Putkirempan teettäjän muistilista

[Salomaha]

Porukoilla tehtiin juuri putkiremppa ja 6kk kesti kun samalla rempattiin koko asunto lattiasta kattoon. Kaikki meni uusiksi eli viemäröinti tehtiin myös kun talo on rakennettu 1952 ja mitään oikotietä ei silloin ole joten kyllä siinä paikkoja aukaistiin aika huolella pihamaata myöten. Hieman eri juttu kun pelkkien käyttövesiputkien uusiminen.

 

[Timba79]

Porukoilla tehtiin juuri putkiremppa ja 6kk kesti kun samalla rempattiin koko asunto lattiasta kattoon. Kaikki meni uusiksi eli viemäröinti tehtiin myös kun talo on rakennettu 1952 ja mitään oikotietä ei silloin ole joten kyllä siinä paikkoja aukaistiin aika huolella pihamaata myöten. Hieman eri juttu kun pelkkien käyttövesiputkien uusiminen.

Ja sitten tietty on mietittävä, että jos talolla on ikää 40 vuotta ja viemärien pitäisi kestää 50 vuotta, niin kannattaako tehdä pelkkä käyttövesiputkien uusinta vai vetääkö koko setin kerralla. Samallahan näissä monesti uusitaan esim. sähköt, jotka nyt on 40-50 vuotta vanhassa talossa jo vähän uusinnan tarpeessa kuitenkin.

Mutta tähänastisena yhteenvetona voisi ajatella, että jos remppa tehdään tuolleen rankemman kautta, niin ilmeisesti jonkun kuukauden pitää asua jossain muualla, vaikka sitten vuokralla jos ei ole sitä kesämökkiä tai jotain sukulaista jonka nurkkiin pääsee loisimaan tuoksi ajaksi.

Mutta hyvä että herättää keskustelua tämä aihe. Saapahan varmasti moni muukin tietoa mihin joutuu varautumaan. Ei se putkiremppa sentään mikään elämän loppu ole, mutta jos kerran uskotellaan että kämpässä voi asua ja se on käytännössä mahdotonta, niin varmasti tossa vähän verenpainetta saa kerättyä ylemmäksi. ;)

 

[Mike]

Ei se kaukana kuolemasta ole, joku on sanonut, että putkiremppa on Suomen vittumaisin sana, meitsin mielestä emätin menee edelle, mutta putkiremma hyvänä kakkosena.

 

[koubi]

pinnoituksista ei taida vielä(kään) olla tarpeeksi puolueetonta tietoa mutta sekin on aina yksi vaihtoehto.

Eikös nuo pinnoitukset viemäriputkiin ole vähän niinkuin lakaisisi paskat maton alle? Kuuleman mukaan Espoon kaupungin kiinteistöissä noita on jonkin verran tehty ja tulos on ollut skeidaa..

 

[ossipena]

Eikös nuo pinnoitukset viemäriputkiin ole vähän niinkuin lakaisisi paskat maton alle? Kuuleman mukaan Espoon kaupungin kiinteistöissä noita on jonkin verran tehty ja tulos on ollut skeidaa..

ite oon kuullut että osa onnistuu hyvin ja osan lopputuloksena on että aika äkkiä pinnoituksen jälkeen alkaa sit ihan kunnon putkiremppakaaos.

e: ja timba onhan se mahdollista asua mutta ei varmasti mitenkään hauskaa ole...

 

[Mike]

Onhan noista pinnotuksista jo referenssejä maailmalla. Kyllähän se vituttaisi jos omalla kohdalla olis 6kk kämppä paskana ja maksaisi aivan vitusti kun naapurissa istutaan olkkarissa ja maksetaan alle sen, mitä 6kk kavereilla meni vuokraan varakämpässä. Ei voi tajuta, miten kukaan tervejärkinen voi edes ajatuksen tasolla harkita täystuhoa. Se on perseestä ja sillä siisti, onneksi tekniikka menee eteenpäin ja jossain vaiheessa ei tartte enää hajottaa kaikkea että paska liikkuisi pöntöstä alas.

Olis vituttanut meitsiäkin niin vietävästi jos 8 tuntia olisi vaihdettu 4 viikon sotkuun, jossa hiltillä olis vedetty seinät auki. Ei kiitos, tässä taloyhtiössä on aivot jollain joka päättää.

 

[koubi]

Onhan noista pinnotuksista jo referenssejä maailmalla. Kyllähän se vituttaisi jos omalla kohdalla olis 6kk kämppä paskana ja maksaisi aivan vitusti kun naapurissa istutaan olkkarissa ja maksetaan alle sen, mitä 6kk kavereilla meni vuokraan varakämpässä. Ei voi tajuta, miten kukaan tervejärkinen voi edes ajatuksen tasolla harkita täystuhoa. Se on perseestä ja sillä siisti, onneksi tekniikka menee eteenpäin ja jossain vaiheessa ei tartte enää hajottaa kaikkea että paska liikkuisi pöntöstä alas.

Olis vituttanut meitsiäkin niin vietävästi jos 8 tuntia olisi vaihdettu 4 viikon sotkuun, jossa hiltillä olis vedetty seinät auki. Ei kiitos, tässä taloyhtiössä on aivot jollain joka päättää.

Tottakai se putkien vaihto ja sen mukana tuomat lattioiden, seinien yms piikkaukset vituttaa mutta sittenhän voi olla varma että homma on tehty kunnolla. Olen kuullut monista tapauksista joissa on päätetty tehdä pinnoitukset, joka sekin alkuunsa on ollut kallista. Sitten ollaan parin kuukauden päästä huomattu että helvetti täällähän putket vuotaa. Sitten ollaankin päästy kokemaan vitutus toiseen potenssiin kun on kuitenkin jouduttu piikkaamaan kaikki auki ja kuivaamaan paikkoja ja maksamaan vielä lisää;)
Omalla kämpillä on tulossa putkiremppa jossa menee uusiksi kaikki ja onneksi taloyhtiön kokouksessa päädyttiin perinteisen mallin remppaan.

 

[Timba79]

No edelleen, jos uusitaan pelkät VESIPUTKET on melko älyvapaata repiä rakenteita turhaan auki. Mutta jos uusitaan myös viemärit, joutuu se piikkaaja hommiin 99% varmuudella ja samalla menee uusiksi vessat ja kylppärit käytännössä.

Siihen en osaa ottaa kantaa, että monessako tapauksessa viemärit on vaihdettu turhaan, ehkä joku tietää vastauksen tähän.

 

[Ghostrider]

Joo, ei se tosiaan aina mene niin että hymyillen laitetaan pari uutta putkea jonka jälkeen kaikki ovat onnellisia. Usein linjasaneerauksessa myös sähköt menevät uusiksi, sillä vanhat johdot alkaa olla tiensä päässä eikä kaikki asennukset välttämättä ole enää edes laillisia. Ja joissain tapauksissa myös ilmanvaihto menee uusiksi, alkaa kohta olla rappukäytävässä tiivis tunnelma jos kaikki sinne laitetaan.

Samalla sitten kylppäriin tulee uudet vesieristeetkin, joten aika huoletta saa senkin suhteen olla jatkossa. Eli välillä on ihan pakko tehdä hommat vaikeimman kautta, varsinkin jos keittiön ja kylppärin linjat menevät eri puolilla asuntoja ja remonttiin sisältyy muutakin kuin käyttövesi.

 

[timse]

Serkku teki ison kylppärirempan pari vuotta sitten ja nyt on sille tulossa putkiremontti. Joka siis käytännössä vetäisee koko kylppärin uusiksi ja porealtaat ja hierovat suihkut ynnä muut mitä se sinne asennutti revitään pois.

Sen verran muuten vielä kun kukaan ei ole asiasta maininnut: putkiremontti on melkoinen rahareikä taloyhtiölle ja sehän sitten paikataan yhtiövastikkeena. Eli sellainen 400-500€ korotus kuukausittaiseen yhtiövastikkeeseen saattaa yllättää, ellei ole asiaa etukäteen miettinyt. Ilmaiseksihan ei saa mitään.

Itte aion käppäillä pankkiin ja ottaa sieltä lainan jolla kerralla maksan tuon oman osuuteni rempasta pois. Sitten saa laitettua kotitalousvähennykseen summasta max. 6000€ (max. 3k€ per hlö). Yhtiövastikkeena maksettaessa tulee aika paljon korko- ynnä muita ylimääräisiä kuluja verrattuna siihen että könttänä maksaa sen parikyt tonnia, ja kotitalousvähennyksiä ei myöskään saa yhtiövastikkeesta. Mulla on asuntolainat maksettu pois joten lienee kivuttomin vaihtoehto tämä.

Hirvittää ajatella kuinka monen tiukoilla elävän lapsiperheen talouden putkiremppa ja sen myötä nousseet yhtiövastikkeet raunioittaa, kun maksettavana on asuntolainakin. Voi hyvin olla että asunto menee myyntiin halvalla, ellei putkiremppaa ole maksettu, sillä toi korkea yhtiövastike karkottaa tehokkaasti ostajia vaikka voikin sanoa että remppa on tehty.

Ei se kaukana kuolemasta ole, joku on sanonut, että putkiremppa on Suomen vittumaisin sana, meitsin mielestä emätin menee edelle, mutta putkiremma hyvänä kakkosena.

Totta, pitää myöntää että niinkuin kylmää vettä olis niskaan kaadettu, kun kotiin tullessa oli eteisessä a4-nivaska otsikolla "vesi- ja viemäröintisaneeraus käynnistyy taloyhtiössä".....

 

[assis]

Serkku teki ison kylppärirempan pari vuotta sitten ja nyt on sille tulossa putkiremontti. Joka siis käytännössä vetäisee koko kylppärin uusiksi ja porealtaat ja hierovat suihkut ynnä muut mitä se sinne asennutti revitään pois.

Sen verran muuten vielä kun kukaan ei ole asiasta maininnut: putkiremontti on melkoinen rahareikä taloyhtiölle ja sehän sitten paikataan yhtiövastikkeena. Eli sellainen 400-500€ korotus kuukausittaiseen yhtiövastikkeeseen saattaa yllättää, ellei ole asiaa etukäteen miettinyt. Ilmaiseksihan ei saa mitään.

Itte aion käppäillä pankkiin ja ottaa sieltä lainan jolla kerralla maksan tuon oman osuuteni rempasta pois. Sitten saa laitettua kotitalousvähennykseen summasta max. 6000€ (max. 3k€ per hlö). Yhtiövastikkeena maksettaessa tulee aika paljon korko- ynnä muita ylimääräisiä kuluja verrattuna siihen että könttänä maksaa sen parikyt tonnia, ja kotitalousvähennyksiä ei myöskään saa yhtiövastikkeesta. Mulla on asuntolainat maksettu pois joten lienee kivuttomin vaihtoehto tämä.

Ymmärtääkseni vanhat ammeet ja kalusteet voidaan säilyttää ja asentaa rempan jälkeen takaisin paikoilleen.

Rempan voi rahoittaa joko omalla rahalla (käteinen/ oma laina pankista/ asuntolainan kanssa kikkailu esim. lyhennysvapaan muodossa) tai yhtiölainalla. Yhtiölainan ehdoista päätetään yhtiökokouksessa (maksuaika, viitekorko), ja tämä määrää kuukausittain perittävän rahoitusvastikkeen määrän. Lainanosuus/ rahoitusvastike mainitaan myytäessä erikseen, joten sen voi asunnon ostaja maksaa kerralla pois halutessaan.

Sitä en käsitä, miten saisit kotitalousvähennyksen taloyhtiön teettämään remonttiin? Omasta lainasta saat toki korkovähennyksen, mutta kotitalousvähennys edellyttäisi, että sinä teetät työn.

 

[timse]

Vaikuttaakohan siihen se että sovittiin että samalla kun paikkoja revitään auki niin vedetään mun kämpässä uudet datakaapeloinnit ja kylppäriin pintaremppa ja lattialämmitys? Tällöin taidan noiden töiden osalta minä olla se teettäjä vaikka urakka tehdäänkin samojen äijien toimesta samaan aikaan, eikös? Ainakin sellaisen käsityksen sain kun tuosta keskusteltiin, että saan kotitalousvähennyksiin.

 

[tuomo1979]

Vaikuttaakohan siihen se että...

Sillä ei juuri ole merkitystä, että kuka on teettäjä. Ratkaisevaa on kunnossapitovastuu ja maksutapa. Kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa. Lisäksi taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla jotain määräyksiä kunnossapitovastuusta.

Jos maksat kerralla osuutesi putkiremontista, vaikka remontin teettäjä olisikin taloyhtiö, niin saat kotitalousvähennyksen kaakelointiin kohdistuvasta työstä. Kotitalousvähennykseen liittyen tupsahtelee aika ajoin uusia KHO:n ratkaisuja, koska vähennys on vielä melko uusia asia, joten esim. tuo datakaapelointi ei välttämättä ole täysin selvä juttu, ehkä KHO aikanaan päättää äänin 3-2 kuka on oikeassa.

Asunto-osakeyhtiön ja osakkaan välinen vastuunjako

Asunto-osakeyhtiölain 78 §:ssä säädetään asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuusta. Lainkohdan mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhtiön kesken. Jos korjausvastuun jaosta yhtiön ja osakkaiden kesken ei ole yhtiöjärjestyksessä muuta määrätty, noudatetaan mitä asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2 - 4 momentissa säädetään. Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2 momentin mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallitsemansa tilat. Yhtiö on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin.

Asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 3 momentin mukaan yhtiökokous voi päättää osakkeenomistajalle kuuluvien kunnossapitotöiden suorittamisesta yhtiön kustannuksella, jos se saattaa tapahtua osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta loukkaamatta. Käytännössä yhtiöt päättävät osakkeenomistajille lähtökohtaisesti kuuluvien kunnossapitotöiden teettämisestä kaikilta osakkeenomistajilta perittävällä vastikkeella vain, kun työ liittyy yhtiön kunnossapitotoimenpiteeseen tai uudistukseen.

Yhtiökokous ei voi päättää, että asunto-osakeyhtiön vastuulla olevia korjaustöitä teetettäisiin osakkaiden kustannuksella. Yhtiökokouksen päätöksellä voidaan ainoastaan laajentaa yhtiön vastuuta lain mukaisesta vastuunjaosta, ei supistaa. Yhtiön vastuun supistaminen on mahdollista vain yhtiöjärjestystä muuttamalla.

Asunto-osakeyhtiön osakas saa kotitalousvähennyksen niistä asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat osakkaalle ja joita yhtiökokouksen päätöksellä ei ole siirretty yhtiön vastuulle. Jos yhtiö muun korjaustyön yhteydessä yhtiökokouksen päätöksellä teettää osakkaan vastuulle muutoin kuuluvan korjaustyön ja perii kustannukset osakkailta yhtiövastikkeella, osakas ei voi vähentää kustannuksia.

Yhtiö ja osakkaat voivat sopia, että yhtiö teettämänsä kunnossapito- tai uudistustyön yhteydessä keskitetysti hoitaa osakkaiden puolesta osakkaan vastuualueelle kuuluvan kunnostustyön. Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä yhtiö voi osakkaan niin halutessa teettää myös kylpyhuoneen kaakeloinnin. Osakas voi vähentää kaakeloinnista aiheutuneet kustannukset kotitalousvähennyksenä, jos kaakeloinnista aiheutuneita kustannuksia ei peritä osakkaalta yhtiövastikkeella.

 

[ossipena]

Ymmärtääkseni vanhat ammeet ja kalusteet voidaan säilyttää ja asentaa rempan jälkeen takaisin paikoilleen.

riippuu vähän niiden vaatimasta työmäärästä. voi olla että laskuttavat suolaisella tuntihinnalla molemmista. varsinkin ammeiden kohdalla. mutta luulisi että esim peruslavuaari sujahtaa paikalleen samalla vaivalla oli se sit urakoitsijan kaupasta hakema tai asukkaan vanha.

joka tapauksessa itse saa kyllä ymmärtääkseni purkaa ne ainakin alta pois jos tahtoo säilyttää jne.

 

[timse]

Sillä ei juuri ole merkitystä, että kuka on teettäjä. Ratkaisevaa on kunnossapitovastuu ja maksutapa. Kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa. Lisäksi taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla jotain määräyksiä kunnossapitovastuusta.

Jos maksat kerralla osuutesi putkiremontista, vaikka remontin teettäjä olisikin taloyhtiö, niin saat kotitalousvähennyksen kaakelointiin kohdistuvasta työstä. Kotitalousvähennykseen liittyen tupsahtelee aika ajoin uusia KHO:n ratkaisuja, koska vähennys on vielä melko uusia asia, joten esim. tuo datakaapelointi ei välttämättä ole täysin selvä juttu, ehkä KHO aikanaan päättää äänin 3-2 kuka on oikeassa.

No huhhuh... en kyllä lähde omaa juttua ennakkotapaukseksi viemään, se on vissi. Nähtävästi on urakoitsijalle ja isännöitsijällekkin vähän harmaa alue tuo kotitalousvähennys, kun mulle sanoivat että menisi vähennyksiin. Mutta kiitoksia tiedoista, kattotaan miten käy! Lopputuloksesta riippumatta mun mielestä parempi tehdä kerralla kaikki pintatyöt kun kerran revitään paikat auki. :thumbs:

 

[tombba80]

Kyllä tällainen putkiremontti kannattaa ihan alusta lähtien jättää osaavien ja kokeneiden ihmisten hoidettavaksi. Ensin tietenkin teetetään kiinteistölle kuntoarvio, jossa arvioidaan onko putkiremontti yleensä tarpeellinen, ja missä laajuudessa se kannattaa teettää. Tämän kuntoarvion perusteella sitten lähdetään toteuttamaan hankesuunnittelua, jossa toki punnitaan kaikki mahdolliset toteuttamistapavaihtoehdot. Varmasti on joskus perusteltua toteuttaa putkiremontti niin, että vaihdetaan vain käyttövesijohdot pinta-asennuksena. Varsinkin silloin jos viemäreiden katsotaan kestävän vielä parikymmentä vuotta. Kaupunkien keskustat ovat kuitenkin täynnä vanhoja kivitaloja, jossa tällaiset pinta-asennukset koteloituna porrashuoneissa ja asuntojen eteisissä eivät tule missään tapauksessa kysymykseen. On myös paljon taloyhtiöitä, joissa ei ole alunperin ollut edes kylpyhuoneita jokaisessa asunnossa, ja nykysuunnitelmissa pyritään järjestämään jokaiselle suihkullinen tila huoneistoon. Tai taloyhtiöitä, joissa viemärit ovat jo niin heikossa kunnossa, että vakuutusyhtiöt eivät enää korvaa vesivahinkoja niiden liiallisen tapahtumatiheyden vuoksi. Tällaiset vaativat ehdottomasti perinteisen putkiremontin.

Putkiremontit ovat yleensä sen mittakaavan projekteja, että ei kannata ajatellakaan hoitaa sítä pelkästään taloyhtiön hallituksen tietotaidolla, vaikka olisi kuinka kokeneita rakentajia hallituksessa. Suunnitelmat ja selvitykset vaativat eri alojen tietämystä ja pätevyyttä, ja ihan suosiolla ottaisin yhteyttä suunnittelutoimistoon, ja pyytäisin tarjousta suunnittelusta ja mahdollisesti valvonnasta sitten projektin ajaksi. Usein kannattaa toimia niin, että lvi-puolen suunnittelija toimii omalta osaltaan lvi-valvojana, ja sähköpuolen suunnittelija toimii sähkövalvojana. Näiden lisäksi vielä kannattaa ottaa suunnittelutoimiston ulkopuolelta tuleva päävalvoja valvomaan koko urakkaa. Lisäksi yleensä isännöitsijä on aktiivisena taloyhtiön etujen ajajana ja asioissa kantaaottavana osapuolena. Vaatii isännöitsijältä kyllä rakennusteknistä osaamista. Taloyhtiön hallituskin on yleensä jollain tasolla edustettuna projektin aikana, lähtien suunnitteluvaiheesta ja sitten ihan koko urakan aikana työmaakokouksissa ja muissa tapaamisissa.

Sitten tietenkin suunnitelmien perusteella urakkatarjouspyynnöt kunnollisille ja pitkään alalla toimineille urakoitsijoille, ja niistä rankataan pois pari halvinta ja pari kalleinta jonka jälkeen urakkaneuvottelut ja urakoitsijan valinta.

Täytyy kuitenkin muistaa, että usein linjasaneeraus pitää sisällään paljon muutakin kuin pelkät vesijohtojen ja viemäreiden vaihdot. Perinteisessä putkiremontissa saadaan kuntoon kylpyhuoneiden vesieristykset, lattiakaivojen korokerenkaita ei enää tarvita (Ovat muuten melko riskialttiita rakenteita vesieristeiden kannalta nuo vanhat kupariset korokerenkaat ja valurautakaivojen liittymäkohdat), ilmanvaihtokanavat kartoitetaan ja tarvittaessa korjataan, sähköturvallisuus saadaan nykyaikaiselle tasolle, Vesikalusteet saadaan päivitettyä koko taloon ja samalla huollon tarve vähenee ainakin muutamaksi vuodeksi. Yleensä putkiremonttien yhteydessä talon yleisten tilojen tasoa parannetaan, tai niitä uusitaan. Putkiremonttien yhteydessä on helppoa ja suhteellisen edullista rakentaa kellaritiloihin esimerkiksi pesutupa kuivaushuoneisiin ja järjestellä asukkaiden käyttöön tulevia varasto- yms tiloja toimivammiksi.

Asuminen on putkiremontin aikana mahdollista, sillä yleensä edellytetään, että asukkaiden käyttöön tulee tehdä kellaritiloihin (tms tilaan) suihkut ja wc:t, jotka ovat käytössä koko urakan ajan. Itse en kyllä henkilökohtaisesti haluaisi asua remontin aikaa asunnossa, jossa putkiremontti on meneillään. Kesto on yleensä n. 3 kuukautta asuntoa kohden, ja vesikatkoja ja sähkökatkoksia tulee koko urakan ajan. Isoissa taloyhtiöissä putkiremontti voi kestää monta vuotta.

 

[Rille]

http://www.taloyhtio.net/korjausjaremontointi/putkiremontti/default.html

Tuosta linkkejä seuraamalla pääsee aika hyvin kärryille asioista. Jos asia on ajankohtainen voi lainata linkin takana olevat teokset kirjastosta ja tietää taas vähän enemmän.

 

[ossipena]

No huhhuh... en kyllä lähde omaa juttua ennakkotapaukseksi viemään, se on vissi. Nähtävästi on urakoitsijalle ja isännöitsijällekkin vähän harmaa alue tuo kotitalousvähennys, kun mulle sanoivat että menisi vähennyksiin. Mutta kiitoksia tiedoista, kattotaan miten käy! Lopputuloksesta riippumatta mun mielestä parempi tehdä kerralla kaikki pintatyöt kun kerran revitään paikat auki. :thumbs:

toihan on vielä kaikille harmaa alue kun lainsäätäjät sohlaa sen kanssa jatkuvasti ja fiilailee ja höyläilee sitä. sit siinä pitäisi vielä kaikkien pysyä kyydissä mukanakin... ..ei taida olla ollenkaan helppoa.

 

[shotguni]

Ollaan puolison kanssa kateltu jo pidempään asuntoa. Ja joitain tarjouksiakin olemme jättäneet, mutta tähän mennessä ollaan aina jääty kakkoseksi.
Nyt kuitenkin olisi mielestämme juuri meille sopiva rivitalo-asunto myynnissä n.90mm2, 3h+k+tk+s. Talo on rakennettu -86. Ajateltiin nyt laittaa sellainen tarjous, että saadaan asunto. Tähän on pesutilojen vesieritys tehty(tai uusittu) vuonna 2001. Mutta putkiremonttia ei ole tehty. Mitään remontteja ei ole lähitulevaisuudelle sovittu, eikä sellaisista ole mainintaa isännöitsijän todituksessa. Mutta silti haluaisin edes jollain tasolla varautua moiseen..

Kiinnostaisi tietää, että missä hintaluokissa nuo putkiremontit liikkuvat rivitaloissa. Tietääkseni rivareissa putkiremonttien hinnat ovat ainakin huokeampia kuin kerrostaloissa. Mutta olisin kiitollinen jos joku osaisi heittää jotain hintahaarukkaa(...tiedän että hinnat vaihtelevat paljon tapauksen ja remontin laajuuden mukaan, mutta joku suuntaa-antava hintahaarukka auttaisi jo...).

Ja toinen kysymys on, että saako näitä putkiremontin(tai yleensäki muiden remonttien) kustannuksia kotitalousvähennyksen kautta verotukseen, kun remontin tekijä on taloyhtiö(17 asuntoa).