- Liittynyt
- 23.8.2006
- Viestejä
- 30
Pakko purkaa tähän tuntemuksia.
Mua ärsyttää se, kun poikaystäväni kattelee (esim. täällä pakkotoiston sivuilla) alastomia/puolialastomia naisia, isoine silikoni rintoineen ja perseineen. Mulle se kerto vasta nyt, vaikka sitä on jatkunut ties kuinka kauan. Tiedän, että miehille on tärkeätä visuaalinen ärsyke, eihän se olisi edes normaalia jos ei olisi kiinnostunut naiskauneudesta.
Mutta tunnen olevani riittämätön poikaystävälleni, vaikka meillä on onnellinen kohta neljän vuoden suhde. Tiedän, että poikaystäväni rakastaa mua sellaisena kuin olen. Hänen mielestään olen kaunis yms. On tyhmää verrata itseä sellaiseen, mutta se jotenkin saa aina todella huonolle tuulelle kun mietin tätä asiaa. Mulla on yleensä hyvä itsetunto, mutta tän asian myötä musta tuntuu, etten ole tarpeeksi poikaystävälleni. Jos en olisi, emme varmaan olisi seurustelleet neljää vuotta.
Olen sanonut poikaystävälleni, että porno on aikuisten satua ja on tärkeää pitää todellisuuden ja fantasioiden raja selvillä itselleen. Kaivan kai turhaan huonoa itsetuntoa jalkojeni alle, mutta itse en koe tarpeelliseksi katsella alastomia miehiä, sillä olen todella tyytyväinen omaan nykyiseen. Siksi onkin vaikeaa ymmärtää miksi poikaystäväni kokee sen jotenkin aiheelliseksi. Olen yrittänyt unohtaa asian ja elää sen kanssa, mutta me palataan aina vaan tähän samaan koskusteluun, josta kumpikaan ei jousta. Tää asia on jäänyt pysyäkseen häiritsemään mun elämää. Olen ollut todella maassa viime päivät. Treeni ei suju kunnolla, ei ihmekään kun mieli on musta ja masentaa... :itku:
Kaipaisin mielelläni mimmeiltä apua ja neuvoja tähän asiaan...
Mua ärsyttää se, kun poikaystäväni kattelee (esim. täällä pakkotoiston sivuilla) alastomia/puolialastomia naisia, isoine silikoni rintoineen ja perseineen. Mulle se kerto vasta nyt, vaikka sitä on jatkunut ties kuinka kauan. Tiedän, että miehille on tärkeätä visuaalinen ärsyke, eihän se olisi edes normaalia jos ei olisi kiinnostunut naiskauneudesta.
Mutta tunnen olevani riittämätön poikaystävälleni, vaikka meillä on onnellinen kohta neljän vuoden suhde. Tiedän, että poikaystäväni rakastaa mua sellaisena kuin olen. Hänen mielestään olen kaunis yms. On tyhmää verrata itseä sellaiseen, mutta se jotenkin saa aina todella huonolle tuulelle kun mietin tätä asiaa. Mulla on yleensä hyvä itsetunto, mutta tän asian myötä musta tuntuu, etten ole tarpeeksi poikaystävälleni. Jos en olisi, emme varmaan olisi seurustelleet neljää vuotta.
Olen sanonut poikaystävälleni, että porno on aikuisten satua ja on tärkeää pitää todellisuuden ja fantasioiden raja selvillä itselleen. Kaivan kai turhaan huonoa itsetuntoa jalkojeni alle, mutta itse en koe tarpeelliseksi katsella alastomia miehiä, sillä olen todella tyytyväinen omaan nykyiseen. Siksi onkin vaikeaa ymmärtää miksi poikaystäväni kokee sen jotenkin aiheelliseksi. Olen yrittänyt unohtaa asian ja elää sen kanssa, mutta me palataan aina vaan tähän samaan koskusteluun, josta kumpikaan ei jousta. Tää asia on jäänyt pysyäkseen häiritsemään mun elämää. Olen ollut todella maassa viime päivät. Treeni ei suju kunnolla, ei ihmekään kun mieli on musta ja masentaa... :itku:
Kaipaisin mielelläni mimmeiltä apua ja neuvoja tähän asiaan...