Punttimimmien virallinen "Mikä tänään vituttaa?" -thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PMLats
  • Aloitettu Aloitettu
Hyvä Shiba, sanoit suoraan sen, mitä minäkin olen pohtinut. Kriittinen saa olla, mutta kyllä sijansa on itsearvostuksella ja omanarvontunnollakin - niidenhän pitäis olla ykkössijalla!

Siihen vitutuksen aiheeseen:
Mua vituttaa se, ettei kaikilla oo yhtä hyvää itsetuntoa kuin mulla, ja se että nyt muut ajattelee että vittu miten täynnä itteensä.​

Kommentti: koska en arvostele muita ulkonäön perusteella, en oleta kenenkään muunkaan tekevän niin minua kohtaan. Siksi kestän läskini ja muut "vikani". Mitä on täydellisyys, jos siitä puuttuu epätäydellisyys?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
:offtopic:

.....nyt muut ajattelee että vittu miten täynnä itteensä.​

Kommentti: koska en arvostele muita ulkonäön perusteella, en oleta kenenkään muunkaan tekevän niin minua kohtaan. Siksi kestän läskini ja muut "vikani". Mitä on täydellisyys, jos siitä puuttuu epätäydellisyys?


Tuon ns. itsetyytyväisyyden kanssa mä olen painiskellut paljon: missä vaiheessa se muuttuu ympäristöä äsyttäväksi omahyväisyydeksi? Kinkkistä. Sillä ainakin minua liiallinen "olen vahva, rakastan itseäni" -asenne kylmii aikalailla, mutta toisaalta ikuinen itsensä mollaaminen ei johda kuin katastrofiin ja on ärsyttävääkin. Ja kyllä terveen ihmisen "itsekehu" (hyvässä mielessä) on ihan normaalin kuuloista.

Itselleen nauraminen on hienoa ja jotenkin sellainen sopii ainakin omaan huumorintajuuni kuin nyrkki silmään. Kuuluukohan se suomalaiseen kulttuuriinkin jotenkin? Joskus tuntuu siltä tai sitten olen missannut jotain. Onko suomalaiset itseironisia? :confused:
 
:offtopic:
Tuon ns. itsetyytyväisyyden kanssa mä olen painiskellut paljon: missä vaiheessa se muuttuu ympäristöä äsyttäväksi omahyväisyydeksi?

Niin. Mä käytän tätä ominaisuuttani siten, että tuen ja kannustan kaikkia niitä kanssaihmisiä, jotka a) tarvitsee tukea ja kannustusta ja b) ottaa sen vastaan. Oma mielipiteeni on, että se muuttuu omahyväisyydeksi siinä vaiheessa, kun sitä hyvää oloa ei jaeta ympäristöön vaan käytetään oman paremmuuden esittämiseen ja sillä paistattelemiseen. Toki osa ei kykene vastaanottamaan muiden kannustusta, mutta se onkin sitten heidän oma ongelmansa. Ne on niitä kateellisia ja kiukkuisia ihmisiä, jotka keskittyy omien vikojensa korostamiseen näkemättä itsessään mitään hyvää. Mä nään kaikissa ihmisissä ne hyvät puolet ja mieluummin yritän korostaa niissä sitä ominaisuutta sen sijaan että saisin heidät tuntemaan olonsa vielä kurjemmaksi. Se, että on hyvä itsetunto, ei suinkaan tarkoita, etteikö olisi ongelmia elämässä tai sen hallinnassa!!

Mutta. Nettiyhteisöt on ongelmallisia, koska ensinnäkään keskustelua ei synny, jos kaikki on samaa mieltä (jonkun on siis uskallettava ensin kärjistää asioita) ja sitten kerrallaan voi esittää vain yhden näkökulman, tai muuten keskustelu taaskin kuihtuu olemattomiin. Koska yleensä yhteen asiaan voi esittää vain yhden mielipiteen kerrallaan, niin siitä saattaa tulla väärä kuva mielipiteen esittäjästä. IRL kaikki on niin toisin, kun voi helposti ilmeillään ja eleillään osoittaa arvostavansa toisen mielipidettä siitä huolimatta, että onkin aivan eri mieltä asiasta.
 
:(:jahas:



Sietäisitte viettää muutaman kuukauden halvaantuneen asemassa ja miettiä että kannattaako sitä ruumista vihata ja inhota.




sitä en kyllä toivois kenellekään ja minusta toivojakin vois jossain vaihessa kattoa pikkasen mitää oikeasti kirjoittaa koska vaikka kaikessa muussa olen sinun kanssa 100% samaa mieltä sit tämä kyllä suorastaan kauhistuttaa.

nimittäin olen 8 kk elämästäni viettänyt halvattuna. en toivoa samaa kohtaloa edes George W Bushille puhumatta sitten tytöistä kenellä on varmaan vaikeata omien kehokuvien takia kuinka ikinä vääristyneitä ne sitten onkaan. ja se on yhteiskunnan eikä jonkun malli-ihailuun harhautuneen 16-18v tyttösen syytä.
 
Olen taas haalinu niin paljon tekemistä, että lauantain työvuoron ja punttitreenin jälkeen, kun muut on viettämässä laatuaikaa, minä väännän koulutehtäviä kotona ja luen tenttiin. Huomenna kuudeks aamulla töihin eli sama rumba vaan uudelleen läpi: töihin, salille, syömään, koneelle tehtäviä väsäämään ja ilta tenttiinlukua. Voi hölmöläistä, olen taas arvioinu ajankäyttöni persiilleen. Ensi jaksossa en ota näin paljon juttuja!
 
Plääh..tuli eilen taas oltua psykologisissa soveltuvuustesteissä ja rouva Psykologi päätti sitten alusta alkaen olla pitämättä minusta..Siis ei juma että ottaa päähän, että vaikka kuinka yritän näyttää miten motivoitunut olen hakemastani alasta, niin toinen ei vaivaudu kuuntelemaan ollenkaan, vaan alkaa väitellä ihan asiaankuulumattomasta asiasta..:curs: Siis miten voi olla reilua että yksi ihminen voi sanoa, että oletko sopiva alalle, ilman että tämä edes motiivejani..
Mukava olisi kuulla muiden kokemuksia soveltuvuustesteistä, ja mahdollisesti jos joku vielä olisi ollut itse niitä teetättämässä..??? Turhauttaa niin mielettömästi se, ettäkun olisin niin kovasti halunnut kyseistä koulupaikkaa, mutta kun en saanut millään tilaisuutta näyttää sitä....:(
 
Mitään muuta tehnyt kuin paahtanut koko viikon koulussa ja duunissa ja pitäisi jotain kandia vielä vääntää maanantaiksi. Nukun, syön ja liikun päin P******ä :itku:
 
tämä on kohdallani jokin valivalipäivä, mutta kun mikään ei tunnu nyt vaan miellyttävän.Pari päivää kun on poissa kotoa ja irrottautuu rutiineista, mm. treeniputkesta, niin tuntuu että nyt ei saa taas motivaatiota mihinkään. Inhottaa ajatuskin ensiviikosta, jolloin sama ikuinen arkinen työkoulurumba taas alkaa.. Taivaan täydeltä tulee lunta ja kadut ovat ihan sohjossa, ja ajatuskin lenkille lähdöstä puistattaa.
 
Plääh..tuli eilen taas oltua psykologisissa soveltuvuustesteissä ja rouva Psykologi päätti sitten alusta alkaen olla pitämättä minusta..Siis ei juma että ottaa päähän, että vaikka kuinka yritän näyttää miten motivoitunut olen hakemastani alasta, niin toinen ei vaivaudu kuuntelemaan ollenkaan, vaan alkaa väitellä ihan asiaankuulumattomasta asiasta..:curs: Siis miten voi olla reilua että yksi ihminen voi sanoa, että oletko sopiva alalle, ilman että tämä edes motiivejani..
Mukava olisi kuulla muiden kokemuksia soveltuvuustesteistä, ja mahdollisesti jos joku vielä olisi ollut itse niitä teetättämässä..??? Turhauttaa niin mielettömästi se, ettäkun olisin niin kovasti halunnut kyseistä koulupaikkaa, mutta kun en saanut millään tilaisuutta näyttää sitä....:(


Mihin hait? Jollakin aloilla veetuilu tuntuu kuuluvan ohjelmistoon, kun halutaan testata miten henkilö toimii ristiriitatilanteissa, pitääkö hermot ja säilyykö oma näkemys asioihin ja miten muotoiltuna.
 
Sosiaalialalle. Ongelma oli siis se, että sanoin opiskelvani tällä hetkellä, mikä olisi ilmennyt papereistani, joita psykologi siinä pyöritteli, mutta ei vaivautunut lukemaan. Kerroin opiskelevani alaa, joka ei itseäni kiinnosta, mutta auttoi minua ymmärtämän että juuri kyseinen hakemani ala, olisi se oma juttu. Sanoin lopettavani tämän hetkiset opiskeluni jotta voin vapauttaa koulupaikan jollekin motivoituneemmalle. Muttta eihän tämä kaiken tietävä psykologi sitä ymmärtänyt: tivasi vain että miksi ihmeessä lopetat, miksi et hae siirtoa muihin kouluihin --> yritti saada kaikessa minut tyrmättyä. Yritin epätoivoisesti selittää että kyseessä on kaksi e r i alaa, ja siirtyminen ei onnistu tuosta vaan.. Ymmärrän kyllä että psykologien ei tarvitse olla selvillä koulujen valintaprosesseista sen tarkemmin, mutta hämmästyttää että miten tuollainen tietämätön mummeli voi saada vallan päättää että olenko nyt varmasti tarpeeksi hyvä..
Kävin viikkoa aikaisemmin toisessa koulussa soveltuvuuskokeissa ja sen paikan psykologi óli edes vähän jyvällä eri aloista ja niiden eroavaisuuksista..
 
Nyt kyllä pakko avautua tänne kun vituttaa oikein kunnolla seuraavat asiat:
1. Sain ylinopeussakon.
2. Polkupyöräni varastettiin.
3. Ei ole ystäviä.
4. Teen töitä, jotka eivät kiinnosta minua yhtään ja koko ajan vain vituttaa olla töissä.
5. Kaikki edellä mainitut ovat omaa syytäni.
 
Väsyttää ihan pirusti. Kylläkin omaa syytäni suurimmaksi osaksi, mutta se että poikaystävä heräsi aamulla todella aikaisin enkä saanut enää sen jälkeen nukuttua kyllä vaikutti asiaan.

Kyseisen poikaystävän kanssa mennään muutenkin aivan aallon pohjalla, enkä tiedä enää jaksanko, tai kannattaako minun edes yrittää jaksaa.

Olen kai erehtynyt ottamaan koulussa liian vaikeita kursseja, sillä tuntuu, että mikään ei etene, enkä saa tehtäviäni tehdyksi. Kuitenkaan koulua ei ole paljon, joten periaatteessa aikaa noiden hommien tekemiseen pitäisi olla. Mutta kun ei vaan osaa eikä jaksa eikä saa aikaiseksi.
 
Aamulla kaaduin alamäessä pyörällä kun oli niin vi**n liukasta seurauksena kyynerpää mustana ja kankku mustana, päivällä sitten avomieheni hävitti kihlasormuksensa parkkipaikalle jota sitten sieltä etsittiin eikä löytynyt,.Lähdin sitten lenkille ja taas kaaduin alamäessä ja uudet tuulihousuni repeytyivät reidestä ja takapuolesta käyttökelvottomaksi, yritä nyt siinä juosta kotiin itku silmässä risojen housujen kanssa piilotellen ihmisten katseilta:itku:. Ei hyvin tänään oo kyllä menny, toivottavasti huomenna paremmin...
 
Tällä viikolla töitä seittemänä päivänä...Ja sit olin vielä eilen vahingossa töissä tunnin liian pitkään! Saa nähä jaksanko tehä tähän päälle suunnittelemani 5 salitreeniä vai jätänkö yhen väliin...
 
Sosiaalialalle. Ongelma oli siis se, että sanoin opiskelvani tällä hetkellä, mikä olisi ilmennyt papereistani, joita psykologi siinä pyöritteli, mutta ei vaivautunut lukemaan. Kerroin opiskelevani alaa, joka ei itseäni kiinnosta, mutta auttoi minua ymmärtämän että juuri kyseinen hakemani ala, olisi se oma juttu. Sanoin lopettavani tämän hetkiset opiskeluni jotta voin vapauttaa koulupaikan jollekin motivoituneemmalle. Muttta eihän tämä kaiken tietävä psykologi sitä ymmärtänyt: tivasi vain että miksi ihmeessä lopetat, miksi et hae siirtoa muihin kouluihin --> yritti saada kaikessa minut tyrmättyä. Yritin epätoivoisesti selittää että kyseessä on kaksi e r i alaa, ja siirtyminen ei onnistu tuosta vaan.. Ymmärrän kyllä että psykologien ei tarvitse olla selvillä koulujen valintaprosesseista sen tarkemmin, mutta hämmästyttää että miten tuollainen tietämätön mummeli voi saada vallan päättää että olenko nyt varmasti tarpeeksi hyvä..
Kävin viikkoa aikaisemmin toisessa koulussa soveltuvuuskokeissa ja sen paikan psykologi óli edes vähän jyvällä eri aloista ja niiden eroavaisuuksista..

Hyvin todennäköisesti oli tietoista provosointia. Älä huoli, pidä vaan oma rintamalinja :thumbs:
 
Viime viikko oli niin älytön koulun kans, että ei toivoakaa keretä salille. Nyt sit sopivasti kauheen stressiviikon jälkee tuun kipeeks! Ja ku tuntuu, että ei ehi levätä missää välis, eilenki 12 tuntia koulus! Ja pitäs lukea tentteihin ja tehä tehtäviä.. Voimat alkaa olla niin vähis..
 
Juuri nyt pitäisi olla voimanostokisoissa. Vituttaahan sellainen, kun en tiedä oliko tämä ehkä viimeinen mahdollisuuteni (polvet, ikä + muut syyt ja tekosyyt). No, joka tapauksessa treenattu on, jalat kolmatta päivää kuin kaksi suolasilliä, ja polveenkin sattuu taas.

Eikä ilahduta talven tulokaan - elämä on kuin yhtä suurta Kaurismäen elokuvaa: tässä sitä taas kärsitään pimeitä liukkaita kylmiä päiviä. Ei huvita.

Onneksi salilla on sentään sauna! Sinne päästäkseen pitää vain aina mennä ensin ulos...aaaaaargh!
 
Syömiset edelleen ihan hunningolla, enkä meinaa saada itseäni millään niskasta kiinni. Asiaa ei myöskään auta yhtään se, että väsyttää koko ajan ihan hillittömästi. :curs:

No, huomenna on uusi päivä.
 
Älytön väsymys on myös melkoinen riesa täälläkin..Vaikka kuinka yritän nukkua ja levätä, niin ei auta...Salille raahaan itseni vaikka väkisin, mutta voimat tuntuu jääneen painopakkojen alle..Turhauttaa oikein mennä salille kun ei pysty antamaan parastaan, vaan tulee ihme väsähdys kesken treenin,myöskin kesken juoksulenkkien...
Ja mitä ruokaan tulee, niin sitä uppoaisi kuin pohjattomaan kaivoon. Yritän epätoivoisesti selvitä talven yli niin että ei tarvitsisi hirveätä kiristelyä kevään tullessa aloittaa..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom