisi ja välillä tulee melkeen itku, kun vaan katsoo sitä :haart:

 

[Sabine]

Minäkin julkistan itseni. Huomenna alkaa 11. viikko.

Olo kamala. Väsymys on jotain ihan tajutonta. Koko ajan heikko olo ja oksettaa. Ei puhettakaan, että jaksaisin treenata, mikä masentaa ihan hirveästi.

Vihaan olla raskaana. Harmi, ettei lapsia oikein tahdo saada muutenkaan.

Hehe, itse olen myös tätä mieltä, raskaana olo on jotenkin NIIN hanurista. Nyt kun viikkoja on jo 38 + 4, on jo pitkän aikaa toivonut että saisi kroppansa hallinnan takaisin omiin käsiin. Tuntuu kuin joku muu hallitsisi sitä sisäpuolelta. Väsyttää, kamalia liitoskipuja (ei pysty edes istumaan tentissä :D), ja piinaavaa odotusta näin loppumetreillä.

Mutta onneksi raskaus on ohimenevä tila, ja ei tässä nyt kovin montaa viikkoa voi maksimissaankaan olla jäljellä.

Muutaman kerran olen jo ollut lähdössä synnärille, mutta supparit on sitten loppuneetkin siihen. Eka kerran pari viikkoa sitten. Salilla käynnin lopetin 36 + 0, kävin testaamassa ja siitä ei tullut enää mitään :D. Joskus pystyn käymään jopa aamulenkillä, mutta se on jo aika harvoin. Niin hyvin painaa vauva alaspäin, että makoilla pitää ja paljon. Olisi vaan ihanaa päästä palautumaan synnytyksestä. Suurinta myrkkyä on se, ettei pysty hirveästi tekemään mitään, ei todellakaan mitään balsamia hermoille.

Edelleenkin toivon, että lapsi tulisi viimeistään laskettuna aikana, koska edellinen oli 4550g, enkä haluaisi mitään viisikiloista punnertaa maailmaan. Ässät ovat olleet käytössä, vaikka en niiden tehoon uskokaan ;). Tämä kolmas raskaus on kyllä ollut kaikista "vaivaisin", vaikka pystyin liikkumaan pitempään kuin aiemmissa. Vaivat alko kerralla sitten loppuajasta, aikaisempien lisäksi. Lonkat ja selkä on ronklannut, polttoja on tullut nyt viimeisenä kuukautena ihan tarpeeksi. No jospa synnytys ois sitten nopea toimitus.

Pitää koittaa tehdä vähän erästä kirjoitustyötä, ettei tässä ihan tylsisty. Tsemppiä kaikille odotukseen, varsinkin alkuajan pahoinvoinnin kanssa kamppaileville, ei se suurta herkkua ole sekään. Olen aikaisempiin kirjoituksiin viitaten itse myös ollut synnytyksien jälkeen mieli maassa, että taitaa kuulua taudinkuvaan. En osaa nukkua sairaalassa ja kotonahan se alku on sitä rytmin opettelua.

Sabine 38 + 4

 

[PMLats]

Komppaan teitä, Emmah ja Hippa. Ei ollut kyllä herkkua mullekaan se pikkuvauva-aika. Mulla ei masennusta diagnosoitu, mutta kävin ihan psykologin luonakin juttelemassa, samanlaisia tuntemuksia tai niiden puutetta oli kuin Hipallakin. Joskus puolen vuoden kuluttua alkoi helpottaa, kun poika lähti konttaamaan ja sen kanssa muutenkin alkoi keksiä paremmin tekemistä. Imetyksen lopetus 7-8kk iässä viimeistään palkitsi, ja sen jälkeen kaikki alkoi tuntua paljon palkitsevammalta ja helpommalta Toisen kanssa uskon pärjääväni vähän helpommalla, kun tiedän mitä odottaa, eikä raskaudesta siirry niin pahaa painolastia kuin ekalla kerralla, jolloin raskausaika otti henkisesti erittäin koville. Toisaalta, sitten on tuo ykköskappale jaloissa häärimässä

 

[Zada]

Täällä vedellään viimesiä RV 39+2 menossa, mut beebellä ei tunnu olevan mikään kiire ulos. Jos nyt ei tuosta ylävatsasta läpi tule! Tuntuu välillä hiukka ilkeeltä.

Ja kovasti odotan sitä että pääsis liikkumaan jo normaalisti, vaikka ei miulla mitään vaivoja/supisteluja oo ollu oikeestaan yhtään koko raskausaikana. Selkä nyt on vaan vähän heikoilla välillä...

Perjantaina käynti polilla, saa nähä kuin iso kaveri sieltä on tulossa...

 

[Zelda]

Jep, mullakin oli raskauden jälkeistä masennusta varsinkin ensimmäisestä. Nyt kakkosestakin alkoi alussa tulla ja huomasin että se johtui imetyksestä. Inhoan sitä hommaa. Lopetin siis toiselta imetyksen jo kuukauden iässä, jottei pää ois seonnu. Ajattelin että kyllä se korvikkeellaki kasvaa, turha siitä on omaa mielenterveyttä menettää. Tottakai äidinmaito olis paras, mutta minun mielestä asiat tärkeysjärjestykseen.

 

[Sabine]

Jep, mullakin oli raskauden jälkeistä masennusta varsinkin ensimmäisestä. Nyt kakkosestakin alkoi alussa tulla ja huomasin että se johtui imetyksestä. Inhoan sitä hommaa. Lopetin siis toiselta imetyksen jo kuukauden iässä, jottei pää ois seonnu. Ajattelin että kyllä se korvikkeellaki kasvaa, turha siitä on omaa mielenterveyttä menettää. Tottakai äidinmaito olis paras, mutta minun mielestä asiat tärkeysjärjestykseen.

Taas tulen komppailemaan, imetys ei ole kyllä minunkaan mielestä maailman ihaninta hommaa. Saas nähdä miten tämän seuraavan kans sitten menee... Tosin tuosta hyödyllisyydestä en olisi niinkään varma. Tuttu imetti lastaan lähes vuoden ikään asti, ja silti pojalla oli monet korvatulehdukset yms. ja jatkuvasti kipeänä. Koen kyllä itse imetyksen työläämmäksi kuin korvikeruokinnan, toisin kuin monet muut. Kauheaa säheltämistä. Ekaa imetin puoli vuotta, ja toista kolme kuukautta. Tokalle jouduttiin antamaan jo laitoksella lisämaitoa, kun oli niin nälkäinen, iso lapsi. En välitä siitä, että monet brassailevat täysimetyksen helppoudella ja hyödyllisyydellä. Monella se ei kuitenkaan näytä olevan sitä. Siinäpä vaan, itse katson että missä vaiheessa seuraavan kanssa maito loppuu, enkä ota siitä kamalaa stressiä. Hyvin on pärjätty, ja suht terveenä oltu.

Nyt pitäisi lähtä vääntäytymään taas neuvolaan... sitä aina toivoo, ettei seuraavaa kertaa tulisi :D Polttoja tulee päivittäin, vähintään parin tunnin ajan. Eiköhän se tästä kohtapuoliin...

 

[Zada]

Tänne syntyi pieni rinsessa 21.9. 3530 g ja 50 cm
Nyt opetellaan uutta elämää, välil ahistaa kun ei tiedä tekeekö asiat "oikein" jne... Mutta tytsy on niiin sulonen, vieny äipän ja iskän syrämmet ihan täysin :haart:

 

[kaunotar]

Onnea rinsessasta.. En jaksanu koko ketjua käydä läpi. Kolmas lapsi olis suunnitteilla ja jo kovasti mietityttää treenit raskauden aikana. Edellisessä raskaudessa supistukset alkoi jo viikolla 12 ja viikolla 26 taisin joutua sairaslomalle loppuun asti, aika lailla makoillessa se sit meni ku pienikin liike sai aikaan kamalat supistukset.
Mitäs lisäravinteita ootte raskausaikana käyttäneet? Onks mitään hyvää proteiinilisää mitä vois huoletta käyttää?

 

[ninnij]

Noista proteeinilisistä mä sanoisin, että esim. proteiinipatukoita voi käyttää iha hyvillä mielin, kannattaa vaan katsoa, ettei popsi sellaista, joka on makeutettu sakariinilla tai syklamaatilla.
Toki mitkään lisäaineet ei oo raskaana (tai tietty muutenkaan) kauheen hyväksi. Mutta itse tulee kyllä viikoittain jotain lisäproteiinia popsittua. Nyt raskausaikana treenikerrat on sen verran kyl vähnetyneet, etten tiiä tarttisinko ees lisäprotskuja, mutta vanhaa hyvää tapaa on vaikea unohtaa:D

Itsellä on nyt menos rv 17 ja sairasloma.... ei tosin raskauden takia, vaan iha perus flunssan. Viikon verran oon kohta sairastellu ja vieläki on lämpöä ja ääni melkein kokonaan pois. Alkaa ärsyttää tämä sairastaminen, pää hajoaa ku ei pääse edes pienelle lenkille; saati kuntosalille :down:

Kunhan tästä tokenen, niin montakohan kuumeetonta päivää täytyy olla ennen ku voin taas kokeilla treenaamista? Etten vaan siis aiheuta mitään itselle tai vauvalle???

Ja ihan semmoinen "tyhmä asia" stressaa kans. Että kun oon tottunu käymään salilla noin kolmesti tai nyt raskaana minimissään kahdesti viikossa, niin kuinka pian alkaa lihakset häipymään, jos ei pääse treenaamaan??? Tiedän, että nyt pitäs keskittyä omaan toipumisen ja mahassa asujan hyvin vointiin, mutta väkisinkin alkaa ällöttää katsoa itseä peilistä, ku muka kaikki paikat roikkuu.. Päässäkö vaan vika, vai..?:itku:

 

[Zelda]

Ja ihan semmoinen "tyhmä asia" stressaa kans. Että kun oon tottunu käymään salilla noin kolmesti tai nyt raskaana minimissään kahdesti viikossa, niin kuinka pian alkaa lihakset häipymään, jos ei pääse treenaamaan??? Tiedän, että nyt pitäs keskittyä omaan toipumisen ja mahassa asujan hyvin vointiin, mutta väkisinkin alkaa ällöttää katsoa itseä peilistä, ku muka kaikki paikat roikkuu.. Päässäkö vaan vika, vai..?:itku:

Ei se välttämättä ole pelkästään päässä vika, siis tarkoitan että raskauden aikana kroppa hieman pehmentyy. Se on luonnon tapa turvata vauvalle ravinto. Sitten kun imetyksen lopettaa, niin kroppa alkaa palautua entiselleen,( eli ei voi syyttää pehmeydestä enää raskautta )

Tuosta lisäravinteiden hifistelystä haluaisin huomauttaa sen verran, että kaikennäköisiä lisäaineita on myös esim. makeisissa, joita tuntuu raskautetuilla yleensä kuluvan tavallista enemmän. Tietysti on hyvä välttää niitä ja palautusjuomana käyttää pelkkää heraa ja maltoa, jotka eivät sisällä "kiellettyjä aineita". Makeutustahan voi laittaa vaikka kaakaojauheella.