Punttimimmien virallinen "Mikä tänään vituttaa?" -thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PMLats
  • Aloitettu Aloitettu
Taitaa tulla lopuksikin ero tästä avoliitosta...

Noh, asioilla on tapana järjestyä, että eiköhän tästä selvitä joskus...

Niin samaa. Jos jokin mättää ni miksei siitä voi sanoa, etenkin jos suoraan kysyy, vaan väittää kaiken olevan hyvin. Ja sit asia pitää vielä ratkaista niin julmasti, että nenän edestä hyppää toisen naisen matkaan. Pyysi mua vielä viemään meiltä kamat sille mut ei se tiedä koska on ees kotona ku on siel eukolla jatkuvasti. Jee jee. Vituttaa niin paljon et samassa rytäkässä meni lähes koko kaveripiiri missä on viettäny aikaa koko täällä asumisen ajan. Uusiakaan ei ole helppo löytää.

Kai ne asiat aina järjestyy ja aika parantaa haavat kuten sanotaan, mutta helvetin kauan siinä voi mennä. Vituttaa ku jotkut ihmettelee et "vieläkö sä mietit sitä", kun tapahtuneesta on vasta alle 3 viikkoa. Kuinka nopeasti ihmiset muka oikeesti pääsee tollasista asioista yli? En mä vaan vaikka haluaisin.

Ero yllärinä on paskaa muutenkin, ja nyt vielä kun siihen liittyy tuo toinen nainen. Muutenki ihan saatanan kusetettu olo. Mistähän kaikesta se on mulle viime ajat valehdellut...

Jos jotain positiivista haetaan niin tuo nainen ei ole se, joka exää koko kevään vonkas. Jäipähän sekin ilman :rolleyes:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ero yllärinä on paskaa muutenkin, ja nyt vielä kun siihen liittyy tuo toinen nainen. Muutenki ihan saatanan kusetettu olo. Mistähän kaikesta se on mulle viime ajat valehdellut...

Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä suositella, että yrität tuosta ajattelusta eroon ennen kuin kunnolla aloitatkaan. Itsellä oli vähän samanlainen tilanne aikoinaan, tosin ero ei tullut varsinaisesti yllätyksenä (syyllistyin itsekin tuohon, että en sano mistään mitään ja kun mies sitten tunnusti pettämisen + haluavansa erota olo oli alkushokin jälkeen lähinnä helpottunut, kun ei itse tarvinnut kertoa syitä omaan erohaluun). Mulle eksä yritti jossain vaiheessa kertoa noita muitakin asioita (pettämisiä oli enemmänkin), mutta sanoin sille että saa ne paskansa kantaa itse, en halua lisää pahaa mieltä kun kumminkin erotaan.

Tiedän, että tuntuu että haluaisit selvittää kaiken perin pohjin, ja että voisi helpottaa kasata ns. paskaa miehen kontolle, mutta mieti tarkkaan mitä oikeasti haluat tietää. Toisaalta totuus on aina paras, mutta ei kannata tuhlata aikaa miettimällä, mikä oli todellista onnea ja mikä ei. Tietty se ottaa oman aikansa, mutta anna niiden muistojen olla vaan. Olitte onnellisia silloin kun siltä tuntui, ja nyt on nyt. Ainakin kannattaa odottaa se itselle sopiva toipumisaika ennen kuin lähtee kaivelemaan vanhoja, jos silloin vielä tuntuu että kiinnostaa: nykytilanteessa mikään vastaus ei auta sinun oloasi (jos mies on valehdellut jostain muusta, vituttaa se, jos ei ole valehdellut, vituttaa että kaiken onnen jälkeen silti kävi näin).

Kaikilla on se oma toipumisaikansa, ei noissa mitään suosituksia ole. Mutta kyllä mä luulen, että jos vielä parin kuukauden päästä ottaa niin koville ettei mitään edistystä ole toipumisessa tullut, kannattaa miettiä jollekin ulkopuoliselle juttelemista. Tämä on tietty eri asia kuin se, että olisi valmis mihinkään uuteen; lähinnä tarkoitan, että ei sen lamaannuttavan kivun kanssa ole tarvis viikkotolkulla kärsiä, varsinkaan jos ruoka- ja unipuolikin siitä häiriytyy.
 
Järkyttävä korvasärky. Allergian takia korvat kutissu ja olleet tukossa jo monta päivää, mutta eilen illalla alkoi toista särkeä aivan järettömästi, eikä nukkumiseesta tullu mitään:itku: . Sain ajan päivystävälle 12.30, toivottavasti löytä sieltä jonkin parannettavissa olevan vian. Nousin jo neljältä kun särky ei antanu makuurauhaa, ja onneksi pystyasento ja muutama särkylääke tekee olon, jos ei nyt mukavaksi, niin ainakin siedettäväksi. Ihankuin helvetillisessä koivuallergiassa ei olisi tarpeeksi sietämistä.
Lisäksi olen viittä vaille yksinhuoltaja, mies painaa viimeisiä opiskeluja kaheksasta viiteen koululla, ja kotona nenä kiinni tietokoneessa päättötyön parissa. Parisuhdelaatuaikaa on se kolme-neljä tuntia mikä me nukutaan yhtäaikaa samassa sängyssä. Viime yönä ei sitäkään, ukko tuli nukkumaan kolmen maissa ja mun oli noustava neljältä.
 
Angelica-82 kirjoitti:

Jos jokin mättää ni miksei siitä voi sanoa, etenkin jos suoraan kysyy, vaan väittää kaiken olevan hyvin. Ja sit asia pitää vielä ratkaista niin julmasti, että nenän edestä hyppää toisen naisen matkaan. Pyysi mua vielä viemään meiltä kamat sille mut ei se tiedä koska on ees kotona ku on siel eukolla jatkuvasti. Jee jee. Vituttaa niin paljon et samassa rytäkässä meni lähes koko kaveripiiri missä on viettäny aikaa koko täällä asumisen ajan. Uusiakaan ei ole helppo löytää.

Ai että sattui lukea tää viestis, luin sen aikaisemmankin. :curs:

Kysyit miten kauan kestää päästä tuskasta eroon niin omalla kohdallani häpeä petetyksi tulemisesta ei ole vieläkään kaikonnut täysin vaikka erosta on nyt 2v ja 1 kk. Lisäksi koin kaksi upeaa laastarisuhdetta exän jälkeen jotka nostivat itsetuntoani ja nyt olen kovaa vauhtia kiinnittämässä elämääni upeaan mieheen... Silti... Vain sinun viestisi lukeminen toi taas tunteet pintaan!
Ilmeisesti jotkut meistä ovat sitä ihmistyyppiä, joka saa ikuisen kolhun petetyksi tulemisista ja meidän on vain yritettävä elää sen luonteenpiirteemme kanssa. Minusta se teki myös pelkurin siten, että olen koko ajan varpaillani ja ilmeisesti kehittynyt mustasukkaiseksikin, sillä niin pian kun vähänkään tuntuu siltä, että nyk. sulholla olisi jotain silmäpeliäkään toisen naisen kanssa, olen valmis juoksemaan karkuun ja lujaa! Tiedän, että minä en jäisi "taistelemaan" vaan häipyisin. Ja nyt tuntuu siltä sillä muuan nainen ottaa kontaktia turhan usein...

No, palataanpa sinuun ja jätetään minun asioideni vatvominen.
Pisti silmään tuo exäsi halu vielä passauttaa sinulla kamojensa vienti! Voi helvetti että on röyhkeä. Sinuna pakkaisin ne kylmästi laatikkoon, sulkisin huolella ja laittaisin asuintaloni ulkopuolelle. Ennen ulosvientiä ilmoittaisin herralle että kamat on pakattu ja nouda ne nyt ulkoa tai voro vie ne!
Sinä et ole vastuussa jos ne katoavat!

Toinen asia, mikä varmasti tuntuu sikavaikeelta nyt on se, että sinun pitäisi kääntää ajatusmaailmaasi siten että alat KIITTÄMÄÄN mielessäsi sitä exäsi nyxää koska hänen ansiostaan paljastui millaisen lieron kanssa meinasit sitoutua pidemmäksi aikaa!
Kun näet naisen, ota iloinen ilme kasvoillesi ja mene sanoa paukauttamaan kiitoksesi vieläpä päin naamaa sille. Mainitse iloinen virne naamallasi olevasi iloinen että "onneksi exä näköjään löysi ainakin naisen eikä mitään nuorta poikaa." Lopuksi ystävällisesti toivotat hänelle onnea exäsi kanssa, sillä "tiedäthän sinä, miten helposti hän vaihtaa partneria noin vain... Ja kun sinulla on vielä rasitteena ne lapsetkin jotka eivät tämän miehen siittämiä." Ja poistut kuningattarena paikalta. Käytä sanaa partneri sillä se jättää vaikutelman bi-taipumuksista ja nehän ovat ehdalle heteromiehelle kauhistuksen paikka, hehehe... Taatusti nainen jää miettimään sanojasi, kauan.....

Tuo vinkki toimii mikäli HALUAT kostaa. Jos olet jo vapautunut kostonhimosta niin naisen kiittäminen kannattaa ainakin, kyllä se jää sitä miettimään! Ja niinhän se on että mitenkäs voi luottaa mieheen, joka on jo kerran noin törkeästi jonkun naisen jättänyt?!

Fiksusti sovitut erot ovat eri asia kuin tuollaiset julkiset nolaamiset. Toivon sinun pääsevän eroon tuskastasi nopeammin kuin minun on onnistunut. Vaikka...On kai sitä tuskaa ja häpeää kai kiittäminenkin koska se innosti entistä sinnikkäämmin pitämään itsestäni fyysisestikin hyvää huolta. Voima antaa vahvuutta henkisellekin puolelle, ja paljon.

Hyvää kevättä ja upeita poikaystäviä sinulle toivottaen.... :kippis1:
 
Jos menee hammaslääkäriin ja on varannu palttiarallaa satavuotta sitten ajan viisaudenhampaan poistoon. Ja fiksumpi saattas tästä päätellä ja ajatella että nyt se viisuri sieltä lähtee, mutta ei. Puol naamaa puuduksissa ja pari paikkaa isketään vaan. "Kyllä se joutaa siellä vielä olemaan" eli siis mulle ei oltu kuitenka varattu aikaa tohon tarkotukseen, kun olin samassa puhelussa sillon maininnu, että pitäs paikata myös pari legoo. Kunnallinen hammashuolto. Perkele, jos perse kestäs maksaa yksityisen hammashuollon niin olisin siellä heti huomenna tuolissa hoidattamassa legojani. Nyt odottelen sitten taas pari kk kunnes pääsen uudestaan hammaslekuriin.
 
Ai niin...Itse en saanut koskaan aikaiseksi räväyttää mitään kostoja mutta omalle mielenrauhalle teki hyvää suunnitella niitä! Häpeän ollessa voimakkaimmillaan sitä kuvitteli vaikka mitä tilanteita joissa pääsis vetäisemään esim. nyrkillä nenään. Kuvitelmatkin ovat oiva keino helpottaa omaa oloa.
Ainoa minkä tein oli se, että kun se nainen otti minuun yhteyttä tarkistaakseen miehen taustoja (oli valehdellut varsin törkeästi naiselle heidän suhteensa ajan), niin kiitin vuolaasti että oli fritsujen tekemisellään paljastanut miehen kierouden ja kun hän vielä sai tietoonsa että mies oli koko heidän suhteensa ajan valehdellut minusta ja lapsistaan, alkoi heidän suhteensa hyvin hataralla pohjalla eikä nainen voi luottaa exääni yhtään!
 
Nyt ottaa päähän niin maan pirusti!

:curs:

Maastavetotreenissä ei ole tapahtunut minkäänlaista kehitystä. Suorastaan voisi puhua notkahduksesta alaspäin.:wall:

Ennen joulua tavoitteeni oli nostaa maasta sata kiloa. Tämä tapahtui helposti ja siitä innostuneina aloimme mieheni kanssa suunnittemaan uutta voimaohjelmaa ja asetimme uusia tavoitteita. Aluksi homma toimi ja tein sadalla kilolla mm. helpon kolmosen. Sitten tapahtui jotain mitä en odottanut. Monta monituista viikkoa selkätreeni on mennyt perseelleen.:curs: Tänään oli oikein pohjanoteeraus: Hyvä että jaksoin tehdä kolmosen edes 90 kilolla. Tuntui niin raskaalta, että vaihdoin lopulta 80 kiloon... (Olen nyt jonkin aikaa tehnyt lyhyttä sarjaa mieheni ohjeiden mukaan.) Jokin tässä nyt tökkii.

Olemme miettineet mahdollista ylikuntoa syyksi... TAI en ole tarpeeksi palautunut edellisestä treenistä... TAI uudet loikkatreenit syövät voimia ja käyvät selän päälle... TAI olen vaan heikko paska:wall:


Anteeksi. Tiedän, että murheeni on pieni murheiden suuressa kirjossa. Mutta kun tähän sai nyt kertoa mikä vituttaa...:rolleyes:
 
Viikon salikäynnit = 1. Liikunta ylipäätään = katso edellinen vastaus. Toissailtana hirveä korvakipu, eilen lääkäriin, diagnoosi korvatulehdus ja hoidoksi tukeva antibioottikuuri, jonka ansiosta maha solmussa maitohappokapseleista huolimatta. Just mun tuuria. Edellisen kerran vastaava tauti ollut 15 vuotta sitten. Ehkä ei kannata odottaa huimia muutoksia ensi maanantain punnituksessa...
Ja pikkuneidillä kipeä hautuma pepussa, samanlaista lohkeilevaa kuivuutta kun mulle tulee käsiin. Heräs parkumaan yöllä tunnin välein. Univaje taivaissa, korva helvatan kipeä, salille ei pääse eikä kipeänä kannata mennäkkään ja miehellä päättötyöpaniikki menossa. Onneksi sentään Suomi voitti USAn eilenillalla, vaikka rankkareihin menikin. Mitalia vain tännepäin :):rock:
 
Saattaa tulla pitkä vitutuslista tänään. Olin just salilla ja toistan suoraan jonkun threadin otsikkoa: penkki perkele ei suju. Väärä sali, omituiset telineet, ei oo 1,25kg:n levypainoja joten joutuu tekemään väärillä painoilla, tyhjällä salilla ei saa minkäänlaista tsemppiä aikaiseksi ja ihan perseestä koko penkki.

Ulkona sataa vettä, tänään pitäisi siivota, nyt on lauantai ja perkele minä oon töissä. Enkä nyt jaksa iloita sitä, että ensi viikolla vain perjantai on työpäivä tai siitä että oikeesti tykkään siitä jutusta mitä oon täällä nyt tekemässä tänään.

Mä ounastelin jo aamulla että tästä tulee huono päivä, kun poikakaveri moksautti mua vahingossa kyynärpäällä päähän (liian pieni keittiö). Kaiken lisäks koko viikon ruokailut on olleet aika sitä sun tätä, joten luulen että täksi päiväksi suunnittelemani suklaalevy jää nyt saamatta. Josko vaikka oikea ruoka maistuis välillä vähän paremmin.
 
Vituttaa, kun en voi tajuta, miksi peili näyttää kivaa kuvaa eilen ja läskiä norsua tänään, tiedän että se on mun päässä, mutta kumpi kuva niistä on se oikea? :curs: Toivoisi niin että olisi tarpeeksi hyvä itsetunto että ei VÄLITTÄISI tollaisista jutuista ja voisi pitää itsestään sellaisena kuin on, mutta ei. Tekee mieli peittää kaikki peilit täältä ja heittää vaaka ikkunasta ulos ja mennä nukkumaan...

Muutenkin viime aikojen kauhea kiire vituttaa. Vituttaa kun on samaan aikaan töitä ja koulua, ja aika ei tuppaa riittämään mihinkään, yöunet katoaa ja motivaatio yhtään mihinkään laskee :(. Tänäänkään ei lenkille lähteminen huvittanut yhtään, vaikka yleensä se on kivaa, päätin sitten olla lähtemättä ja yrittää saada muutenkin vähän rennomman fiiliksen viikonloppuna.
 
Vittumainen päivä täälläkin: Tuskainen salitreeni kolmen viikon tauon jälkeen, lihakset totaalisen hävinneet, läskiä vaan näkyvissä, mies oli eilen vittumaisella päällä: puristeli mun jenkkakahvoista...(mikä törkimys!)..ja siitähän kimmastuin.:curs: Ja töissä on yks tyyppi, jota en jaksais yhtään enää katella.

No, huomenna sentään äitienpäivä, toivottavasti edes jotain kivaa luvassa..
 
Aika julkisen avautumisen, nämä yleensä helpottavat.:thumbs:

Ensinnäkin mua vituttaa ihan suunnattomasti yksi tyyppi, joka kyttää mun tekemisiä, ja raportoi niistä eri tahoille. Jos mun tekemiset niin häiritsee, niin toivoisin kovasti, että tämä herra olisi niin selkärankainen olio, ja sanoisi asiasta suoraan minulle, eikä tarvitsisi välikäsien kautta asioista minulle tiedottaa. Mikään ei voi olla vittumaisempaa, ku tuollaiset helvetin nysväkkeet. Lisäksi puolentoista viikon sairas tehokurssi koulussa vei kaiken puhdin koko elämään, eikä runsaasta nukkumisesta auta olevan apua. Edelleen virta pois, eikä mikään huvita. Viime yönä vielä lisäksi pukkas ultimaalisen kurkkukivun. Sitten erehdyin kattomaan jotain rakkausleffaa. Josta tulikin mieleen, että en edes muista, miltä tuntuu rakastaa tai miltä tuntuu olla rakastettu. Sekös vaan lisää mutruilua. Tämän kaiken lisäksi oon vielä niin heikkohermoinen, etten uskalla edes kattoa lätkäfinaalia. Sitten vielä haukun joitakin ihmisiä sekopäisiksi, mikäkähän mä itse olen. No, ei ne asiat siitä järjesty, ellei niitä itse järjestä. :thumbs: Pakko saada vaan välistä avautua ja kiukutella julkisesti. Eiköhän Annie Aurinkoinen ole pian bäkiii:hyper:
 
Ai niin...Itse en saanut koskaan aikaiseksi räväyttää mitään kostoja mutta omalle mielenrauhalle teki hyvää suunnitella niitä! Häpeän ollessa voimakkaimmillaan sitä kuvitteli vaikka mitä tilanteita joissa pääsis vetäisemään esim. nyrkillä nenään. Kuvitelmatkin ovat oiva keino helpottaa omaa oloa.

Tähän mennessä ei ole ollut mitään kostonhimoa mutta alkaa olla pian mitta täys.

Eilen mies yritti soittaa mut en vastannut kun tiesin että se oli käynyt yhden kaverin synttäreillä kaljalla. Ei se muutenkaan selvinpäin soittelis. No peräs tuli viesti: "Kakara, koita aikuistua! Ollaan muuten nykyään yhdessä, enkä koskaan välittäny susta mut nyt olen rakastuneempi kuin koskaan ;) " Viel aiemmin väitti ettei ne ole yhdessä eikä ole rakastunut. En vastannut viestiin.

Vähän myöhemmin tuli uudestaan melkein sama, virnenaamalla varustettuna. Vastasin et saako se jotain mielihyvää tosta vittuilusta. Sen jälkeen se alkoi lällätellä että olen kakara ja pelle, jolla ei ole kavereita jne. Vastasin että sen omat kaverit on juoppoja, työttömiä ja narkkareita (totta). Sen jälkeen se laittoi et itke sinä itsesäälis siellä yms. Sanoin sit et ei ole mitään itkettävää kun enää ei tarvi huolehtia siitä, että se ryyppää ja tuhlaa mun rahat ja uhkaa kännipäissään hakata ja haukkuu huoraksi yms paskaa. Siihen se totesi että oli mulle paska koska ei välittänyt mutta tälle uudelle naiselle hän on vain enkeli. Käski jopa kysyä siltä. Eikä kuulemma enää juokaan. Totesin siihen, että ei kai juo kun on työtön p-a eikä kukaan ole maksamassa sen menoja enää. Samaa paskaa jatkui vähän aikaa eikä olis ehkä kannattanut mitään vastata mutta oli pakko sanoa suorat sanat sen tekemisistä. Jos haluaa viestit muijalleen näyttää niin mulla ei ole hävittävää. Kyl se muija muutenki tietää mitä täs on tapahtunu mut silti haluaa 2 pientä lastaan viedä tohon paskaan nyt mukaan.

Joka viesti oli erilaisilla virnenaamoilla varustettu, ihan suoranaista vittuilua mulle. En tiedä oliko se tosiaan ihan umpikännissä vai mitä vittua. Joko se on täysin sairas sadistipaska tai niin sekaisin ettei tajua mitään. Aiemmin mulle mesessä tilitti et menee päin helvettiä ja että tekis mieli juoda myrkkyä kun on ollut niin paska ja että välittää musta vielä. Ja nyt sit tollasta heittää mulle. En tiedä onko sillä niin paha olo ja morkkis että pitää mua alistaa ja sysätä paska mun niskaan ja syyllistää mua kaikesta.

Kaikesta huolimatta hyvä että pääsin siitä eroon, jos tuo on sen perusluonne. Tai jos halusi satuttaa ja olla ilkeä mulle vain siksi ettei kemiat kohdanneet. Pitkän aikaa keväällä se kuitenkin käski mun jättää e-pillerit pois kun se haluaa lapsen! Oli kännissä äidilleenkin selittäny että mä olen raskaana! Enkä tosiaan ollut. Haluaisin todella tietää, että onko sen päässä syvällä jotain todella sekaisin vai mitä tää kaikki on. En ees tajua kuinka pitkään nielin sen jutut uskoen, että sitä ahdistaa työttömyys ja perhe-ongelmat yms.

1) joko se on sama paska kohta uudelle muijalleen kun huomaa että tunteet lopahtaa

2) se on sille loppuun asti enkeli ja minä olin se sylkykuppi jota se halus pompotella ihan vittuillakseen (miks?)

Vitutus on ihan hirveä! Surua ei voi enää tuntea, pelkkää epäuskoa kaikesta paskasta. Tiedän että pahempaakin sattuu monille mutta omalla kohdalla se on aina yhtä paskaa. Varsinkin kun sen kaverit mulle alusta lähtien sanoi, että sille pitää olla kiltti koska sille on tehty paskasti. Ja että "varokin jos satutat sitä!". Olin kiltti ja minä sain turpaani. Mitähän mahtaa kaverit miettiä.

Mietin vain et mikä mussa on sellasta miks just mua halutaan pompotella ja alistaa mielinmäärin mutta muille ihmisille voi olla kiltti ja se "enkeli". Pitäs itekin kai alkaa vittumaiseks sadistiks ja kusettajaks, mutta ei mun luonteella ole siihen. Vissiin tätä samaa paskaa saa ottaa osakseen koko elämänsä.

Pitkä tilitys mutta olkoon. Kyllä vituttaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! :curs:

Edit. Nyt mut leimataan idiootiks kun en lähteny itse jo aiemmin. Mutta ei tajunnut siinä tilanteessa. Kuitenkin, mitä kertoo ihmisestä, jos se yöllä tulee viereen istumaan 2 leipäveitsen kanssa ja viiltelee omia sormiaan ja piirtelee verellä naamaan? Olisi halunnut viillellä munkin sormet ja tehdä verivalan. Kännissä. Oon yrittäny ton tapauksen jo unohtaa mutta mielessä kummittelee. Mitään tällästä ei siis ollut alkuaikoina. Hävettää jälkikäteen olla niin idiootti ja sokea. Vittu!
 
Voi Angelica-82, toivotan hurjasti voimia ja jaksamisia.
Rankkaa on varmasti tälä hetkellä mutta (aina niin klisheinen) olo paranee kunhan aika kuluu. Kovasti virtuaalihaleja!
 
Angelica-82, joskus itsekin samantyyppisen ihmisen kanssa seukannut ja nyt, kymmenen vuotta kyseiseisestä tapauksesta kuluneena, voin hyvillä mielin, käsi sydämellä kertoa, että onneksi tuo "mies" on historiaa, mennyttä ja ONNEKSI en tuhlannut aikaani häneen tuon enempää. Ja mikä parasta, onneksi ei ole yhteisiä lapsia, jotka joutuisivat elämään isättömänä tai hieman epämääräisen isän omaavina. Toivottavasti vain kyseinen tyyppi hieman tuosta kuvaamastasi aikuistuu, aika typeriä juttuja näyttää tekevän.
Tsemppiä sulle, ehdottomasti ansaitset fiksumman miehen!
 
Angelica-82, olen itse eronnut tuurijuoposta miehestä tässä keväällä ja tiedän hyvin tuon "miksi en tajunnut lähteä aiemmin" -vitutuksen. Pääasia on kuitenkin se, että olet nyt päässyt eroon tuosta miehestä. Ansaitset, niinkuin minäkin ja moni muu, paljon parempaa. Vaikka kostaminen saattaa tuntua ajatuksena hyvänä, ei sitä kannata käytännössä toteuttaa. Yritä pitää pää kylmänä ja pysyä tuon lapsellisen ja sekopäisen käytöksen yläpuolella.

Voimia ja jaksamista!
 
Hyvinpä aiheeseen liittyen puran myös samat itkut:Puolisko pääti eilen lähteä viinapullon kans,lopullisesti,totaalisesti.Meil oli täydellinen avioliitto,mut ku alkoholi ottaa vallan,oon toinen...ja jäin taistelun jälkeen toiseks.Yritin kaikeni meiän yhes olon ajan saada häntä raiteilleen,maksoin laitoshoitoja jne....
vähän on tyhjä olo.
 
Paskan olon täs itelle saa se, jos se toinen ihminen on niin paljon parempi ja arvokkaampi, että sen vuoksi se voi pistää kuntoon kerralla koko elämänsä ja mua halus pitää vain sylkykuppina.

Kenellekään ei tietysti alkoholistin elämää oikeasti toivo, mutta itelle ois helpompaa, jos se jatkais sikailuaan niin voisi olla jumalattoman kiitollinen että pääsi eroon. Tuskallisinta on katsella vierestä, jos se alkaakin kiltiks pikku-isäks tai jotain... Itse se sanoo, että kännäys ja sikailu oli vain hetkellinen vaihe sen elämäs ja johtu siitä ettei välittäny musta, mut et kaikki on nyt toisin...
 
Paskan olon täs itelle saa se, jos se toinen ihminen on niin paljon parempi ja arvokkaampi, että sen vuoksi se voi pistää kuntoon kerralla koko elämänsä ja mua halus pitää vain sylkykuppina.

Kenellekään ei tietysti alkoholistin elämää oikeasti toivo, mutta itelle ois helpompaa, jos se jatkais sikailuaan niin voisi olla jumalattoman kiitollinen että pääsi eroon. Tuskallisinta on katsella vierestä, jos se alkaakin kiltiks pikku-isäks tai jotain... Itse se sanoo, että kännäys ja sikailu oli vain hetkellinen vaihe sen elämäs ja johtu siitä ettei välittäny musta, mut et kaikki on nyt toisin...

Kuulostaa kyllä harvinaisen paskalta tapaukselta. Vaikea tommoselle miehelle on muuta toivoa kuin että rappioputki senkun jatkuu... Itse en usko sekuntiakaan että ihmisen perusluonne muuttuu mihinkään suuntaan. Ihminen jatkaa samaa käytöstään ellei siitä tehdä jotenkin fyysisesti mahdotonta, esim heitetä johonkin pakkohoitolaan vaikka alkoholismin takia. Se, että se nyt kohtelisi naistansa hyvin saattaapi roikkua karvan varassa, eiköhän se alkoholi tule maistumaan jatkossakin. Oon iloinen ettet enää moisen tyypin kanssa ole yhdessä mutta käy kyllä sääliksi sen uuden naisen lapsia, pikkuihmiset kun tuntuvat syystäkin pelkäävän humalaisia. Pärjäilemisiä!
 
Kenellekään ei tietysti alkoholistin elämää oikeasti toivo, mutta itelle ois helpompaa, jos se jatkais sikailuaan niin voisi olla jumalattoman kiitollinen että pääsi eroon. Tuskallisinta on katsella vierestä, jos se alkaakin kiltiks pikku-isäks tai jotain... Itse se sanoo, että kännäys ja sikailu oli vain hetkellinen vaihe sen elämäs ja johtu siitä ettei välittäny musta, mut et kaikki on nyt toisin...

Kaikki, mitä nyt oot kirjoittanut tänne sen jälkeen kun minä viimeks tänne kuittailin, todistaa sen puolesta ettei sen exäs asiat menekään niin hyvin kuin se toivoisi menneen!
Kaverihan on selvästi vittuuntunut kun et ruinaa ja vonkaa sitä takaisin, hehehe... Olet voittanut jo, ystävä hyvä! Eihän se muuten olis nähny viestittelyn vaivaa ja sitäpaisti vanha totuushan on, että kun asiat ei mene hyvin uudessakaan suhteessa, niin entistä haikaillaan ja kun ei vastakaikua saada, alkaa kaikenmaailman ilkeily ja piruilu ja leuhkiminen: sehän kehui olevansa mallimies nyxälleen ja mollas sua.
OIKEASTI ONNELLISELLA EI OLE AIKAA TUOLLAISEEN VAAN OIKEASTI ONNELLINEN TOIVOO TAAKSEJÄÄNEEN PÄÄSEVÄN SURUSTAAN JA LÖYTÄVÄN UUDEN.

Nyt kun tiedät selvinneesi voittajana, voitkin alkaa katsella kevättä uusin silmin. Katso peiliin ja sano itsellesi (vaikka tää kuulostaa hullulta, se toimii) että "oikeesti olen kiva nainen ja hyvännäköinen. Ja vahva. Mua ei paskiaiset hetkauta."
Sitten kun liikut kaduilla, pidä pientä hymyä koko ajan huulilla. Kaupoissa PÄÄTÄT hymyillä kun olet kassoilla tai jos olet ylipäätään ihmisten kanssa tekemisissä. Hyväntuulinen ihminen kerää puoleensa muita ihmisiä ja miesten mielestä nauravat naiset ovat ylivoimaisesti ykkösiä. Jopa ulkonäöllisesti paremman näköinen nainen jää toiseksi mikäli on tuppisuu ja/tai hymytön. Kokeile vaikka.

Veikkaanpa että uudella asenteella joudut heinäkuussa jo kirjoittamaan meille tänne, että "kyllä vituttaa kun en tiedä miten saisin karsittua noita ihailijoita...."
:hyper:
 

Suositut

Back
Ylös Bottom