Joo, sama juttu. Viime yö oli itse asiassa melko harvinainen, taisin herätä yöllä vain kerran tai kaksi. Yhtenäiset, pitkät ja rauhalliset yöunet ovat minulle poikkeuksellista herkkkua.
Tässä on sellainen vitutus päällänsä, että ei oikein tiedä mitä sanoisi. Vammojen hoidossa ja ohjeistuksissa tapahtui vissiin vähän monellakin taholta - myös omaltani - jonkinlaista kämmäämistä, ja nyt on sitten sairaslomaa ja treenitaukoa jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Yhtäkkiä tajusin, kuinka vähän on enää aikaa kauden tärkeimpiin kisoihin, ja vähän tuntuu siltä, että peli on menetetty. Vituiksi meni tämäkin kausi, kaikista hienoista suunnitelmista huolimatta. Aika pitkälti tästä voi syyttää tietenkin itseään, mutta hieman on lekurissakin vikaa. Luulisi, että kun on valmis maksamaan erikoislääkärille pääsystä, tämä pitäisi huolen siitä, että hoitoa tulee heti, ja mieluiten myös sitä treenikieltoa silloin HETI eikä sitten, kun kuukauden jälkeen huomataan että jaa, pahemmaksihan tämä onkin vain mennyt. Hupsista. Ai niin ja eri lääkäriltähän mää tuon sairauslomalapun nytkin muuten hain. Että näin. Ranteet, kyynärpäät ja olkapäät paskana, niska- ja hartiaseutu aivan jumissa ja vihlovaa kipua olkavarsissa. No, jos vaikka tämä henkisen puolen stressi helpottaisi pakollisen tauon myötä... (no ei se kyllä helpota).