Rahan arvostus eri tilanteissa

[Janne]

Joo, lähinnä ongelmana on se, että et koskaan tule ymmärtämään rahan arvoa kunnolla kun sen olet aina saanut kun vain olet pyytänyt.

En mä oikein usko tohonkaan. Tietty jotkut vatipäät saattaa kadottaa todellisuuden tajun kokonaan mutta niille ei missään tapauksessa kovin kirkasta tulevaisuutta voisikaan luvata. Kyllä normaali-ihminen tajuaa että se isin ostama uusi mersu on helvetin kallis ja luxusta vaikka itse ei sen eteen muuta tehnytkään kuin syntynyt oikeaan perheeseen.

Ja luulis että rikkaasta perheestä tulee kohtuu rikkaita lapsiakin kun voivat opiskella vaikka kolmekymppisiksi ilman mitään rahaongelmia ja kun on valmistuttu voidaan siirtyä itse hyväpalkkaisiin hommiin.

 

[Pulla]

Itseäni taas ihmetyttää, miksi useampikin ihminen on paasannut minulle tuosta samasta asiasta: "Ota opintolainaa, se on halpaa ja ei se sit esim. asuntolainan jälkeen tunnu missään jne." Mietiskelin vain, että jos en todellakaan mielestäni sitä lainaa tarvitse, niin miksi hemmetissä sellaista sitten ottaa.

Vaikka opintolaina olisi miten pieni laina hyvänsä verrattuna muihin lainoihin, kyllä minua henk. koht. vituttaisi maksella "turhaa" lainaa pois. Tosin myönnän, että tilanteeni voisi olla eri jos en olisi ollut kesätöissä joka kesänä. Silloin voisin opintolainaakin miettiä, sillä ei pelkällä opintotuella kovin iloisesti eletä.

Juuri näin, eli ei sitä kannata ottaa jos muuten tulee toimeen mukavasti. Pointtini oli siinä, että en ymmärrä ihmisiä jotka kituuttavat kuukauden sillä 200e:lla joka jää käteen pakollisten kulujen hoitamisen jälkeen. Kyllähän silläkin tulee toimeen kun safkaa papusoppaa ja helmivelliä mutta ei sillä kauhean hulvatonta elämää vietetä. Elämä on IMO vähän liian lyhyt aika siihen, että parhaat pelivuodet hukataan sillä kun pelätään opintolainan ottamista, joka nostaisi elämän laatu kummasti vaikka ei iso raha olekaan.

Luulisi akateemisen koulutuksen omaavan ihmisen tajuavan sen, että jos osaa hoitaa hommansa oikein, niin palkka tulee olemaan sen verran kohdallaan, että ei vaikuta elämisen laatuun jos kuukausittain katoaa yksi ylimääräinen satanen tililtä. Lisäksi kun oikein hienosti hoitaa hommansa niin tuon opintolainan saa kuitattua hyvinkin nopeasti. Ja loppujen lopulta IMO on yksi vitun sama olenko velaton 57 vai 59 vuotiaana.

Mutta kukin tavallaan. :piis:

 

[Snoopie]

Mulla menee sapuskaan vähintään 250e kuussa (huh!) mutta opintotuesta jää 100e käteen.
Siksi sitä tuleekin käytyä opiskelujen ohessa töissä.
Mieluummin käyn töissä, kuin otan lainaa. Jossain vaiheessa tulen kyllä nostamaan lainaa.

 

[TJJ]

Liitynpä kommentoimaan opintolainaa.. Itsekkin pyrin aluksi välttelemään sen nostamista (ja periaattessa välttelen vieläkin). Olen kumminkin lainaa joutunut ottamaan (ensimmäisen kerran ihan siksi, että olisin saanut koulukirjat ostettua) ja ottaahan se päähän jo valmiiksi, kun sitä saa alkaa maksamaan.

Mutta.. Opintolainalla on tullut rahoitettua paljon sellaisia asioita, että ei tarvi heti (kun valmistuu) ostaa jollain muulla rahoitusvaihtoehdolla. On pyykkikone, tiskikone, auto, viihde-elektroniikkaa jne. Että vaikka lainaa en olisi nostanut, niin varmaan samat rahat hävittäisin ostamalla em. tavaroita heti valmistumisen jälkeen..

 

[Arsi]

Mulla menee sapuskaan vähintään 200e kuussa (huh!) mutta opintotuesta jää 100e käteen.
Siksi sitä tuleekin käytyä opiskelujen ohessa töissä.
Mieluummin käyn töissä, kuin otan lainaa.

Ja samalla [herneiden nenäänvedonesto]hyvin monessa tapauksessa[/herneiden nenäänvedonesto] opiskeluaika pitenee -> valmistuu myöhemmin -> pääsee "oikeisiin" töihin myöhemmin -> saa "kunnon" palkkaa myöhemmin -> ei kerkiä työskennellä korkealla palkalla niin kauaa -> lainan ottamatta jättäminen tuottaakin tavallaan tappiota

:D

 

[Snoopie]

Ja samalla [herneiden nenäänvedonesto]hyvin monessa tapauksessa[/herneiden nenäänvedonesto] opiskeluaika pitenee -> valmistuu myöhemmin -> pääsee "oikeisiin" töihin myöhemmin -> saa "kunnon" palkkaa myöhemmin -> ei kerkiä työskennellä korkealla palkalla niin kauaa -> lainan ottamatta jättäminen tuottaakin tavallaan tappiota

:D

Niinpä. :D

 

[Pulla]

Ja samalla [herneiden nenäänvedonesto]hyvin monessa tapauksessa[/herneiden nenäänvedonesto] opiskeluaika pitenee -> valmistuu myöhemmin -> pääsee "oikeisiin" töihin myöhemmin -> saa "kunnon" palkkaa myöhemmin -> ei kerkiä työskennellä korkealla palkalla niin kauaa -> lainan ottamatta jättäminen tuottaakin tavallaan tappiota

:D

Se on jälleen kerran vain ja ainoastaan itestä kiinni venyyko se se valmistuminen vai ei. Duunin ohella (olettaen, että tehdään muuta kuin kokopäiväduunia 8-16, eli osa-aika hommia viikonloppuisin ja iltaisin) on aivan varmasti aikaa opiskella, se on sitten itestä kiinni viettääko sen ajan nokka kiinni koulukirjassa vai keskiketterää juoden.

Edelleen silti haluan korostaa, että pelkällä opintotuella ei IMO paljon lifetetä. Jos joku kokee, että menetetyn hubahuba-nuoruuden piletysten ja reissujen merkeissä pystyy korvaamaan sillä että on velaton 50 vuotiaana jolloin voi tehdä Parkanon maaseutuyhdistyksen kanssa bussimatkoja Veljekset Keskisen kyläkauppaan ja pelata säästyneillä rahoilla pingoa marttakerhossa, niin ei muuta kuin onnea valitsemallesi tielle!

 

[mxm]

Opintolaina on kyl aika kinkkinen juttu, moni sen kuitenkin ottaa varsinkin opiskelun loppupuolella. Toisaaltahan laina pitää maksaa aina takaisin. Silloin kun valmistuu niin tulee menoja (auto, kämpänvaihto ja siihen liittyvät kustannukset...), joten rahalle on parempaakin käyttöä kuin vanhojen lainojen maksaminen. Toisaalta ne, jotka ovat mieluummin töissä kuin ottavat lainaa kärsivät jatkuvasta stressistä, eivät ehdi lepäämään tarpeeksi, eivät näe niin paljon kavereita ja muutenkin on jatkuva vitutus päällä. Kumpi on sitten se parempi vaihtoehto?
Ite en lainaa tässä vaiheessa halua ottaa mutta jos isompaa summaa sattuu tarvitsemaan, niin kyllä mä mieluummin pankkiin kävelen kuin kituutan jossain iltahommissa opiskelun päälle.

 

[Snoopie]

Se on jälleen kerran vain ja ainoastaan itestä kiinni venyyko se se valmistuminen vai ei. Duunin ohella (olettaen, että tehdään muuta kuin kokopäiväduunia 8-16, eli osa-aika hommia viikonloppuisin ja iltaisin) on aivan varmasti aikaa opiskella, se on sitten itestä kiinni viettääko sen ajan nokka kiinni koulukirjassa vai keskiketterää juoden.l

Jep en minäkään niin hullu olisi, että tekisin kokopäiväduunia opiskelun ohessa, ainakaan viikolla. Nykyinen työaika on arkisin 2 tuntia aamulla ennen kouluun menoa eli ei varsinaisesti häiritse opiskelua. Viikonloppuisin tulee sitten vähän enemmän tunteja.
Ainut seikka, mikä tuossa häiritsee, on aikaiset aamuherätykset, kuudeksi töihin ja siitä sitten viimeistään puoli yhdeksäksi yliopistolle.

Koko viime vuosi tuli vietettyä ilman opintolainaa ja työntekoa. Koko ajan sai venyttää penniä. Ei todellakaan ollut kivaa. :itku:
Siihen penninvenytykseen en lähiaikoina palaa vaan mieluummin vaikka kärsin tässä nykyduunissa. Tai otan ihan homoja summia opintolainaa.

En ole pihistelijäluonne vaan tykkään shoppailla ja käyttää rahaa. On paljon mukavampaa, kun tilillä on koko ajan vähintään pari sataa euroa ylimääräistä rahaa.

En mä oikein usko tohonkaan. Tietty jotkut vatipäät saattaa kadottaa todellisuuden tajun kokonaan mutta niille ei missään tapauksessa kovin kirkasta tulevaisuutta voisikaan luvata. Kyllä normaali-ihminen tajuaa että se isin ostama uusi mersu on helvetin kallis ja luxusta vaikka itse ei sen eteen muuta tehnytkään kuin syntynyt oikeaan perheeseen.

Minä taas uskon tuohon. On eri asia ostaa esimerkiksi 1000 euron telkkari kesäduunirahoilla (perus kesäduunipaikka, jossa sulla on ollut tuntipalkka 6,5e) kuin isin visalla.

Sama juttu autojen kanssa. Tyypit ajelee kaupungilla isipappojen pojilleen ostamilla mersuilla ja naureskelevat amiksille, jotka sentään ovat ostaneet autonsa omilla rahoillaan ja työnteollaan.
Kummatkohan sitten loppujen lopuksi ovatkaan säälittävämpiä?

Eli siis loppulauseeseen tiivistettynä koko rimpsu:
Ihminen ei tajua rahan arvoa, ennen kuin sen on omalla työnteollaan tienannut.

 

[Peppe Halti]

En mä oikein usko tohonkaan. Tietty jotkut vatipäät saattaa kadottaa todellisuuden tajun kokonaan mutta niille ei missään tapauksessa kovin kirkasta tulevaisuutta voisikaan luvata. Kyllä normaali-ihminen tajuaa että se isin ostama uusi mersu on helvetin kallis ja luxusta vaikka itse ei sen eteen muuta tehnytkään kuin syntynyt oikeaan perheeseen.

En mä tota ihan noin meinannut. Lähinnä tarkoitin, että ihmiset jotka ovat saaneet aina porukoilta rahaa tarvittaessa, käyttävät rahaa helvetin paljon typerämmin ja lyhytnäköisemmin kuin ne jotka eivät ole. Kun riskiä joutua todella kuseen ei ole, niin mieliteot menevät helpommin järjen äänen edelle.

 

[Janne]

Minä taas uskon tuohon. On eri asia ostaa esimerkiksi 1000 euron telkkari kesäduunirahoilla (perus kesäduunipaikka, jossa sulla on ollut tuntipalkka 6,5e) kuin isin visalla.

Sama juttu autojen kanssa. Tyypit ajelee kaupungilla isipappojen pojilleen ostamilla mersuilla ja naureskelevat amiksille, jotka sentään ovat ostaneet autonsa omilla rahoillaan ja työnteollaan.
Kummatkohan sitten loppujen lopuksi ovatkaan säälittävämpiä?

Eli siis loppulauseeseen tiivistettynä koko rimpsu:
Ihminen ei tajua rahan arvoa, ennen kuin sen on omalla työnteollaan tienannut.

Mitä säälittävää siinä sitten on että ajelee faijansa ostamalla mersulla? Faija on tehnyt mitä ilmeisemmin kovaa työtä jotta on saanut rahaa tarpeekseen ja ostaa pojalleen 18 vuotiaslahjaksi mersun. Mitäs sitten? Oonko mä sitten kanssa jotenkin säälittävä kun ajelen mutsin vanhalla autolla jonka sain kun se osti uuden? Aivan hirvittävän vanha luuskahan se on mutta penniäkään en oo maksanut.

Enkä todellakaan tajua miten ei muka voi tajuta rahan arvoa ilman että sitä itse tienaa? Kyllä mä oon jo nuorempanakin tienny että vaikka uuden tietokoneen osto ei oikein taida meidän perheessä onnistua ihan helposti vaikka en itse ollut tienannut vielä penniäkään. Jotenkin tuntuu että oletusarvona on että rikkaista perheistä tulee vaan mulkkuja snobilapsia jotka naureskelee köyhille ilman järjen hiventäkään. Katkeruutta ilmassa?

En mä tota ihan noin meinannut. Lähinnä tarkoitin, että ihmiset jotka ovat saaneet aina porukoilta rahaa tarvittaessa, käyttävät rahaa helvetin paljon typerämmin ja lyhytnäköisemmin kuin ne jotka eivät ole. Kun riskiä joutua todella kuseen ei ole, niin mieliteot menevät helpommin järjen äänen edelle.

No jos kerran ei ole riskiä joutua kuseen niin onko siinä sitten edes väliä vaikka mielihalut saiskin voiton? Kyllä varmaan jokainen ihminen sitten ihan viime penneillään osaa jo säästää jos tietää että pappa ei enää betalar ja kämppä lähtee alta jos ei laskuja maksella jne.

 

[D.Yates]

opiskeluaika pitenee -> valmistuu myöhemmin -> pääsee "oikeisiin" töihin myöhemmin -> saa "kunnon" palkkaa myöhemmin -> ei kerkiä työskennellä korkealla palkalla niin kauaa -> lainan ottamatta jättäminen tuottaakin tavallaan tappiota

Tai vaihtoehtoisesti on alansa hommissa jo opiskeluaikoina -> hyppää valmistuessaan jo seuraavaan portaaseen -> on ollut ottamatta lainaa, rällännyt työtienesteillä ja tienaa loppuikänsä parempaa palkkaa kuin koulukaverinsa :kippis1:

Mitä säälittävää siinä sitten on että ajelee faijansa ostamalla mersulla?

Tämä:

Tyypit ajelee kaupungilla isipappojen pojilleen ostamilla mersuilla ja naureskelevat amiksille

 

[HabaMih]

Opintolainaa oli pakko ottaa ku Kelan tätit rajoitti työntekoa ja köyhäily ei ollu mun juttu. Nyt sitten makselen 200€/kk niitä opiskeluaikojen juomia, mutta kyllä oli hauskaa! Ja ikinä en oo jättänyt bileitä väliin rahan puutteen takia.
Ja vanhempien rahoilla olisin kernaasti elellyt, jos vaan niillä ois ollut mistä antaa. Eli kyllä se on kateellisten panettelua toi rikkaiden lasten rienaus.

 

[Peppe Halti]

No jos kerran ei ole riskiä joutua kuseen niin onko siinä sitten edes väliä vaikka mielihalut saiskin voiton? Kyllä varmaan jokainen ihminen sitten ihan viime penneillään osaa jo säästää jos tietää että pappa ei enää betalar ja kämppä lähtee alta jos ei laskuja maksella jne.

On sillä ainakin mulle väliä. Mä olisin helvetin paljon onnellisempi jos osaisin käyttää rahojani jo tässä iässä niin, ettei tarvitsisi isiltä pyytää äkillisten menojen sattuessa, kun ei ole säästänyt. Myös kaveripiirissäni ne, jotka rahaa ovat enemmän porukoiltaan saaneet, omaavat samankaltaiset kulutustottumukset, kuin minä.

Ja kyllä minä tiedän, ettei anteliasta kasvatusta pidä syyttää siitä, että itse on niin vitun pässi, mutta jos nuorempana olisi kantapään kautta oppinut, niin nykyään ehkä jo hallitsisi tämänkin vaikean asian.

 

[Sinpusher]

Sain muutama kuukausi sitten maksettua muhkean 12 tuhannen euron opintolainat pois kerralla, kiitos loppukesällä tehtyjen talokauppojen.

Mutta kylläpä vitutti se velan määrä, kun tiedän että niistä varmaankin puolet oli menneet kurkusta alas. Eihän sitä millään malttanut olla bilettämättä, kun muutkin sitä tekivät. Jos silloin nuorempana olisi ymmärtänyt rahan päälle vähän enemmän, olisi mulla nyt ollut useampi tonni rahaa jonkin muuhun.

Joopa joo, olen täysin velaton mies, ja on vähän ylimääräistä rahaa tilillä. Silti tulee elettyä yli varojen(tulojen) tämän tästä. :wall:

 

[Emmah]

Mikä ihme siinä on kun siitä rahasta pitää päästä eroon heti kun sitä saa? Itselle palkkanauhan koko on ihan sama, sinne vaan tilille muiden joukkoon, ostan sit itselle jotain jos todella tarvitsen jotain.

Toisille kuluttaminen on sitä jota kutsutaan elämäksi, itse pyrin kuluttamaan mahdollisimman vähän, sisälläni asuu myös jonkinlainen luonnonystävä joka paheksuu länsimaista elämäntapaa. Toki joskus on kiva myös shoppailla mutta loppujen lopuksi elämä on aika tyhjää jos haaveilee vaan markkinamiesten kehittämistä mielikuvista...

Omat ajatukset rahankäytön suhteen liippaa melko läheltä edellistä. En pihistä jokaista senttiä ja välillä tulee tehtyä heräteostoksiakin tai käytyä viihteellä ostaen se kossubattery @ 3.20am , mutta arkielämässä vertailen hintoja (niin ruokien kilohintojen kuin muittenkin suhteen) ja mietin pari kertaa ennen ostopäätöksen tekemistä, tarvitsenko kyseistä tuotetta todella. En erityisemmin pidä shoppailusta ja muutenkin pyrin ainakin jollain tapaa minimoimaan tarvitsemani tavaran määrän, mitenkään kuitenkaan muitten kulutustottumuksia paheksumatta

 

[Mixu]

Kuulun siihen joukkoon, joka kerää kaiken saamansa/ansaitsemansa/löytämänsä rahan pankkiin kuin orava ja ostaa vaatteet Anttilan alennusmyynneistä tai Tarjoustalosta. Samasta syystä asuin 24-vuotiaaksi asti kotona - säästyipä asumis- ja ruokakustannuksissa. En käy baareissa, osallistu skimbaus-matkoihin, hanki uutta kännykkää joka toinen vuosi, osta omaan huoneeseen tyylikkäitä ja kalliita design- hyllytasoja tai pidä yllä imagoa Bossin deodoranteilla tai partavesillä.

Tämän "pihiyden" ansiosta, kun nyt ostin oman ensiasuntoni, niin mulla oli pesämunaa 24 tonnia. Eli tarvitsi ottaa noin paljon vähemmän lainaa saadakseen uuden kodin ja toi 24 donaa on aika monta vuotta vähemmän velkavankeutta.

 

[Mixu]

Kuulun myöskin siihen joukkoon, jonka vanhemmat selvittyään sota-ajan jälkeisestä lapsuudesta ovat oppineet säästämään joka saakelin pennin. Jos huonekalu menee rikki, se viedään varastoon odottamaan että "jos joku lähisukulainen nyt tarvitsisi rikkinäistä sänkyä joskus..." Mutta lapsiaan vanhempani on tukeneet kyllä aina rahallisesti, jos jotain olen tarvinnut, niin sen olen saanut.

Kyseessä ei ole absurdia hemmottelua, missä olisin saanut vaikka vaahtomuovista rakennetun 15 metriä korkean samurai-linnan, jos itkisin ja itkisin, tai että kun pyysin "anna viiskymppiä" niin sain sen heti. Minulta tivattiin usien ja tarkkaan, mihin rahan aioin käyttää. Eikä valehteleminenkaan auttanut, kun stasi tarkasti aina ostokset jonkun ajan kuluttua.

Suuri tulonlähde on ollut isöäitini, joka kokee velvollisuudekseen syytää minulla joka vuosi rahaa, vaikka hän itse yrittää pärjätä eläkemaksuilla. Kieltäytyminen ei auta, koska hän loukkaantuu muuten. Vastapainona perheemme tukee kyllä häntä, joten mistään seniilistä riistosta ei tässäkään ole kyse.

Mutta tiivistettynä tässä pyrin tuomaan esille sitä seikkaa, että vaikka isovanhemmat antaisivat rahaa ja vaikka vanhemmat antaisivat rahaa niin se ei automaattisesti pilaa lapset arvomaailmaa. Olen itse erittäin säästäväinen, ylihuolehtivista vanhemmista huolimatta. Vaikka saisin 500 euron palkankorotuksen, niin jatkaisin elämää samaan tyyliin. Saattaisin ehkä 10 vuoden kuluttua ostaa ison asunnon, mutta itse eläminen ei muuttuisi.

 

[jambo]

Kuulun siihen joukkoon, joka kerää kaiken saamansa/ansaitsemansa/löytämänsä rahan pankkiin kuin orava ja ostaa vaatteet Anttilan alennusmyynneistä tai Tarjoustalosta. Samasta syystä asuin 24-vuotiaaksi asti kotona - säästyipä asumis- ja ruokakustannuksissa. En käy baareissa, osallistu skimbaus-matkoihin, hanki uutta kännykkää joka toinen vuosi, osta omaan huoneeseen tyylikkäitä ja kalliita design- hyllytasoja tai pidä yllä imagoa Bossin deodoranteilla tai partavesillä.

Tämän "pihiyden" ansiosta, kun nyt ostin oman ensiasuntoni, niin mulla oli pesämunaa 24 tonnia. Eli tarvitsi ottaa noin paljon vähemmän lainaa saadakseen uuden kodin ja toi 24 donaa on aika monta vuotta vähemmän velkavankeutta.

Pakko kysyä kun äijällä on ikää 24, että miten sä oikein sitten elät tai milloin ajattelit elää? Syöt omistusasunnossa rahkaa ja käyt puntilla ja se on siinä vai? Käykö flaksi? Meinaan kun ite oli ton ikäinen niin pilluahan sitä haettiin baareista, ykköset päällä ja hajusteet kainalossa. Ja sit harvoin kun seuraa sai niin olihan se kivempi kuskata omaan vuokrakämppään kun porukoille.

Tämä ei siis ole vittuilua vaan mielenkiintoni heräsi. Mulla on kato kaveri joka vastaa kuvaustasi sillä erolla että se on 30v ja säästää vieläkin asumalla vanhemmillaan. Ainoo mikä sille merkkaa on pankkitilin saldo, ei osta mitään ei tee mitään. Eikä tajua että piheyden ja tuhlauksen välillä on myös välimuoto.

 

[protsku]

Mulle 20€ on viikon safkat eli läjä jauhelihaa ja makaroonia. Tai sitten se on pullo viiniä, pastakastikkeen ainekset ja vuokraleffa tyttöystävän kainalossa.

Mulle 50 euroa on viikon ruuat. Kaikesta muusta voi tinkiä mutta ei ruuasta!

Ööh, 100 euroa on puoli vuotta salilla jos mennään karvahattubudjetilla.

Tonni on se millä saa uuden tietokoneen kerran kolmessa vuodessa.

Kymppitonni on se mitä olen opintolainavelkaa pankille.