Nukuttiin likan kanssa molemmat tosi huonosti yöllä ja sitten klo 5:45 kun noustiin lopulta ylös, hiffasin, että silmätulehdushan sillä on. Soitin sitten äitille, ettei sen tarvikaan tulla lapsenvahdiksi ja laitoin koulukaverille sähköpostia, että ottaa mulle kaikki materiaalit, mitä tänään jaetaan.
Klo 8 soitin terkkariin:
Minä: "Moi tässä on TaaperoKärry, mulla olis tällanen 11kk tyttö, jolla on silmätulehdus."
Täti: "Hmm.. Jaa.. Ja mitenhän se oireilee?"
Minä: "No se on punainen ja rähmii." (Teki mieli sanoa, että likka ontuu oikeeta jalkaa, oli niin harvinaisen hölmö kysymys)
Keskustelu kesti vielä n.10min, käytiin läpi hampaiden määrä, nukkumisasiat.. Kunnes täti lopulta antoi lääkäriajan.
Lääkäri oli sellainen pikimusta kaveri, joka ei puhunut suomea mainittavan hienosti. Tajusin, että se on se sama kaveri, joka kirjoitti siskolleni "antibaiootika poskaonkalon tulehdukseen".
Sisällä lääkärissä kesti n. 0,5min. "Se on silmatulehdus, mina laitta antibaiootika"
Harkitsin, että olis lähdetty yhdessä likan kanssa ruotsin tunneille lääkärin jälkeen, mutta ei sitten menty, kun mulla oli vähän heikko olo... No p*rkele kuumeenhan se lykkäsi. Kaiken muun kurjuuden lisäksi eilen oli pirun hyvä treeni, joten tänään olisi ollut jo valmiiksi paikat kipeenä, nyt sitten vielä kuumesärky kaupanpäälle :curs:
Mutta kertokaahan mulle:
MINKÄ V*TUN TAKIA NE SILMÄTIPAT EI OLE RESEPTIVAPAITA???
(Mies on onneksi ollut tänään tosi enkeli ja hoitanut lapsen ja koiran tosi kiltisti töistä tultuaan, lisäksi sillä on uskomattoman taitavat ja näppärän nopet sormet, kun pitää laittaa niitä silmätippoja huutavalle ja kiemurtelevalle mukulalle :haart: )