Pyöräily

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Hieno pyörä taittoperalla.

Täytyypä laitella tännekkin oman pyörän kuva joka tuli tuossa keväällä kasattua ja täältäkin pariin kertaan jotain kyselin. Eli lähtökohtana oli Trek Remedy 5 joka sai kunnian luovuttaa osansa runkoa ja ohjaustankoa lukuunottamatta uuteen pyörään. Runkona tuossa on Pedal Forcen hiilikuiturunko, painoa 1,4 kg. Lopullisesti painoa pyörälle kertyi n.11,5 kg. Helppoja kevennyksen kohteita olisi renkaat ja penkki, mutta koska tuokin tuntuu jo tarpeeksi kevyeltä ja miellyttää erittäin paljon, ei nyt toistaiseksi kevennellä. Korkeintaan pitemmän stemmin saatan siihen hankkia seuraavaksi.

hiilari (1 of 1) (Medium).jpg
 
Onko porukka käyttänyt sykemittareita ajellessaan? Rupesin itse käyttämään maasto-räppäily lenkeillä, eilen oli tunnin lenkillä keskisyke 154, maksimi 180. Meneekö tuo sitten keskiraskaaseen vai kovaan liikuntaan? Hiki ainakin lensi ja puskea sai kunnolla, maasto oli aika haastavaa, juurakkoisia polkuja ja metsäaukeaa yms. Kaloreita paloi mittarin mukaan 650kcal, aika paljon 173cm/56kg ukkelille, mahtaakohan kuinka hyvin pitää paikkansa?
Syke nousee kyllä kivasti, kun maasto vaikeutuu, vaikka vauhti hidastuisi selvästi.
 
Sykemittari ja nykyisin myös wattimittari tällä tytsyllä käytössä (maantiepyöräily).

Ka-syke riippuu niin monesta tekijästä; ajanko yksin vai porukassa (peesihyöty), korkeuserot, matkan pituus, treenin tarkoitus/funktio. Parin tunnin lenkki yksin ajaessa voi olla ka-syke 124 (palauttava lenksu) tai 155 (vauhdikkaampi lenksu). 10 km tempoajossa ka-syke oli 174 ja max 179 (tällöin mentiinkin täpöllä ja lopussa taisteltiin laktaattihyökkäystä vastaan keuhkojen ollessa lähes riekaleina).

Poltettuja kaloreita en tuijottele. Polar ja Suunto käyttävät eri laskentakaavamenetelmää kalorien suhteen kuin Garmin. Viimeksi mainittu näytti itselleni saman lenkin jälkeen (sama ka-nopeus ja ka-syke) lähes kolmanneksen vähemmän kulutettuja kaloreita kuin Polar.

Vaikea ottaa kantaa siihen, onko kyse keskiraskaasta vai mistä sinun osaltasi. Itse olen käynyt useampaan otteeseen pyöräergotestissä (laktaateilla), joiden saamien arvojen perusteella saatujen syke- ja tehokynnysarvojen mukaan treenailen.
 
Onko porukka käyttänyt sykemittareita ajellessaan? Rupesin itse käyttämään maasto-räppäily lenkeillä, eilen oli tunnin lenkillä keskisyke 154, maksimi 180. Meneekö tuo sitten keskiraskaaseen vai kovaan liikuntaan? Hiki ainakin lensi ja puskea sai kunnolla, maasto oli aika haastavaa, juurakkoisia polkuja ja metsäaukeaa yms. Kaloreita paloi mittarin mukaan 650kcal, aika paljon 173cm/56kg ukkelille, mahtaakohan kuinka hyvin pitää paikkansa?
Syke nousee kyllä kivasti, kun maasto vaikeutuu, vaikka vauhti hidastuisi selvästi.

Tuossa o esimerkkinä yksi suuntaa-antava sykealuelaskuri, voi vähän seurailla että mille alueelle osuu. Yleensä mittareissa o aluejaoittelu johon voi itse laittaa sykkeet millä jaetaan matala/keski/korkea alue.

http://www.machinehead-software.co.uk/bike/heart_rate/heart_rate_zone_calculator_abcc_bcf.html

Paras käyttö itsellä noille kcal-lukemille on ollut erilaisten reenien vertailu rasittavuudeltaan, saa suunnilleen samalle mittayksikölle maasto/maantie/lenkkarilenkit kokonaisrasituksen osalta. Sykealueminuutteja voi tarkastella samaan tapaan itse lajista riippumatta.
 
Jeps, eli suoraan ei osaa sanoa kuinka tarkkaan tuo kalorilukema näyttää siis, vertailluun menee siis muiden lenkkien kanssa. Aika raskas tuo lenkki sinällään oli, vieläkin jalat poikki kyseisestä lenkistä. :D Hauskaa hommaa kyllä tuo maastossa ajelu on, varsinkin kunnon vehkeillä.
 
Sykemittari ja nykyisin myös wattimittari tällä tytsyllä käytössä (maantiepyöräily).

Ka-syke riippuu niin monesta tekijästä; ajanko yksin vai porukassa (peesihyöty), korkeuserot, matkan pituus, treenin tarkoitus/funktio. Parin tunnin lenkki yksin ajaessa voi olla ka-syke 124 (palauttava lenksu) tai 155 (vauhdikkaampi lenksu). 10 km tempoajossa ka-syke oli 174 ja max 179 (tällöin mentiinkin täpöllä ja lopussa taisteltiin laktaattihyökkäystä vastaan keuhkojen ollessa lähes riekaleina).

Poltettuja kaloreita en tuijottele. Polar ja Suunto käyttävät eri laskentakaavamenetelmää kalorien suhteen kuin Garmin. Viimeksi mainittu näytti itselleni saman lenkin jälkeen (sama ka-nopeus ja ka-syke) lähes kolmanneksen vähemmän kulutettuja kaloreita kuin Polar.

Vaikea ottaa kantaa siihen, onko kyse keskiraskaasta vai mistä sinun osaltasi. Itse olen käynyt useampaan otteeseen pyöräergotestissä (laktaateilla), joiden saamien arvojen perusteella saatujen syke- ja tehokynnysarvojen mukaan treenailen.

Mikä tehomittari ja paljon meni kympin tempo? :D
Edit. paljon watit temmossa...
 
Noniin, puhkesihan se mullakin rengas tämän illan maastolenkillä. Hetki sitten kun tässä ketjussa ihmettelin miten porukoilla puhkeilee renkaat niin helposti.

Arvatkaa oliko paikkausvälineitä tai edes pumppua mukana :D
 
Mikä tehomittari ja paljon meni kympin tempo? :D
Edit. paljon watit temmossa...

Tehomitari mittaa jalkojen voimantuoton (kuinka tehokkaasti/tehottomasti jalka pyörittää kampea).

10 km tempo meni aikaan 18.40 ilman aerotankoa tai hiilarikiekkoja, eli ihan normi maantiepyörällä vedin. Tarkoitus on kesäkauden aikana tehdä sama tempo säännöllisin väliajoin, että näkee tuloskehitystä (??!). Ka-watit oli temmossa 212, max 490.
 
Onko jotain vinkkejä siihen, miten pyöräilyä sais kehitettyä, esim. millaisella sykealueella (prosentit) pidempään polkemalla / millaisella salitreenillä?

Esimerkiksi hiihdossa mitattuna olen ihan hyvää keskikastia, mutta pyöräilyn osalta ei voi kuin ihmetellä huuli pyöreänä sitä "normaalisakkia", joka kertoo polkevansa 30 km lenkin alle 1,5 tuntiin ja ettei ole edes hirveän raskasta. Saati, että pystys pidemmään aikaa ylläpitämään jotain 30km/h keskinopeutta.

Vaikka asun tosi mäkisessä maastossa ja mm. 15 km työmatkalla tulee kokonaisnousua melkein kahden pienen laskettelurinteen korkeuseron verran suuntaansa, niin tää tuntuu jotenkin selittelyltä, joku mun pyöräilyssä vain mättää. Välineitäkkään en voi enää syyttää, kun viime kesänä hankin uuden pyörän ja lukkopolkimet.
 
Onko jotain vinkkejä siihen, miten pyöräilyä sais kehitettyä, esim. millaisella sykealueella (prosentit) pidempään polkemalla / millaisella salitreenillä?

Esimerkiksi hiihdossa mitattuna olen ihan hyvää keskikastia, mutta pyöräilyn osalta ei voi kuin ihmetellä huuli pyöreänä sitä "normaalisakkia", joka kertoo polkevansa 30 km lenkin alle 1,5 tuntiin ja ettei ole edes hirveän raskasta. Saati, että pystys pidemmään aikaa ylläpitämään jotain 30km/h keskinopeutta.

Vaikka asun tosi mäkisessä maastossa ja mm. 15 km työmatkalla tulee kokonaisnousua melkein kahden pienen laskettelurinteen korkeuseron verran suuntaansa, niin tää tuntuu jotenkin selittelyltä, joku mun pyöräilyssä vain mättää. Välineitäkkään en voi enää syyttää, kun viime kesänä hankin uuden pyörän ja lukkopolkimet.

Itsellä tullut ihan itsekseen työmatkapyöräilystä ihan hyvä fillarointikunto kun polkee kesät talvet ja yhdellä vaihteella. Polarin testi näytti että hapenottokyky menee lähemmäs oikeaa urheilijaa kuin keskivertoihmistä. Muuta aerobista liikuntaa tasan 0 koirien kusetusta lukuunottamatta.

36km meni eilen asfaltilla aikaan 1:23, nousua ja laskua yli 300m väittää sports-tracker.

Mites totanoinni sun kadenssit? Itellä tuolla samaisella lenkillä alamäkeen 150+rpm huiput. Jos tippuu reilusti alle 90rpm lenkin aikana niin siinä taitaa olla se todennäköisin syyllinen...
 
Tehomitari mittaa jalkojen voimantuoton (kuinka tehokkaasti/tehottomasti jalka pyörittää kampea).

10 km tempo meni aikaan 18.40 ilman aerotankoa tai hiilarikiekkoja, eli ihan normi maantiepyörällä vedin. Tarkoitus on kesäkauden aikana tehdä sama tempo säännöllisin väliajoin, että näkee tuloskehitystä (??!). Ka-watit oli temmossa 212, max 490.

SRM, PowerTap jne. tarkoitin.
Paljon tosta tulee watit/kg ka-tehoille? Ootko kokeillu max. tehoa 5sec?
Edit. ootkin nainen, ihan hyvät watit.
 
Kadenssiasia on kyllä mietityttänyt, aikanaan kun luin jostain jutun aiheesta ja kerrottiin toisella maantiepyöräilijällä olevan 70-80, toisella 90-110, niin menin ihan sekaisin. Taloudellisimmaksi kadenssiksi väitetään ihan lähteestä riippuen jotain 70-100 väliltä, ja kuntopyörissä taas on ohje 70-80. Tällä perusteella ja kuntopyörällä tehtävän salilämmittelyn pohjalta voisin veikata, että kadenssini on pääosin jotain 75-85 luokkaa. Ehkä pitäisi kokeilla nyt pyöräillä peruslenkkejä tietoisesti eri kadensseilla ja vaihdesuuruuksilla.

Työmatkapyöräily olisi kova kehittäjä, mutta kun sitä työpaikan sijaintia ei saa siirrettyä asteittain (vaihtoehdot kotona tai siellä kahden laskettelurinteen kapuamisen ja 14 km päässä), niin tällä hetkellä on aika kova kynnys käyttää päivässä varusteiden säädöt mukaan lukien semmonen 2 h työmatka-ajoihin, joiden päätteeksi olo on yleensä vielä uupumuksen takia vähintään 20 minuuttia vittuuntunut ja työkyvytön... :D

Tuossa työmatkalla esimerkiksi on loivahko 3 km ajan jatkuva ylämäki (monen mielestä kuulemma kyllä maakunnan v*ttumaisin ajokohta), niin siinä tuntuu, että riittävän kevyeltä tuntuvalla poljentatiheydellä/vaihteella ei enää yksinkertaisesti etene mihinkään.
 
Kyllähän nuo mäet tuntuvat heti nopeudessa. Ei se mikään pakko ole paria tuntia putkeen veivata mäkiä, käy sitten vaikka tunnin kerrallaan mäkistä maisemaa vetämässä vapaa-ajalla, sillähän ne tehot nousevat hiljalleen.

Jos duunipolkemista haluat ni pummaa jostaki kyyti työpaikalle fillarin kans, ja sitte poljet takaisin töitten jälkeen ku ei ole niin kiire. Huolehdit vaan että o jotain pientä evästä messissä että jaksaa veivata :)
 
Kadenssiasia on kyllä mietityttänyt, aikanaan kun luin jostain jutun aiheesta ja kerrottiin toisella maantiepyöräilijällä olevan 70-80, toisella 90-110, niin menin ihan sekaisin. Taloudellisimmaksi kadenssiksi väitetään ihan lähteestä riippuen jotain 70-100 väliltä, ja kuntopyörissä taas on ohje 70-80. Tällä perusteella ja kuntopyörällä tehtävän salilämmittelyn pohjalta voisin veikata, että kadenssini on pääosin jotain 75-85 luokkaa. Ehkä pitäisi kokeilla nyt pyöräillä peruslenkkejä tietoisesti eri kadensseilla ja vaihdesuuruuksilla.

Työmatkapyöräily olisi kova kehittäjä, mutta kun sitä työpaikan sijaintia ei saa siirrettyä asteittain (vaihtoehdot kotona tai siellä kahden laskettelurinteen kapuamisen ja 14 km päässä), niin tällä hetkellä on aika kova kynnys käyttää päivässä varusteiden säädöt mukaan lukien semmonen 2 h työmatka-ajoihin, joiden päätteeksi olo on yleensä vielä uupumuksen takia vähintään 20 minuuttia vittuuntunut ja työkyvytön... :D

Tuossa työmatkalla esimerkiksi on loivahko 3 km ajan jatkuva ylämäki (monen mielestä kuulemma kyllä maakunnan v*ttumaisin ajokohta), niin siinä tuntuu, että riittävän kevyeltä tuntuvalla poljentatiheydellä/vaihteella ei enää yksinkertaisesti etene mihinkään.

Kadenssit ei siis ole ongelma vaan se että kuntoa pitäisi tulla vaikkei perustyötä viitsitä tehdä. Suosittelen vieläkin työmatkapyöräilyä (itsellä 12km suuntaansa, korkeusero 200-250m ja poljen yhdellä vaihteella eli ylämäissä on vaan huonoja vaihtoehtoja jos tahtoo että tasaisella pyörä kulkee). Ei se kunto kasva jos ei tule urakalla kilometrejä alle. Itsellä tavoitteena polkea 50% työmatkoista eli pyöreästi 100 päivää 200 työpäivästä fillarilla, 12km/suunta eli 24km/työpäivä. 2400 kilsaa/vuosi. Tuohan ei riitä alkuunsakaan jos pyöräilee ihan urheiluna eikä harrasteluna mutta kyllä tuolla sellaiseen kuntoon pääsee että suurin osa muista pyöräilijöistä tulee yleensä selkä edellä vastaan...
 
Onko jotain vinkkejä siihen, miten pyöräilyä sais kehitettyä, esim. millaisella sykealueella (prosentit) pidempään polkemalla / millaisella salitreenillä? Esimerkiksi hiihdossa mitattuna olen ihan hyvää keskikastia, mutta pyöräilyn osalta ei voi kuin ihmetellä huuli pyöreänä sitä "normaalisakkia", joka kertoo polkevansa 30 km lenkin alle 1,5 tuntiin ja ettei ole edes hirveän raskasta. Saati, että pystys pidemmään aikaa ylläpitämään jotain 30km/h keskinopeutta.

Pyöräilyn harjotteluun on perinteisen koulukunnan treenisuuntaus tyyliin kolmisen PK-treeniä ja pari intervallitreeniä viikkoon. Eli sellaset >10 tuntia viikkoon lajiharjottelua. Toisaalta, jos on kohtuullinen peruskunto jo, niin Chris Carmichaelin Time Crunched Cyclist kannattaa lukea. Käytännössä pääasiassa lyhyitä intervallitreenejä ja viikkotunnit pysyy 6-7h tasossa.

Salitreeninä sit (yllättäen) kyykkyjä ja prässiä... paljon :) Oon ite saanu selkeitä parannuksia voimatasoihin tänä keväänä Tikan tekemällä ohjelmalla.

Kadensseista ei mun mielestä kannata liikoja murehtia. Se riippuu siitä mihin kuski on tottunut, millaset mittasuhteet ja millasessa iskussa jalat on.
 
Onko jotain vinkkejä siihen, miten pyöräilyä sais kehitettyä, esim. millaisella sykealueella (prosentit) pidempään polkemalla / millaisella salitreenillä?

Esimerkiksi hiihdossa mitattuna olen ihan hyvää keskikastia, mutta pyöräilyn osalta ei voi kuin ihmetellä huuli pyöreänä sitä "normaalisakkia", joka kertoo polkevansa 30 km lenkin alle 1,5 tuntiin ja ettei ole edes hirveän raskasta. Saati, että pystys pidemmään aikaa ylläpitämään jotain 30km/h keskinopeutta.

Vaikka asun tosi mäkisessä maastossa ja mm. 15 km työmatkalla tulee kokonaisnousua melkein kahden pienen laskettelurinteen korkeuseron verran suuntaansa, niin tää tuntuu jotenkin selittelyltä, joku mun pyöräilyssä vain mättää. Välineitäkkään en voi enää syyttää, kun viime kesänä hankin uuden pyörän ja lukkopolkimet.

Sama kerho, harrastehiihtäjänä kohtuulista tasoa, mut pyörällä meno onkin sitten jotain muuta. Paras lääke asian korjaamiseksi lienee itse ajaminen ja sitä varten hankin tänä keväänä maantiekiitäjän. Pienoista edistystä lajin suhteen on ehkä jo havaittavissa, mutta kyllähän noi oikeat harrastepyöräilijät liikkuu ihan eri vauhdeilla. Itselle ainakin tehojen ulosmittaaminen on se ongelma, tuntuu että voisi hapoista puristaa kovempaakin mutta kintut tottele käskytystä eikä enempää vaan lähde irti. Lihasten totuttaminen kampien pyörittämiseen vaatii varmaan jokusen tonnin alle, eilen meni kyllä jo 42 km lenkki tasan 1,5 tuntiin.

Janne R tossa ylempänä vinkkasikin jo aiheeseen, pitänee itsekin perehtyä vähän enemmän aiheeseen jonkun opuksen avulla. Mutta kiva olisi kuulla jonkun muunkin aktiivihiihtelijän ajatuksia pyöräilyyn liittyen.
 
Sama kerho, harrastehiihtäjänä kohtuulista tasoa, mut pyörällä meno onkin sitten jotain muuta. Paras lääke asian korjaamiseksi lienee itse ajaminen ja sitä varten hankin tänä keväänä maantiekiitäjän. Pienoista edistystä lajin suhteen on ehkä jo havaittavissa, mutta kyllähän noi oikeat harrastepyöräilijät liikkuu ihan eri vauhdeilla. Itselle ainakin tehojen ulosmittaaminen on se ongelma, tuntuu että voisi hapoista puristaa kovempaakin mutta kintut tottele käskytystä eikä enempää vaan lähde irti. Lihasten totuttaminen kampien pyörittämiseen vaatii varmaan jokusen tonnin alle, eilen meni kyllä jo 42 km lenkki tasan 1,5 tuntiin.

Janne R tossa ylempänä vinkkasikin jo aiheeseen, pitänee itsekin perehtyä vähän enemmän aiheeseen jonkun opuksen avulla. Mutta kiva olisi kuulla jonkun muunkin aktiivihiihtelijän ajatuksia pyöräilyyn liittyen.

Miulla on tuo Time Crunched Cyclist ja ihan ok opus, ns. teoriaosuus on kuitenkin aika kevyttä. Näin ihan tarkoituksella, kirjoittajilla ois teoriaa varmaan vaikka kuinka. Onko tuo sitten hyvä vai huono, osaltaan myös lukijasta kiinni. Sen lisäks "raamattu" ja tuo, jota en oo käytännössä ees avannu vielä.

28hm/h on karkeesti 160-170w joka alkaa olemaan vähän riippuen tietysti miten lähellä punarajaa oltiin, ihan hyvä lenkkivauhti.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom