Punttimimmien virallinen "Mikä tänään ilostuttaa?" -thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tuittu
  • Aloitettu Aloitettu
Tulipa sitä hyvälle tuulelle lukiessa noita teidän juttuja :) Mä oon ilonen kans tän päivän treenistä, aina "pelkäämäni" kyykkäys suju tosi hyvin ja kohta pääsen isommille painoille. Plus muiden (vanhempien) kunnioittava ilme sielä peilistä kun mä sielä kyykkäsin menemään :dance:
 
Synnytyksestä 9 pv ja raskauskiloja jäljellä enää 7 viidestätoista, vaikken mitään ole tehnyt keventyäkseni - paitsi imettänyt vauvalle melkein puoli kiloa lisää painoa kuudessa päivässä.
 
Näin viime yönä unta että mulle oli kasvanut hirmuset olkapäälihakset niin että melkein säikähin omaa peilikuvaa. Tänään salilla (ihan oikeessa elämässä, ei unessa) tein vipareita peilin ääressä ja katoin että hei, mullahan ihan oikeesti on pienet olkapäälihasten alut, vaikka aika säälittävillä kirppupainoilla vielä askartelenkin! :dance:
 
Kolmannen raskauden loppukolmannes meni löysäillessä ja nyt on taas salitreenit maistunut. Seitsemän kuukautta siihen tällä kertaa menikin. Tähän vielä se mahtava tunne kun huomaa olevansa vahva ja kaiken läskin alla olevan se timmi pakkisnainen joka tahtoo olla!
 
Sain viimeinkin aikaiseksi varattua ajan hierojalle! Eihän tässä oo kun varmaan reilu puolvuotta viimeisestä oikeasta hieronnasta.. Huomenna kerkiää vielä käydä salilla vetämässä viimeisetkin lihaksenalut semmoseen juntturaan että hierojapoitsulla on varmasti tekemistä :puntti:
 
Keskustelua tänään minulle ennestään tuntemattoman liikunnan ammattilaisen kanssa:
Hän: "Niin kisoihin treenaat."
Minä: "En, kun ihan omaksi iloksi vain."
Hän: "Niin just."

Menee noin tunti ja keskustelu jatkuu:
Hän: "Niin et tosissaan oo meinannu kisoihin lähteä?"
Minä (hämillään): "No en oo kyllä koskaan vakavissaan aatellu..."

Jutustelu tapahtui yleisen terveyskunnon mittausten välillä (odotetusti pärjäsin lihaskuntotesteissä paremmin kuin aerobisen kunnon testeissä :D) Pitää kai se pikkuhiljaa uskoa, että salilla heiluminen näkyy positiivisesti kropassa :)
 
Nyt on syytä olla iloinen... Tissit palautui entiselleen toisen lapsen imetyksen jälkeen( eihän siinä mennyt kuin vuosi), ja treenit luistaa paremmin kuin koskaan+ mies joka rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta koko universumissa *pää täynnä hattaraa*
 
Tänään ilostuttaa kaikki :D kokeilin ekaa kertaa crossarilla hiitiä noin niinku lämmittelyks jalkatreeniin ( mietin onko se kannattavaa voimatason kannalta) mutta positiivinen yllätys oli että ei ole tainnut mennä treeni koskaan niin hyvin perille! Kyykyt kulki hyvin, etukyykyssä pysyi hyvin paketti kasassa ja huomasin että sain ihan vatsalihaksetkin treenattua samalla. Harvoin pari tuntia jalkatreenistä on näin kipeät koivet ollu :) Ilostutt myös se, ettei tullut huono olo ja ruoka on maittanut kiitettävästi, huomasin että muutaman päivän päästä olisi tasan 5 kk ilman herkuttelua, tai no yhden vaniljajätskipallon oon syönyt. Tästä oon ylpeä, enkä kaikaa sitä sokerikrapulaa vaikka saatan tuossa loman kunniaksi muutaman namukan syödä :D
 
Tänään ilahduttaa se että, mahdollinen syy väsymykseen ja voimattomuuteen löytyi hemoglobiiniarvosta jako oli vain 111! Lisäksi pieniä onnistumisen iloja, kun sain laittaa +20kiloa jalkaprässiin :dance2:
 
Kello ei ole seitsemääkään ja mulla on jo hymy korvissa: ensimmäisen kerran elämässäni sain jännittämällä näkyviin ylävatsapalat! Miinuskaloreilla ollessa ehkä parasta on litteä aamumaha :D Ja perjantaikin vielä kaiken hyvän päälle :)
 
Piti vähän aikaa miettiä kuuluuko tämä "vituttaa" vai "ilostuttaa" -ketjuun, mutta kyllä nämä järkyttävät domsit silti ilostuttaa enemmän, kun kerran eilen pääsi kahden viikon kovan sairastelun jälkeen salille taas herättelemään lihaksia. Lihasarkuus on kyllä silti järkyttävän kova (kun istuminenkin sattuu) siihen nähden, että treenitaukoa on vain kaksi viikkoa.
 
Tää on kans vähän kahen vaiheilla, mutta tein päätöksen; deadline. Ei mikään kuolemanvakava, mutta jos ensikesänä työt sujuu samallalailla ja elämä muutenkin ilman kummempia muutoksia, vaihdan kaupunkia. Olkoon se sitten tampere, jyväskylä tai joensuu (tai lontoo!), niin jonnekin suuntaan. Johan täällä on neljä vuotta tullut hengailtua.

Tavallaan ärsyttää että oon kotoisin sen verran pieneltä paikkakunnalta, että en oo varma saisko tällä alalla elätettyä itseni yrittäjänä. Siellä ois kuitenkin kaikki puitteet joko valmiina tai mahdollisena, mutta kun se korpi... Mut tää on silti ilastuttava asia! :)
 
Viime ajat on vituttanu aika lujaa, mutta ainakin tänään on positiivisia pilkahduksia ilmassa. Edessä on nimittäin neljä päivää vapaata! Uudesta saliohjelmastaki on testattu kaks päivää neljästä ja johan kulkee! Kroppa tuntuu tällä hetkellä vastaavan treeniin hyvin, mikä on aika iso juttu kaiken tämän allergian ja sairastelun jälkeen.
 
Kovin ilostuttaa se että sain reiluksi 2kk:si töitä! Tosin piti väliaikaisesti muuttaa sen takia korpeen, mutta...SAINPA TÖITÄ! :)
Ja tossa ihan 200m päässä on pikkuinen mutta hemmetin loistava sali!
 
Oon puol vuotta nyt käyny salilla, ja siitäkin vasta nelisen kuukautta tehny ns. kovaa treeniä jonka aikana vielä kolme (!) flunssaakin 1½ - 2 viikon taukojen kanssa vedetty. Kropassa on paljon positiivisia muutoksia, ja olen helkkarin tyytyväinen siihen miten nopeasti lihasta on tullut ja rasvaa tirissyt pois, vaikken ole mitenkään kummallisemmin laskenut ruokiani, vaan vetänyt fiilispohjalta (ravintolakokin ammattitaito toki auttaa taustalla). Kohtahan sitä ihan bikineissäkin kehtaa näyttäytyä!

Ongelmaksi vaan alkaa muodostumaan ns. suorat housut. Alkavat pakaroiden alapuolelta muodostumaan pusseiksi... :D Näkyviä muutoksia on tullut olkapäihin, hauiksiin, vatsaan, pakaroihin sekä pohkeisiin. Tästä on ilo vaan jatkaa! Painojakin saa yhä lisäillä mukavaa tahtia, tosin veikkaan et parin kuukauden sisään täytyy tehdä treeniohjelmaan vaihdos, jos meinaa jatkaa tällä hyvällä nousujohteisella kehityksellä. Voipi olla, et täytyy siirtyä kolmijakoiseen, kun teen tällä hetkellä kaksijakoista, ja toisena päivänä siitä on paljon isoja lihaksia, nimittäin selkä+jalat. Joten kyllä, ilostuttaa!
 
Kolme viikkoa naamaa koristanut melkoisen komean kokoiseksi paisunut tulehtunut finni puhkaistiin vihdoin ja paraneminen voi alkaa. Salilla kulkee nousujohteisesti miinuskaloreista huolimatta, elopaino on pudonnut vaivaiset 2,5kg, mutta vyötäröstä on kadonnut 6,5cm. Missä ne helteet on, että voisi rannalla vähän näyttää aikaansaannoksiaan?
 
Syöminen ei stressaa yhtään, olen jaksanut treenata kuten suunnittelin kahdesti viikossa kunnon tehoilla ja raskauskiloja on enää kolme jäljellä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom