Punttimimmien virallinen "Mikä tänään vituttaa?" -thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PMLats
  • Aloitettu Aloitettu
Vyötärön ympärys ei ollut neljässä kuukaudessa muuttunut mihinkään, vaikka haba ja pohkeet ovatkin kasvaneet... plääh. Siis mun mielestä ois ollu kiva jos ois pienentynyt.

Koko päivän vesi- tai räntäsadetta, tenttiin lukemista ja flunssan alkua. Paikat kipeänä, väsyttää.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tänään mulle sitten sattui se kauan pelätty: Kuntosalilla olin testailemassa vauhtikestävyyttäni juoksumatolla ja ihan hyvässä vauhdissa tökkäsi tossu kiinni ja meikätyttö näyttävästi polvilleen yhä pyörivälle matolle. Reaktioaika oli loistava, sillä roikuin kiinni kauhukahvoissa samaan aikaan kun matto kulutti polvista ensimmäisen kerroksen pois =) Sitten muutama "räjähtävä" ponkaisu ja taas jatkui juoksu... Silloin otti päähän, nyt naurattaa viereisessä laitteessa puurtavan emännän ilme.
 
Itsekurin puute. Ja turhista asioista stressaaminen. Liittyvät myös jollain tasolla toisiinsa. Pitäisi vissiin hankkia jotain sisältöä elämään.
 
Flunssa. Ensin 2 viikkoa pientä lämpöilyä, nuhaa ja yskää. Sitten 2 viikkoa terveenä ja nyt taas eilen alkoi yskä ja nousi kuume. Niin perseestä.
 
Nyt pistää todella vihaksi tuo nelosella pyörivä läskit koirat-dokumentti. Ei se ole koiran rakastamista jos "rakastaa" lemmikkiään syöttämällä sen kuoliaaksi! :wtf: :(
Tommosille ihmisille ei pitäis lemmikkiä antaa missään nimessä!
On kyllä pahasti pääkopassa vikaa noilla ihmisillä.
 
En ole vieläkään saanut aikaiseksi treeniohjelmaa itselleni. Laitan itselleni armoaikaa viikon loppuun. Mieltä jäystää myös se että tulin vasta puoli tuntia sitten kotiin töistä.
 
Joskus pistää rasittamaan, kun lukee "mitä söit tänään" -ketjua, jossa välillä tuntuu syömishäiriöiset neuvovan toisiaan... Ei viitsi edes laittaa omia ruokia ylös, kun syö niin paljon enemmän kuin useimmat ja silti on hyvässä ja hoikassakin kunnossa.
 
maarika sanoi:
Joskus pistää rasittamaan, kun lukee "mitä söit tänään" -ketjua, jossa välillä tuntuu syömishäiriöiset neuvovan toisiaan... Ei viitsi edes laittaa omia ruokia ylös, kun syö niin paljon enemmän kuin useimmat ja silti on hyvässä ja hoikassakin kunnossa.
Click to expand...

Mua ei ko. asia yhtään rasita saati otsikon mukaisesti vituta, pikemminkin tulen siitä surulliseksi. En ymmärrä sitä, että miksi moni häpeää sitä, että syö enemmän kuin muut ketjuun kirjoittaneet (heh, vaikka he kaikki yhteensä, kuten joskus tuntuu omalla kohdallani). Punttimimmien puolella ei ole harvinaista luettavaa, että päivän syömisten kirjaaminen alkaa vastaavalla "Ei viitsi(si) edes laittaa omia ruokia ylös kun moni syö niin paljon vähemmän kuin minä..."

Paremminkin voit olla tyytyväinen tilanteeseen, ettei sinun tarvitse dieettailla (olla lähes ikuisella dieetillä, jolla moni punttimimmikin on) ja saat syödä paljon lihomatta. Se se tervettä on, ei se, että kilpaillaan siitä kuka syö vähiten. Mielestäni olisi vain hyvä, jos kaltaisesi tytöt kirjoittelisivat sinne syömisiään, jotta ihmisille muodostuisi se todellinen kuva siitä, millaiseen syömiseen kannattaa pyrkiä. En kuitenkaan kehota ketään lihottamaan itseään, vaan vain testaamaan, miten oma aineenvaihdunta lähtee käyntiin syömällä enemmän kuin tavallisesti. Vasta sitten kun tämä "testi" on tehty ja todettu, ettei itse voi jatkaa samaa rataa, kannattaa vähentää syömistä.

:piis: Olen puhunut. Huh.
 
Käsi leikattu ja kaikki on kovin vaikeeta ykskätisenä, sitten päälle puskee vielä kunnon flunssa, ei vois enää kovin paljon kamalampi olo olla. kädessä olis ihan riittävästi yksinäänkin..

Ja salitreeni tais olla siinä mun osaltani. Lääkäri sanoi, että mun kaikki nivelet on niin löysiä, että jos en tieten tahtoen halua kaikkia paikkoja samaan kuntoon kun oikeaa rannetta, niin joku muu harrastus olis paikallaan, isot painot kuulemma tulee tekee pahaa jälkeä.. että sellasta:(
 
KESÄTYÖT. Tai ennemminkin niiden puute. Tästä kaupungista on aivan mahdotonta näemmä löytää mitään työtä kesäksi. Paitsi suhteilla. Porvareiden, johtaijien ym. lapsille löytyy just sopivasti hyvinpalkattuja siistejä sisätöitä.

Per*ele ku ottaa aivoon. Pääsisin mä mukavaan, mutta orjapalkattuun viimekesän työhöni tänäkin kesänä.. Olis vaan kiva, että kesän jälkeenkin käteen jäisi edes jotakin.
 
:(Vituttaa oma sressialttius tai se miten herkästi reagoin kaikkeen uuteen ja muutokseen. Eilen ilmestyi kauan odotettu pääsykoekirja, joka arvaten saattaa, on haasteellinen. Eli kuukausi aikaa päntätä kaikki hieno kasvatustieteellinen käsitteistö integroiden se ymmärrettävästi itse artikkelien juoneen.
No ei se mitään, mutta eilen vasta tajusin, että eihän tässä maassa saa rajattomasti opiskella, vaan kaikki tukikuukaudet jotka olen nykyisessä idioottikoulussani kuluttanut, vähennetään seuraavaan kouluun hakeutuessani. Tarkoittaen sitä, että joudun maksamaan muutaman kuukauden takaisin ja olemaan syksyllä vastaavasti vielä muutaman kuukauden isin ja äitin elätettävänä, että saan tukikuukaudet riittämään koko seuraavale opiskelulle.
No mutta eihän tässä vielä riittävästi ole aihetta vitutukseen: kun ja jos kun en kerta heitolla sisään pääsee, niin mitäs sitten. Kutn olen jo todennut, ei mitään mielenkiintoa hankkia ammattia nykyiseltä opinahjolta, ja aikomukseni olikin hakeutua muualle amk opintoihin, siksi aikaa kunnes yliopiston ovet aukeavat. Mutta kun tajusin tuon tukikuukausien enimmäismäärän, niin eihän minun ole järkeä aloittaa mitään muita amk opintoja syksyllä, ellen ole 100% niitä loppuun viemässä. Tilanne on kuitenkin se, että yliopisto on nyt se juttu, jota eniten maailmassa (unelmien prinssin ja puolen valtakunnan lisäksi..;) ) tahdon.
Tullut näitä asioita viime yö pyörittyä sängyssä, ilman unta, vaikka yöllä huitaisinkin kaksi unta edistävää yrttivalmistetta. Lisäksi taas jälleen kerran sorruin yölliseen ahmimiskohtaukseen (mätin hedelmää, kavlin lehtileipää, keijua, maitoa ja vähäsokerista kaakaota, talkkunaa, jogurttia niin paljon että maha ei enää ottanut vastaan). Kaikki tämä keskellä yötä, kropalle ja mielelle mahdollisimman epänormaaliin aikaan, jonka tuloksena maha tällä hetkellä kipeän turvonnut ja mieli erittäin väsynyt ja apea..hyvästi mahdollinen kesäkunto ja ihana kesä...:curs:
 
Ehkäpä eniten vituttaa se, että on koko ajan stressi ja että pitäisi koko ajan olla tekemässä jotain, muuten ei aika riitä. Lisäksi saa olla koko ajan huolissaan jostain asiasta.
Ensin oli huolenaiheena kesätyöpaikka, jonka onneksi sain paikalliselta tehtaalta. Sitten tajusin, että meillä on aivan mielettömästi opintoja vielä tänä keväänä amk:ssa. Kurssit ei lopu kesken ja kaikilla kursseilla on jokin iso viimeinen työ mikä pitää tehdä, eikä aika vaan riitä. Mulla on kouluun liittyen menossa yks iso projekti, jolle on annettu aikaa vaan toukokuun loppuun, eikä se kyllä siksi valmistu, mä kun olen ihan pihalla mitä mun pitäis siinä tehdä. Opinnäytetyöaiheen pitäis olla valittuna ja sitä pitäis jo aloittaa, koulu kun loppuu talvella 2008 eli valmistuminen koittaa siinä jouluna 2008. Mä en jaksa ees kaikkia huolia luetella, joillekin tämäkin kaikki varmasti tuntuu pikkumaiselta, mutta kun mä en osaa olla stressaamatta. Ja mitä enemmän stressaan sitä enemppi päin p*rs*ttä mun syömiset menee, mä en saa protskuja täyteen ja mätän itteeni hiilareita enemmän kun minä sallisin... No joo, johan helpotti kun sai valittaa...
 
Kukkikselle:

Ei tuollainen pieni stressiyö maata kaada, vaikka ei se mukavalta varmasti tunnukaan, mutta siitä voi mennä vain ylös päin! Älä jää stressiin pyörimään ja murehtimaan, vaan keskitä energiasi sen sijaan pääsykoekirjojen/-materiaalien pänttäämiseen :) Mitä paremmin osaat, niin sitä todennäköisemmin pääset sisälle ja sitten elämä kulkee taas siihen suuntaan mihin haluatkin! Sun pitää vaan päättää, että pääset sinne yliopistoon! :)

Sori :offtopic: , mutta oon itse ihan samanlainen stressaaja aina välillä ja koin tarvetta vähän tsempata :)

PS. Niin ja kesäkunto ei todellakaan kaadu yhteen yösyöpöttelyyn, varsinkin kun söit ihan tavallisia ruokia, etkä mitään perhepizzoja tai megasizehamppareita ;)
 
Löysin kasvattajan jolla olisi juuri sellainen poikaranskis myytävänä kuin haluttaisiin ukon kanssa mutta nyt jotenkin vaan kaikki vastustaa. Jotenkin tuntuu ettei tästäkään mitään tule.
 
Oma haluttomuus tehdä jalkaliikkeitä. Melkeen kaikki jalkaliikkeet sattuu ja kipukynnys on pieni. Jalat on aika jumissa, varsinkin kun joutuu seisomaan 7 tuntia päivässä.
 
Viimeisen parin kuukauden aikana olen liikkunut enemmän kuin ikinä ja kalorit on vähentyneet n. 1000 kaloria/pvä, syömisiä on siistitty oikein olan takaa ja silti paino nousee 1 kg/vko tahtia (puolet lihaa, puolet läskiä :curs: perkele). Ei saatana, mikä friikki mä olen kun ei fysiikan lait päde meikäläiseen ollenkaan :confused:
 
Helvetti että nolottaa ja vituttaa. Jostain syystä tänään oli huono treeni ja jäin penkkitangon alle.. Viimeinen punnerrus ei sitten noussutkaan enää. Kannattelin tankoa rintakehän päällä ja vaivihkaa katselin ympärille, että ei kai kukaan näe. Sitten eräs vanhempi herrasmies päästi minut pälkähästä. En todellakaan tiedä mitä olisin tehnyt, jos olisin ollut yksin salilla. Voi vittu että ottaa päähän!! Tyhmä minä kun huomasin jo alkulämmittelyssä, etten ole missään parhaimmassa terässä. Vähän hävettää mennä taas huomenna treenaamaan.
 
Se että melkeen aina kun käy ulkona kaverien kanssa niin mulle tuputetaan juotavaa. Olen kuulema parempaa seuraa humalassa. Itse en ole ihan sitä mieltä. Kukin tyylillään, mutta tuo tuputtaminen vituttaa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom