Johonkin vastaavaan yhdistelmään on varmaan tyytyminen, ettei olo käy liian epämukavaksi. Nyt pitäis sitten vielä löytää ne housut ja se paita/toppi (muistin, että kengäthän mulla on jo jossain jemmassa). Vaatteiden hankkiminen vaan on niin vastenmielistä puuhaa kaikkine metsästys- ja sovitusprosesseineen, että joudun ensin keksimään jonkun lahjomis-/uhkailu-/kiristämiskeinon, jolla saan houkuteltua itteni kauppaan. En käsitä, miten tämmöiset pohjimmiltaan hyvinkin yksinkertaiset asiat voi olla mulle lähes ylitsepääsemättömän vaikeita :D
Tuo on epäilemättä ainoa keino selviytyä urakasta järjissään. Oon oikeasti avuttomampi ja helpommin hermonsa menettävä rättikaupan asiakas kuin suurin osa tuntemistani miehistä (otos sisältää kaikkea muuta kuin muotitietoisia metroseksuaaleja, mm. yli viisikymppisen isäni), joten siitä voi päätellä jo paljonkin.
Onko kallis palvelu vai kuuluuko ns. kauppaan? Tuollainen ois niin ihana, harmi vaan, että toi stockka tahtoo olla kallis ja on kaukana... ite olin vaatemyyjänä eräässä ketjussa ja mulle tuli asiakas kysymään neuvoa mitä vaatteita hän voisi ostaa (n.50v) värillä ei väliä kunhan vaatteet ovat hänelle leikkaukselta/tyyliltään/malliltaan hyvät. nappasin hyllystä parit housut, hameen ja tunikan. nainen meni kiltisti sovituskoppiin ja oli tyytyväinen kaikkiin vaihtoehtoihin. mutta sitten:
eikös se aira samulinkin ole aika "vanha" ja hällä on punanen tukka ja hyvät vaatteet.vähän riippuu ihmisestä mikä on nuorekasta ja mikä ei.
Sitten lepopäivä ja ruokaa....Kyllä se vaan voi... Mulla iskee ajottain sellasia ruokahaluttomuuskausia, että ennemmin selkäänsä ottais kun mitään söis. Hirveetä väkisinsyömistä, ja kyllä, se on vaikeeta. Alkuviikosta lueskelin tuota ongelmasyöjien ketjua, ja totesin että syön tällä hetkellä neljänä päivänä viikosta vähemmän kun siihen ketjuun kirjottavat. No, jos jotain positiivista haetaan, niin maltan olla inisemättä siitä. Paitsi siis nyt ja tässä.
