Punttimimmien virallinen "Mikä tänään vituttaa?" -thread

[Jemelyn]

piti tänään päästä tosi pitkästä aikaa lähtemään viihteelle...mutta nyt sitten kukaan ei olekkaan lähdössä, kun mä vihdoin voisin lähteä :wall:
raivostuttaa! :curs:

nimimerkki: "etsitään illanvietto seuraa" :lol2:

 

[Regina]

Joo no täällä taas tuli oltua vähän liikaakin viihteellä eilen...työpaikan pippalot ja ilmaiset viinat, no sen tietää mitä siitä seuraa. Ei nyt onneks mikäään ihan tappava olo ole, mutta ei sitä treenaamaankaan oikeen tässä olossa pääse:( No huomenna palaan taas ruotuun ja aamulla salille!

 

[Angelica-82]

Vuokraemäntä kävi pari viikkoa sitten hakemassa kämpästä jotain sille kuuluvaa. Ei mitään valittamista. Tänään se kävi uudelleen hakemassa loput mitä siltä oli vielä unohtunut. Ja tänään se ilmoitti, että musta on tehty 4 valitusta mm. kissoihin liittyen taloyhtiöön.

1). Kukaan ei missään vaiheessa ole tullut mulle itselle naputtamaan mistään asiasta, joten olen kuvitellut kaiken olevan ok. En ole riehunut enkä popittanut jne.
2) Onko nuo 4 valitusta tullut viimeisen kahden viikon aikana, vai miksei vuokraemäntä niistä viimekerralla valittanut? Miten helvetissä kukaan luulee, että mihinkään asiaan tulee muutosta, jos asianomainen ei itse saa kuulla koko hommasta ennen ku vasta pitkän ajan kuluttua!!!

Yksi valitus on kesältä kun täällä oli useita ihmisiä kylässä, alkuillasta ei mitään ryyppäjäisiä eikä popitusta. Jengiä kävi parvekkeella tupakalla ja siellä on sitten karissut joillain tuhkaa laidan yli eikä tuhkikseen. Varmasti ikävää jos tuhkaa lentelee, mutta itse ainakin kävisin valittamassa asiasta asunnossa asuvalle ennen kuin lähettelisin lappusia taloyhtiöön.

Vituttaa aivan suunnattomasti, ettei ihmisillä ole pokkaa tulla keskustelemaan häritsevistä asioista suoraan, tai edes laittamaan mun postiluukusta lappua, jos jokin asia vaivaa. Helvetin vittumaista napista ensimmäisenä taloyhtiöön. Varsinkin kun tässä ei ole mitään oikeasti vakavaa häiriötä ollut.

Mietinkin, et mikä tässä on takana. Nipo vuokraemäntä? Nipot naapurit? Jotain muuta? Kuulemma voidaan joutua jatkossa miettimään mun vuokrasopimusta uudelleen tuon takia. Ei sillä, mielelläni muutan vittuun tällasesta paikasta. Luultavasti ei saa käydä edes aamulla vessassa, jos menee kuuteen töihin, ettei alakerran mummo herää.

 

[Jemelyn]

Luultavasti ei saa käydä edes aamulla vessassa, jos menee kuuteen töihin, ettei alakerran mummo herää.

Mun edellinen naapuri (mummo) tuli kyllä aina suoraan avautumaan...mutta tosin aivan kaikki ei mummelilla ollu himassa. Pidin kuulemma rajuja bileitä aamuyöhön saakka,niin että rouva joutui käyttämään sen takia korvatulppia (kyseisenä viikonloppuna olin mökillä...) eikä siinä pienessä yksiössä olis mahtunut edes bilettämäänkään kuin yksikseen :kippis1:
Lisäksi rouvaa häiritsi että kävin kuudelta aamulla vessassa,kun olin lähdössä töihin...tai että kävin illalla klo22 suihkussa,kun tulin iltavuorosta kotiin.
Tai että kävelin hänen ovensa ohi korkokengillä (olisinko kerran käyttänyt korkokenkiä sinä aikana kun siinä helvetillisessä talossa asuin.
Lisäksi hän kurkki parvekkeelleeni kaiteitten yli ("jutteli" kissalle...)
kerran yllätin mummon roikkumasta kaiteen yli omalle puolelleni, ja totesin sille kylmän viileesti:
"rouva,tämä kissa on muuten kuuro, jos olen unohtanut mainita...ja varokaa ihmeessä ettette putoa siitä." (kissa on oikeesti kuuro :lol2: )
Onneks ei tarttenu asua kun vuos siinä luukussa. Tsemppiä,ja koita kestää :thumbs:

 

[Angelica-82]

Tsemppiä,ja koita kestää :thumbs:

Joo, ei auta ku koittaa pärjätä sen aikaa kun löydän mahdollisesti uuden kämpän tai jotain. Yks juttu mikä vielä tuli mieleen on se, kun muutin kämppään ja sinne jäi vuokraemännän vanhoja kalusteita, joita se ei halunnut viedä mukanaan ja sanoi, että ne on niin vanhoja ja risoja, ettei haittaa vaikka ne hajois. Sanoi oikein et jos pidän juhlia ja ne hajoo niin ei mitään väliä.

Nyt kun se haki sieltä mm. sohvan pois niin se alkoi tutkailla joka neliösenttiä ja mietti, että pitäiskö ne valokuvata nyt ja onko isälläni vielä tallella ne kuvat mitä se otti sinne muuttaessani. Eli nyt ne kalusteet onkin luokkaa maailmantärkeimmät

Mietin josko muuttaisi sittenkin kaupungin vuokrataloon niin luulis olevan varma, ettei ole itse se joka eniten häiriköi

Edit. Lisään vielä, että alakerran naapuri on vuokraemännän työkaveri! Eikös taloyhtiön kuuluis ottaa asukkaaseen yhteyttä, mikäli siitä on häiriötä ja tulee valituksia? Kysyin vuokraemännältä et miksen ole ite mistään valituksista aiemmin kuullut ja sit tulee 4 kerralla. Sanoi et tääl on tapana hoitaa asiat toimiston kautta. Siis näemmä asukas ohittaen. Jessus että vituttaakin koko touhu.

 

[assis]

Hemmetti penkki jumittaa, edelleen... 60 on näköjään mulle joku suuri maaginen raja joka ei vaan mene rikki. Tiedän ettei pitäis eikä kannattais stressata, mutta kun on monta kuukautta "ollut valmis", odottanut ja yrittänyt, toivonut ja kaikkensa tehnyt niin on kieltämättä jo aika epätoivoinen olo. Sarjapainot on nousseet mutta sehän taas ei mua jaksa lohduttaa niinku tippaakaan. Oisko jotain semmosta lajia, jossa voimat ratkaisee eikä tekniikka? :wall:

 

[Taskuamatsoni]

Hemmetti penkki jumittaa, edelleen... 60 on näköjään mulle joku suuri maaginen raja joka ei vaan mene rikki. Tiedän ettei pitäis eikä kannattais stressata, mutta kun on monta kuukautta "ollut valmis", odottanut ja yrittänyt, toivonut ja kaikkensa tehnyt niin on kieltämättä jo aika epätoivoinen olo. Sarjapainot on nousseet mutta sehän taas ei mua jaksa lohduttaa niinku tippaakaan. Oisko jotain semmosta lajia, jossa voimat ratkaisee eikä tekniikka? :wall:

Millaisella ohjelmalla treenaat? Ihanko oikealla voimaohjelmalla vai jollain hieman modatulla perusohjelmalla? Itselläni nousi tuo 60 kiloa jokin aika sitten, ihan kunnon voimaohjelman ansiosta. Siitä hermotuksestahan tuossa on kyse, ja bodytyyppisellä sarjapainojen nostolla ei kyllä suuremmin tässä vaiheessa enää max voimaan tulosta saa.

 

[hamara]

Kestovitutuksen aihe: työt. Mikään asia ei toimi, mulle lykätään koko ajan lisää hommia, asiakaspalvelun lisäksi, mun odotetaan tulevan tekemään näitä hommia omalla ajalla, keräämään tunteja, joita en voi/saa/ehdi missään vaiheessa pitämään. :wall: Mietityttää vaan, että onko tämä tosiaan tämän palkan arvoista hommaa?

 

[assis]

Millaisella ohjelmalla treenaat? Ihanko oikealla voimaohjelmalla vai jollain hieman modatulla perusohjelmalla? Itselläni nousi tuo 60 kiloa jokin aika sitten, ihan kunnon voimaohjelman ansiosta. Siitä hermotuksestahan tuossa on kyse, ja bodytyyppisellä sarjapainojen nostolla ei kyllä suuremmin tässä vaiheessa enää max voimaan tulosta saa.

Voimaa mä haen, ja ykköset on tähän asti olleet se mun vahvempi "puolisko" sarjapainoihin verrattuna. Nyt vaan ilmeisesti tekniikka on tullut tiensä päähän, eli siis tällä (melko vaihtelevalla) tekniikalla en pysty enää hyödyntämään voimiani, siis nostamaan niin paljon kun voimaa riittäis. Ärsyttävää, mutta onneks mulla on hyvät tukijoukot joten tekniikkakin saadaan kyllä kuntoon.

 

[Zelda]

Läskiä on tullu taas lisää..:curs:
Aerobisetki on jääny ja ruokavalio rempallaan. :wall:
Maanantaina ukko lähteeki ulkomaille töihin, niin on taas aikaa kuntoilla enempi. Tupakkaaki on tullu poltettua pari kuukautta. Onneks tuli nuo pakkaset niin ei haluta ulos mennä, joten eiköhän seki lopu. :whip:

Ukkoa tietenni tulee kauhia ikävä..:itku:

 

[lellutin]

Itseasiassa tämä olis pitänyt kirjottaa eilen, kun vi**tus oli kovimmillaan. En nimittäin päässyt hakemaani kouluun..=( en siis päässyt edes pääsykokeisiin..Toisaalta hakijoita oli 249 ja vain 60 valittiin pääsykokeisiin. Jos lukion päättötodistuksen keskiarvo olis sillon vuosia sitten ollut 9 niin sitten pääsy olis ollut helpompi, mutta meikäläiselläpä ei ollut..=(..Noh, onhan tuo yliopisto hommakin vielä kesken, että ehkä on parempi keskittyä vain yhteen koulutukseen kerralla..

 

[vilma-liina]

Aaaargh... loma alkoi niin veemäisissä merkeissä, ettei ole tosikaan. Noh, vanha totuushan on, että "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Mielenkiintoista loppulukukautta odotellessa....

 

[azznah]

nyt joku mättää,vasen lapa ja saman puolen olkapää jotenkii mystisesti kävi v**tuillee.Joutu pomollekkii sanoa et ei taida maalaamisesta tulla mitää tänää... Noh katellaan,mihin suuntaan tää menee ja missäköhän vika ois.:(

 

[P.L]

Ensin kevyt viikko, jolloin vain yksi kevyt treeni, jonka jälkeen vielä muutama päivä niin kiireistä, ettei treenata ehtinyt kuin kerran silläkään viikolla. Tämän jälkeen ensimmäinen treeni, jonka jälkeen tulin samana iltana kipeäksi. Tätä kesti sen viikon, mutta tervehdyin ensimmäiseksi syyslomapäiväksi ja luulin jo pääseväni treenaamaan, kunnes seuraavana päivänä (yllätys, yllätys) olin taas kuumeessa, ja tässä sitä nyt istutaan ja annetaan lihaksen lähteä ja mahan kasvaa. Perkele!

 

[EBBA]

:itku: Jouduin tänään tekemään elämäni vaikeimman päätöksen ja viemään rakkaani viimeiselle matkalle... :itku: :itku: Ei kyllä voi muuta sanoa kuin et tämä oli kyl kamalin asia mitä olen ikinä joutunut tekemään...katsomaan kun elämä valuu pois rakkaan koirulin silmistä...ja kaiken lisäksi koiruli alkoi "itkemään" kun lääkäri tuli laittamaan kanyylin ja 2. aineen ..itketti niin et meinas oksennus tulla teki niin paljon mieli sanoa lekurille et alahan kävellä siitä ja anna mun koiran olla ...

Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.

Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua,
sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.

Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta.
Tulevaa ei kannata surra.
Et haluaisi minun kärsivän,
kun aika koittaa, anna minun mennä.

Vie minut sinne missä he auttavat minua,
mutta, pysy luonani loppuun.
Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle,
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.

Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat,
se on ystävyyttä, jota minulle osoitat.
Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut,
niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.

Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä,
jonka täytyy tehdä päätös.
Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina,
älä anna turhaan sydämesi itkeä.:itku:

 

[starfish]

:itku: Jouduin tänään tekemään elämäni vaikeimman päätöksen ja viemään rakkaani viimeiselle matkalle... :itku: :itku: Ei kyllä voi muuta sanoa kuin et tämä oli kyl kamalin asia mitä olen ikinä joutunut tekemään...katsomaan kun elämä valuu pois rakkaan koirulin silmistä...ja kaiken lisäksi koiruli alkoi "itkemään" kun lääkäri tuli laittamaan kanyylin ja 2. aineen ..itketti niin et meinas oksennus tulla teki niin paljon mieli sanoa lekurille et alahan kävellä siitä ja anna mun koiran olla ...

Voih, kamalaa. :( otan osaa. Mun koira kuoli viime syksynä ja olin todella masentunut. Raskasta aikaa mutta kyllä se siitä sitten ajan kanssa...

 

[mizzim]

"..just catch my fall before I crawl on the floor.."

Otan osaa suruusi EBBA, tiedän omana kokemuksena.. Ei se ikinä häivy kokonaan se ikävä, mutta se pehmenee, heikkenee niin ettei enää revi sisintä kappalaiksi.. ja siitä tulee pieni osa sinua.

Mutta älä ikinä liity niiden joukkoon, jotka eivät menettämisen tuskan vuoksi enää ota toista! (Heittää syliinsä pudotetun kuolaisen pallon uudelleen,silittää sylissä nukkuvaa.)

 

[Anne P]

Ebba, olen todella pahoillani.:haart: Halauksia ja voimia sinne.:haart: Mäkin olen tehnyt tuon ratkaisun kaksi kertaa, ja kipeämäpää ei voi enää sattua.

 

[Vielä Voimaton]

EBBA otan myos osaa suruusi. Meidankin 10-vuotias dobberi kuoli viime sunnuntaina sisaiseen verenvuotoon... Tai siis verenvuoto oli jatkunut jo pitempaankin, mutta sunnuntaiaamuna koiruli oli jo niin huonossa kunnossa, etta se oli pakko vieda lopetettavaksi.

Joten ymmarran hyvin milta sinusta tuntuu. Ajatellaan vain, etta ainakin olemme saastaneet koiramme liialta karsimykselta... :haart: Siella ne voivat koirien taivaassa nyt leikkia keskenaan.

 

[Lulu]

EBBA: Otan osaa suruusi! :itku: Mulla siskon koira kuoli noin 1,5 kk sitten ja silloin tuska oli suuri. Nyt jo helpottaa ja voi muistella asioita hyvällä. Oma koira on myöskin toiminut ikään kuin minun terapeuttina. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu kuin menettäisi oman karvakasan, jonka kanssa viettää paljon aikaa.