Raskaus ja treeni osa 2

[hotpower]

Yksi uus odottaja ilmottautuu. Olen rv 19+4 tällä hetkellä ja kaikki on tuntunut menevät enemmän kuin hyvin. Odottelen kovasti kahen viikon päästä olevaa rakenneultraa Haluttais tietää kumpi vatsassa polskii ja erityisesti onko kaikki hyvin.

Oon treenannut satunnaisesti, mut yritys 3krt/vkko on toiminut pääsääntöisesti. Tosin pyöräilen päivittäin n. 10km, et siitäkin tulee kivasti happihyppelyä.
Mä oon rajottanut liikkeistä maastavedon ja prässin. Sit ylipäänsä en välitä kovin tarkkaa jakoa edes pitää, vaikka tällä hetkellä oon treenannu kropan 3krt/vkko pääliikkeillä ja se on kyl toiminut. Mitä sitä liikaa eristäviä liikkeitä ees duunaa, jos ei täs nyt kovasti kehitystavoitteita edes ole.

Kiva kuulla, miten muilla menee ja onko vatsa kivasti killillään? Mulla on noussut pieni kumpu, mut enemmin se tuntuu housujen kiristelynä siten, ettei tarvi enää kauaa pitää normi farkkui. Vaikka ne mahtuu, niin kiva olis saada joku rento resorivyötärökaistale.

Ruokailuja on joutunut tarkentaa entisestään eli 2-3 h:n välein on mupellettava jotain. Pullahimoi tulee sillon tällön, mutta onneksi ne o aika hetkittäisiä ts. tuoksuu nenään ja sit ei oikeesti teekkää mieli. Olisi kiva saada pidettyä kunto kohtuu hyvänä, vaikka kokemusta onkin -20kg kisadietistä, niin ei sitä ihan heti mieli alkaa noinkaan paljoa pudottamaan.
Tänään pidän ihan vaan lepoa, kun heräsin aamuyöstä kamalaan pistokseen/kipuun alavatsassa vasemmalla puolella. Kokeneemmat meinasivat, että ovat liitoskipuja? Miten onko teillä tullut vastaanvanlaisia? Ekat samanlaiset pistoskivut tulivat reilu viikko sitten salitreenin jälkeen illalla makoillessa. Kai se kohtu siellä kasvaa ja alavatsalihakset repeilee, heh.
Kiva tarkkailla, mitä tuleman!

Tsemppistä kaikille masuille!

 

[Sabine]

Mulla on tullut myös noita samanlaisia kipuja salitreenin jälkeen iltaisin. Tulkitsisin niin että pitäis ottaa vatsojen teko vähän rauhallisemmin. Joskus myös tuolista noustessa tuntui että lantion vierestä jotain repeää treenin jälkeen.

Nyt olen kotona vatsataudissa, ja ulkona olisi aivan upea ilma. Aina ei voi voittaa. Lisäksi olisi ollut luentojakin tänään 9-17.

Vatsa ei ole kyllä kasvanut kovin hirveästi, kuten ei 12+4 viikolla vielä muutenkaan, mutta kyllä alavatsa on ihan selvästi hieman pyöristynyt. Turvotusta ei ole kyllä päässyt tulemaan vielä tuon pahoinvoinnin takia, toivottavasti ei nyt vatsataudin aikana kovin laihtuisi.

Itse en ole pystynyt juuri syömään mitään makeaa, kovin suolaiset ja rasvaiset ruoatkin ällöttävät. Siis kunnon terveyslinja päällä :D. Hieman hirvittää tää syömisen rajoittuneisuus, vaikka 2-3 tunnin välein on pakko syödä ettei iske heikotus. Ihan erilaista kuin kahdessa aiemmassa raskaudessa, niiden aikana pystyi syömään mitä vaan.

Taidanpa laittaa päikkäreille et menis tää tauti ohi :(.

 

[Puolukka]

Meille syntyi maanantaina aamupäivästä pieni tyttö! Mitat neidillä 3030g ja 48,5cm.
On tuo kyllä ihana otus <3
Mukavasti olen palautunut synnytyksestä ja pikkuhiljaa voisi taas liikuntaa ja treenejä kevyesti aloitella =) Tänään tai huomenna ehkä pienelle lenkille näin aluksi...

 

[annnie-]

Oi, ihanaa! Tuhannesti onnea Puolukalle!! :haart:

 

[Zelda]

Onnea Puolukka!! :haart:


Täälläpäin taas tuskastellaan tuon pelkopolin kanssa. Alkaa oikeasti jo ottamaan nuppiin. Kävin vastikään pelkopsykolla ja parinkymmenen minuutin rupattelun jälkeen sain mennä. Itse aiheesta ei oikeastaan puhuttu. Tai siis siitä mistä pelot johtuu ja miten niitä voi saada pois tai vähemmäksi. Psykiatri lupasi hommata ajan pelkolääkärille, jotta asia edistyy.

No, tänään tuli puhelu sairaalasta. Kätilö soitti (jonka kanssa olin jutellut aiemmin) ja kertoi että psykiatrilta oli tullut lähete, jossa olin ilmoittanut että en tarvi sektiota vaan haluan synnyttää alateitse. IHME HOMMAA!!! Siis ei pysy enää kärryillä. Ne siis jo muuttaa jo sanomisiakin ettei tarvi leikata. Ihan uskomatonta. No, onneksi se kätilö lupasi hoitaa ajan lääkärille mahdollisimman pian. Normaalisti synnytystapa-arvio lääkärillä olis ollu 36 viikon jälkeen. Aika myöhäseksi menis, jos ei pääsiskää leikkaukseen ja pitäs yksityisiä alkaa hakemaan. No nyt vaan pitää toivoa ja alkaa ottamaan varalta selvää yksityisistä klinikoista/lääkäreistä.

 

[susanah]

Kaipa mäkin voisin nyt sitten ilmottautua tänne onnellisten odottajien joukkoon. Kun ultrassakin tuli vasta nähtyä ensi kerran tuo meidän pienen "alienin" alku, joten kaipa se on uskottava todeksi :D

Terkuin,
Rv 12+2

Mitä minun silmäni näkevätkään, jiiihaaa :hyvä:. Paljon Onnea Carina uuden elämän kasvatukseen. Voi että ku ihanaa!

 

[susanah]

Onnea Puolukka!! :haart:


Täälläpäin taas tuskastellaan tuon pelkopolin kanssa. Alkaa oikeasti jo ottamaan nuppiin. Kävin vastikään pelkopsykolla ja parinkymmenen minuutin rupattelun jälkeen sain mennä. Itse aiheesta ei oikeastaan puhuttu. Tai siis siitä mistä pelot johtuu ja miten niitä voi saada pois tai vähemmäksi. Psykiatri lupasi hommata ajan pelkolääkärille, jotta asia edistyy.

No, tänään tuli puhelu sairaalasta. Kätilö soitti (jonka kanssa olin jutellut aiemmin) ja kertoi että psykiatrilta oli tullut lähete, jossa olin ilmoittanut että en tarvi sektiota vaan haluan synnyttää alateitse. IHME HOMMAA!!! Siis ei pysy enää kärryillä. Ne siis jo muuttaa jo sanomisiakin ettei tarvi leikata. Ihan uskomatonta. No, onneksi se kätilö lupasi hoitaa ajan lääkärille mahdollisimman pian. Normaalisti synnytystapa-arvio lääkärillä olis ollu 36 viikon jälkeen. Aika myöhäseksi menis, jos ei pääsiskää leikkaukseen ja pitäs yksityisiä alkaa hakemaan. No nyt vaan pitää toivoa ja alkaa ottamaan varalta selvää yksityisistä klinikoista/lääkäreistä.

Toi on tosi kurjaa. Pidä vain pääsi ja pommita puheluilla. Itse kävin aikanaan pelkopolilla järkyttävän ensisynnytyksen jälkeen ja silloin he lupasivat sektion, jos sitä haluaisin. Kävin tiheästi tsekkauttamassa lapsen kokoa. Kun synnytyksen aika koitti, mieleni oli hyvin rauhallinen. Olin täysin valmis alatiesynnytykseen. Lapsi syntyi tosin pari viikkoa etuajassa ja oli silloin vain 4kg . Synnytys oli lempeä edelliseen verrattuna ja minulta jäi kaunis muisto siitä.

Toivottavasti sinullakin homma etenee niin, että voit olla rauhallisin mielin.

 

[aurinkokello]

Kaks viikkoa synnytyksestä ja pohdituttaa, koska sitä salille menis takas..
Ohjekirjaset puhuu, että jälkitarkastuksen jälkeen aikasintaan ja sanoipa joku, että sit ku vatsalihakset palautuneet takas yhteen.
Jälkitarkistus on vasta toukokuun lopulla ja ne vatsalihaksethan voi olla loppuelämän erillään..

Miten muut on menny? Ohjeiden mukaan vai oman tuntemuksen?
Mitä ottaa sit huomioon treenissä?

 

[Zelda]

Oman tuntemuksen mukaan vaan. Eihän niitä vatsoja ole siellä salilla pakko vääntää ja kyllä sitä tuntee mikä liike tuntuu pahalta ja mikä hyvältä. Ja vatsoissa voi tehdä niitä syviä vatsoja ja niitähän pitääkin tehdä.

Mitään enkkoja ei varmaan kannata tavotella lähiaikoina, mutta ei mikään taida kiellettyä olla mikä hyvältä tuntuu. Eli omia tuntemuksia kuuntelemaan. Itellä aluksi rauta paino ihan sikana joka liikkeessä mutta aika nopeasti sitä palautui.

 

[Aivi]

Kaks viikkoa synnytyksestä ja pohdituttaa, koska sitä salille menis takas..
Ohjekirjaset puhuu, että jälkitarkastuksen jälkeen aikasintaan ja sanoipa joku, että sit ku vatsalihakset palautuneet takas yhteen.
Jälkitarkistus on vasta toukokuun lopulla ja ne vatsalihaksethan voi olla loppuelämän erillään..

Miten muut on menny? Ohjeiden mukaan vai oman tuntemuksen?
Mitä ottaa sit huomioon treenissä?

omien tuntemusten mukaan menin minä ainakin. joku viikko synnytyksen jälkeen olin eka kertaa salilla.Syviävatsalihaksia tein alusta asti, mutta kunnon vatsatreeniä vasta parin kuukauden tietämillä. jälkitarkastus tais olla joku 6-7viikkoa synnytyksestä. siellä kyselin lekurilta mm.vatsalihasten tekemisestä. sano, että kaikkia voi tehdä jo...ei tainnu ihan tietää asiasta. itse kokeilin tuota vatsalihasten rakoa päivittäin. jostain olen lukenut, että kun rako on enää pari senttiä voi treenata vatsaa. mutta tosiaan suht rauhallisesti kannattaa ottaa...synnytyksestä palautuminen kestää aikansa ja sen pikkuisen hoitominen on itsessään jo kovaa treeniä ;)

 

[aurinkokello]

Pikkusen hoitaminen on tosiaan kovaa treeniä... en edes imetä ja siltikin paino tippuu puoli kiloa vuorokaudessa.

 

[Lulu]

josko sitä rohkenis ilmottautua. menossa 10+2 ja pikku kakkonen kyseessä. esikoinen täyttää toukokuussa 2 vuotta. eka neuvola takana ja alkuraskauden ultrassa käytiin yksityisellä, kun pariin kertaan yöaikaan on alkanut tulla verta. pahoinvointia on, en oo onneks oksentanut. alussa en jaksanut salilla käydä, mutta nyt oon ryhdistäytynyt ja käynyt siellä edes jotain tekeen. kummasti se kuitenkin piristää. voimatasot kuitenkin nollassa. jännä juttu. kun esikoista odotin niin musta tuntui että ekat kolme kuukautta pystyin treenaa miten päin vaan ja tulokset alussa jopa nous. nyt on niin veltto fiilis. harmittaa muutenkin, kun viime syksyn aikana aloitin iltatyön omana harrastuksena ja sit urheilu jäi ihan minimiin niin nyt oon sit kauhistellut tuota omaa takalistoa. selluahan ja löysää sinne on tullut. ei se nyt mikään kaamee ole, mutta mulle on. joten saa nähdä millasessa kunnossa ollaan marraskuussa:D (oikeesti ei kyllä naurata)

 

[Trinity]

No heipparallaa taas täältä päin

Meillä alkaa jo loppusuora häämöttää kun la on 8 viikon päästä. Viikkoja siis kasassa jo 32. Tuntuu aivan uskomattomalta että meidän pikkumies näkee pian päivänvalon!! Niin..pieni poika ois tulossa.. ja niin hyvin varusteltu että lääkäriä oikeen nauratti rakenneultrassa että ei jää epäselväksi sukupuoli Isä onkin siis erityisen ylpeä..hehhehee.

Raskaus on edennyt muuten aivan hyvin, mutta jouduin sairaslomalle jo viikolla 27 todella kovien supistusten takia.. Supistukset alko jo viikolla 18, mutta työn raskauden takia pahenivat välillä tosi koviksi poltoiksi ja pahimmillaan niitä tuli töissä ihan 10min. välein. No kohdunkaula oliki sitte alkanu pehmentyyn ja saikulle mars. Nyt alkaa jo seinät kaatuun päälle kun möllötän lähinnä täällä neljän seinän sisällä. Onneks mies :haart: on tosi paljon kotona, mitä välillä joutuu olemaan keikkareissuilla. Ei jaksis sitte yhtään olla yksin kotona ja mielikin on nyt niin herkillä että itkettää sitte ihan joka asia.. melekosta Mitään liikuntaa en ole voinut ajatellakaan koko raskauden aikana (kovat liitoskivut nivusissa lopetti kävelemisenki..), mutta oon suhtautunu siihen niin, että aika aikaa kutakin ja urheillaan sitte synnytyksen jälkeen. Välillä on toki ketuttanu ku tuntuu että kaikki kovalla vuosien treenillä hankittu tulos on valunu jonnekki tavoittamattomiin, mutta eipä siihen maailma kaadu. Painoo ei oo onneks tullu aivan silmittömästi, 12kg suunnilleen. Hassultahan tuo tuntuu painaa 70kg...

Oon kyllä täysin valmistautunu siihen että tämä epeli ei jaksa olla masussa sinne kesäkuun loppuun asti.. mutta onneksi supparit on vähentyny ja tullu kivuttomammiksi, joten saas nyt nähdä millon pikkuherra aikoo tulla meitä tänne viihdyttämään. Kaikki on jo valmiina, pinnasänky koottuna ja vaunut ja kaukalot hommattuna että tervetuloa vaan sitte ku siltä tuntuu Mutta toki ois hyvä jos kamu jaksais pysyä mahassa tonne kesäkuulle asti.

Synnytys kyllä hiukan pelottaa sen edellisen kaamean kokemuksen jäliltä..mutta luotan siihen että kun siitäki selvittiin hengissä (ja se oli kuitenkin henkisesti aivan eritason kokemus) niin kyllä selvitään tästäkin. Ja tästä synnytyksestä on kuitenkin luvassa palkinnoksi melkoinen kultakimpale!

 

[katriina2]

Mä en uskalla sanoo vielä varmaks mitään, mutta näyttääpi siltä että meille tulee otto kakkonen tossa tammikuussa. Tämän kunniaksi meillä on koko perhe ihan järkyssä räkätaudissa

 

[Zelda]

Täälläpäin taas tuskastellaan tuon pelkopolin kanssa. Alkaa oikeasti jo ottamaan nuppiin. Kävin vastikään pelkopsykolla ja parinkymmenen minuutin rupattelun jälkeen sain mennä. Itse aiheesta ei oikeastaan puhuttu. Tai siis siitä mistä pelot johtuu ja miten niitä voi saada pois tai vähemmäksi. Psykiatri lupasi hommata ajan pelkolääkärille, jotta asia edistyy.

No, tänään tuli puhelu sairaalasta. Kätilö soitti (jonka kanssa olin jutellut aiemmin) ja kertoi että psykiatrilta oli tullut lähete, jossa olin ilmoittanut että en tarvi sektiota vaan haluan synnyttää alateitse. IHME HOMMAA!!! Siis ei pysy enää kärryillä. Ne siis jo muuttaa jo sanomisiakin ettei tarvi leikata. Ihan uskomatonta. No, onneksi se kätilö lupasi hoitaa ajan lääkärille mahdollisimman pian. Normaalisti synnytystapa-arvio lääkärillä olis ollu 36 viikon jälkeen. Aika myöhäseksi menis, jos ei pääsiskää leikkaukseen ja pitäs yksityisiä alkaa hakemaan. No nyt vaan pitää toivoa ja alkaa ottamaan varalta selvää yksityisistä klinikoista/lääkäreistä.

Viime tiistaina oli lääkäriaika siellä pelkopolilla ja onneksi sattui todella mukava lääkäri. Ymmärsi kyllä, että jos edellisest synnytyksestä ei ole toipunut, ei ole aivan pakko alakautta yrittää. Ja parantuminenkin voisi toisesta olla paljon hitaampaa.
Samalla reissulla tutkittiin istukka, kun se on ollut väärässä paikassa eli alhaalla edessä. No, nyt se lääkärin mukaan oli jo kohdunsuun tiellä, joten alatiesynnytys olisi mahdoton. Tällaista esiintyy kuulemma n.0,5% synnyttäjistä. Leikkausaika on viikolla 39 eli heinäkuun alussa ja viikolla 38 ilmoitetaan päivämäärät ja ajat. Kylläpäs helpotti tuo tieto ja onneksi oli tuommoinen ihana lääkäri, joka ei uhkaillut ja painostanut kuten muut.

Nyt odotellaan ja koitetaan olla saavuttamatta ennätyskiloja :D

Onnea vaan Katariinankin perheelle!!

 

[Sabine]

Viime tiistaina oli lääkäriaika siellä pelkopolilla ja onneksi sattui todella mukava lääkäri. Ymmärsi kyllä, että jos edellisest synnytyksestä ei ole toipunut, ei ole aivan pakko alakautta yrittää. Ja parantuminenkin voisi toisesta olla paljon hitaampaa.
Samalla reissulla tutkittiin istukka, kun se on ollut väärässä paikassa eli alhaalla edessä. No, nyt se lääkärin mukaan oli jo kohdunsuun tiellä, joten alatiesynnytys olisi mahdoton. Tällaista esiintyy kuulemma n.0,5% synnyttäjistä. Leikkausaika on viikolla 39 eli heinäkuun alussa ja viikolla 38 ilmoitetaan päivämäärät ja ajat. Kylläpäs helpotti tuo tieto ja onneksi oli tuommoinen ihana lääkäri, joka ei uhkaillut ja painostanut kuten muut.

Nyt odotellaan ja koitetaan olla saavuttamatta ennätyskiloja :D

Onnea vaan Katariinankin perheelle!!

Hienoa että asia suttaantui! Nyt vaan tsemppiä sitten heinäkuulle :thumbs:
------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tänään on 20+0 ja väsymys vaivaa, lenkit on lyhentyny huomattavasti. Hb on varmaan myös laskenut koska väsyttää aikaisempaa enemmän. Rakenneultra on 18.5, sitä odottelen innolla, jos vaikka näkis viitteitä siitä kumman merkkinen kaveri siellä on

Salilla pyrin käymään kerran viikossa, onneksi ei ole flunssa vaivannut.

 

[Carina]

Täällä mennään 22+3 viikoilla ja eilen joutui toteamaan akrobatiassa, että ihan turha sinne on enää mennä. Pelkät alkuverkat (ilman kärrynpyöriäkään) aiheutti vatsassa vetävää tunnetta... Eli sinne sit vasta masukin ulostautumisen jälkeen. Onneksi kevät on pitkällä ja ulkona voi käydä kävelemässä. Olen kyllä huomannut kävelyssäkin sen, ettei voi aloittaa liian reippaasti, eli alkuun rauhallisemmin ja vähitellen voi kiihdyttää vauhtia.

Mulla on ollut jo useamman viikon iltaisin supistuksia (eilenkin nukkumaan mennessä massu oli ihan kivikova), mutta onneksi ne eivät ole kivuliaita, joten ei varmaan mitään vakavampaa. Ehkä pitäisi yrittää rentoutua duunissa ja yrittää jättää tää muu häsääminen vähän vähemmälle..., mutta vaikeaa se rauhoittuminen näyttäisi olevan.

Yhden ilonaiheen olen saanut huomata, eli paino ei ole noussut kuin 3kg näiden viikkojen aikana. Syömiseen on tullut ihan erilainen rentous ja varsinkin salaatit himottaa (toki oliivit ja feta myös, mutta onneksi ei ole verenpaineongelmia). Itse pelkäsin, että paino räjähtää raskauden aikana ihan käsiin, mutta onneksi on ollut ihan hallittua ja onhan tota vatsaakin kuitenkin jo ihan kivasti... (tai sit mun vähäiset lihat on vaan sulaneet pois ja muuttuneet rasvaksi)

Mites muiden raskautuneidentyttöjen fiilikset ha massunkasvatus etenee?

 

[maggie]

Odottava punttimimmi ilmoittautuu! Tai palstalla en ole uusi, vaan raskaus on mulle uutta, esikoista siis odotellaan.

Eli viikkoja on nyt 11. Alkuraskauden pahoinvoinnista selvitty, jatkuu vaan lievänä. Noin kk treenitauon jälkeen sain taas viikko sitten ladattua salikortin ja treenit sujuu taas hyvin! Eilen kävin salilla, ja kaikki liikkeet onnistuu niinkuin ennen. Missähän vaiheessa kannattaa liikkeitä alkaa rajoittaa? Kyykkyä ja prässiä ei varmaan kannata kauheen pitkälle tehdä, vai oonko ihan väärässä? Entäs vatsalihakset?

Pahoinvoinnin takia oon syöny tosi huonosti (=epäterveellisesti) ja oon ihan turvonnu ja kunto ihan pohjassa. Onneksi oon lihonnu vaan kilon, mikä varmaan johtuu lähes päivittäisestä oksentelusta. Mutta nyt tuli uusi into treenaamiseen ja ois kiva saada lisää voimaa Aerobista liikuntaa en oo pahemmin nyt harrastanu, ajattelin alkaa uimaan kerran viikossa ja lisäksi kävelyä koiran kanssa. Ootteko muut pystyny juosta raskaana? Jotenki ei vaan tee yhtään mieli lähtee juoksemaan. Onhan mulla tietty toi crosstrainer tuol olohuonees jolla vois myös treenata välillä, jos jaksais...

 

[Zada]

Mie oon ollu niiiin laiska!
Vaikka olo on piristyny, onneks.
Odottelen jo kovasti syksyy ja talvea, että pääsis taas alottaa "kuntoilu elämää" kun tää nyt on repsahtanu ihan täysin :D Lenkillä oon kovasti yrittäny käydä, mut hyvä jos edes kerran viikkoon tulee käytyä. Kotona sillon tällön gymstickin kanssa jotain pientä säätelyä. Huoh, oon löysä :P
Mutta tästä löysäilystä onneks tulee sitte palkinto syssyllä ;)

Maanantaina oli rakenneultra, kaikki näytti olevan kunnossa. Kaveri leikki vaan hieman piilosta, että vielä pysyy yllärinä se että kumpikampi sieltä on tulossa... Rauhalliselta vaikutti, eikä vielä oo käyny äippää potkimaan, tai en niitä osaa sitten tulkita.

Zada 20+6

 

[Sabine]

Kiva kun on tullut muiltakin kommentteja omasta olosta .

Tänään kävin salilla ja se tuntui ilmiömäisen hyvältä, suorastaan kivemmalta kuin tuo ulkoliikunta. Kävin maanantaina vain 6 km lenkin ja sillon tuntu et pitää välillä hiljentää kun vatsaa kiristeli + tuntui muutenkin tukalalta tuo kävely!?! Taidankin siirtyä salilla käyntiin ja uimiseen :D suurimmaksi osaksi, kun näyttää että tulee mahtava olo kun niitä harrastaa. Juosta tosin pystyn vielä, mutta jostain syystä jalat meinaa kipuilla/ krampata todella helposti, joten lenkit on yleensä kävelylenkkejä.

Mulle ei ole kyllä painoa vielä tullut juurikaan, laihduin alussa muutaman kilon, nyt olen ehkä jo samassa painossa kuin mikä on lähtöpaino. Mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä kiloja on varmaan jo ens neuvolakäynnille ilmaantunut ;). Lisäksi tuo väsymys on alkanut helpottamaan, oliskohan hb nousussa? Potkuja olen tuntenut parin viikon ajan, ja oottelen kärsimättömänä tuota maanantain rakenneultraa.

Saa nähdä kuinka pitkälle kesään pystyy pyöräilemään tämän mahan kanssa. Selän ja jalkojen venyttely tuntuu olevan tarpeen tavallista useammin kun joudun kirjoittelemaan paljon koneella ja paikat ei siitä oikein tykkää. Lisäksi lantion/ alaselän alueella tuntuu vanha vaiva ilmoittelevan itsestään, eli selällään ei oikein kärsi maata, tuntuu kuin joku lonksuisi alhaalla selässä.

Nyt on vasta 20+5.