Punttimimmien koulutus ja ammatit

[MerZi]

Amk:ssa terveys&talous -opinnot loppusuoralla, YO:lla samalla värkkäilen sitä sun tätä ja edistän niitä opintoja hiljalleen. Sinne sit panostetaan kun saan ton alta pois.

Lukion jälkeen hain kouluun missä parhaillaanki vielä olen. Jossain vaiheessa kuitenkin halusin fyssariks tai liikuntalääkikseen, no fysioterapeutiksi en kuitenkaan päässy opiskelemaan joten kävin avoimessa yo:ssa liikuntalääketiedettä ja totesin saman kuin moni muu on jo maininnut - ei oikein ollutkaan harrastuksesta ja vapaa-ajan kiinnostuksenkohteista uraksi asti. Nykyiset opinnot on tuntunu pääosin mukavilta ja kyllä tämä on se ala missä nyt ja lähitulevaisuudessa haluaa työskennellä.

Opiskelun ohessa oon tehnyt liikunnanohjauksia ja myyjän töitä (elektroniikka-alaa) - näistä jälkimmäinen ei enää jotenkaan nappaa:D

 

[Venla]

Kun on ollut puhetta tuosta, että joku tietää lapsesta asti, miksikä haluaa, niin pitäähän minunkin päästä puhumaan aiheesta. Minähän olin kertonut jo joskus ala-asteikäisenä tahtovani äidinkielenopettajaksi ja yläasteella puutarhuriksi, ja niiksi tahdon vieläkin. Se, mikä on asiaa sotkenut, on kirjallisuuden opiskelu yliopistossa.

Tykkään kirjallisuudesta ja jopa sen tutkimuksen teorioista valtavasti. Käsitteiden pyörittely sopii minulle. Myös kielitiede, joku fonetiikkakin, kiinnostaa ihan aidosti ja oikeasti. Kesken opintojen kuitenkin tajusin, että ne työt, joihin alalta voisi päästä, eivät kiinnosta. En halua tutkijaksi, ja usein tuntuu, että vaikka kuinka tutkinkin kirjallisuutta yhteiskunnallisista aspekteista, on sen kanssa touhuaminen vain pelkkää älyllistä runkkaamista vailla mitään tarkoitusta. Siinä ne käsitteet sitten pyörii.

Olisi pitänyt jo alun perin jättää kirjallisuus sivuaineeksi tai harrastukseksi ja mennä lukemaan vaikka biologiaa tai metsätaloutta. Ensimmäisenä mainittu tosin lienee samaa sisäpiirin suorittamaa runkkausta ja jälkimmäiseltä alalta on töitä todella vaikea saada. Eli puutarha-alalle sitten, vaikka kuinka olisikin turhauttanut - älyllisesti!!1! - olla ammattikoulussa. Ehkä paras vaihtoehto olisi ollut se, että alusta asti yliopisto-opinnoissa olisin tähdännyt äidinkielenopettajaksi. Olisi jäänyt pois 2-3 vuotta (ja ehkä vielä pari vuotta lisää) turhaa haahuilua. Mutta silloin nuorempana sitä kai sitten oli vaan niin saatanan tyhmä, eivät ne arvosanat mitään kerro todellisesta elämästä tai muista vastaavista.

 

[S-T]

Neljän vuoden lukiourakan jälkeen oli itsestäänselvää, että haen matemaattis-luonnontieteelliselle alalle, lääketiedettä tjsp. lukemaan. En jaksanut lukea lääkiksen pääsykokeisiin ja hain lukemaan kemian opettajaksi. Nyt luen Helsingin yliopistossa viidettä vuotta kemiaa, ja olen oikein tyytyväinen, vaikka ajoittain opiskelumotivaatio onkin hiponut pohjamutia. 2010 tienoilla varmaan valmistun vihdoin :D Sivuaineena on tietojenkäsittelytiede, se oli niin luonnollinen valinta, kun olen koko ikäni touhunnut paljon tietokoneiden parissa. Tekisi mieli lukea vielä kolmas opetettava aine ja olenkin opiskeluvuosien aikana pohtinut mm. fysiikkaa, biologiaa, maantiedettä ja matematiikkaa, mutta voiton ois nyt viemässä terveyskasvatus. Sen luen Jyväskylästä verkkokursseina ja opiskelu alkaisi nyt kevään ja kesän aikana.

Opiskelun ohella kävin kolme vuotta sitten raitiovaununkuljettajakurssin ja olen vihreää pikkujunaa ajellutkin sitten kolme viimeistä kesää ja opiskelun ohessa sen minkä kerkiää. Hurjan mukava työ ja sopivan joustava opiskelun ohessa. Olen myös melkein kolme vuotta päivittänyt opiskeluyksikköni verkkosivuja yms. atk-hommia ja seuraava kesä meneekin todennäköisesti näissä hommissa toimistossa nyhjöttäen. Melkein mielummin ajaisin raitiovaunua.. Mutta kai vaihtelu on hyvästä ja plussana säännöllinen työaika ja hiljattain loukkaantunutta olkapäätäni vähemmän rasittava työ.

Poppanen: "Olen aina ollut kateellinen niille jotka pienestä asti tietää mikä niistä tulee isona..itse en tod tiedä vieläkään. "

Niinpä, vaikenta on miettiä se ala, jota oikeasti jaksais tehdä ja osaamista kehittää sitten hamaan loppuun asti... mutta ehkä ihmisen on tarkoituskin hakea itseään joskus vähän vaikeamman kautta.

Mä en usko, että jokainen löytää koskaan sitä alaa, jota jaksaa tehdä lopun ikäänsä. Se voi vaihdella elämän aikana enemmän tai vähemmän, mikä juuri sillä hetkellä on eniten oma juttu. Itse en yritäkään asennoitua niin, että hankin jonkin työn, jota teen hamaan loppuun saakka. On hienoa vaihtaa rohkeasti alaa, ja kokeilla uutta, jos siltä tuntuu. Ei niin, ettei olisi hienoa myös tehdä intohimoisesti yhtä asiaa koko elämänsä ajan

Kun hain opettajaksi, soveltuvuushaastattelussa kysyttiin "Miten luulet jaksavasi opettaa vuodesta toiseen samoja asioita, tehdä samat asiat uudelleen ja uudelleen? Siitähän opettajan työssä on kyse." Vastasin kutakuinkin, että en uskokaan tekeväni opettajan töitä koko lopun ikääni, jos jossain vaiheessa alkaa tympiä. Pääsin silti sisälle ;)

Valmistumisella ei myöskään ole kiire juuri tästä syystä. Kun valmistun, minulla on kyllä aikaa tehdä opettajan töitä vaikka eläkkeeseen saakka. Nyt teen siis mielelläni jotain muuta ja harrastan, kun siitä nautin ja on tämä ihanan ahdistava akateeminen vapaus.

 

[Ginger]

Lukion jälkeen halusin opiskelemaan yliopistoon. Valitsin tietotekniikan, jonne pääsin lukion papereilla ja yo-pisteillä suoraan ilman pääsykokeita. Harmi! Jos olisi pitänyt käydä pääsykokeet, tuskin olisin koskaan lähtenyt tälle alalle. Tai, no oisinhan minä päässyt matematiikkaakin lukemaan suoraan, en tiedä sitten miksi oikein valitsin tietotekniikan... Kait se oli jonkillaista saamattomuutta, kun ei viitsinyt vaan miettiä tulevaisuuttaan joka kantilta.
Noh, valmistuin reilu vuosi sitten, kuuden opiskeluvuoden jälkeen diplomi-insinööriksi. Opiskelu oli kyllä mielenkiintoista, lähinnä tykkäsin matematiikkaa soveltavista kursseista. Muutenkin mukavia hetkiä sisältyi noihin opiskeluvuosiin, kuten esimerkiksi vaihto-opiskelu ulkomailla ja sainhan paljon ihania kavereita sitä kautta. Nyt sitten olen alan työelämässä ja täysin hajalla! Nykyinen työ ei kiinnosta tippaakaan, motivaationi on täysin nollassa ja en voi kuvitellakkaan että tekisin tällaista lopun elämääni. Jotenkin nämä hommat on pilanneet koko alan maineen, ainakin mun ajatuksissa, niin ettei mulla kiinnosta enää mikään teknologiaan liittyvä! Kun katselen uusia työpaikkailmoituksiakin niin niistäkään mikään ei vois vähempää kiinnostaa!
Olenkin siis ajatellut vaihtaa alaa! Aion yrittää hammaslääkikseen tänä keväänä. Ongelmana on nyt vain, että töiden ohella ei ole niin paljon aikaa lukea mitä siihen vaadittais. Olen miettinyt lopputilin ottamistakin, mutta kun on asuntolaina maksettavana, niin rahaakin tarttee. Pitää toivoa että esimies suostuisi puolipäivähommiin. En oo vielä uskaltanu kyllä ees kysyä. En tiedä mitähän vois kertoa selitykseksi, kun voikohan suoraan sanoa lukevansa pääsykokeisiin toiselle alalle?

 

[Ceres]

Lukioaikana olin oikea mallioppilas, vaikka pahimmat teiniangstailut koin juuri siinä 16-18-vuotiaana. Opot ja opet olivat tunkemassa mua oikikseen, mutta kun kirjoitusten jälkeen aloin kahlata pääsykoekirjoja läpi huomasin että eihän tämä kiinnosta mua pätkän vertaa.

Menin sitten puoleksi vuodeksi töihin jonka jälkeen tein vuoden Työtä Jolla On Tarkoitus ((ts. kävin armeijan ja alikersanttina kotiuduin)). Armeijassa sitten heräsin äkkiä siihen, ettei mulla ollut kunnollista suunnitelmaa mitä kotiuduttuani tekisin. Ammattikorkeaan hain tietotekniikkaa lukemaan ja pääsin suoraan papereilla sisään (kokeesta tein n.puolet).
Tietotekniikan opiskelussa hyvä puoli oli siinä että verkkareissa kehtasi ihan hyvin tulla kouluun :D.

Huomasin ettei tästä tytöstä kuitenkaan insinööriä tule (käytännössä en halunnut muuttaa harrastusta ammatiksi) ja hain ihan läpällä lukemaan liiketaloutta.

Nyt on kohta kaksi vuotta ammattikorkeakoulussa liiketalouden opintoja takana ja vaikka vieläkin epäilyttää onko tämä se oma ala, olen ihan tyytyväinen ollut varsinkin kun mitään ennakko-odotuksia ei alalta ollut. Englantia aion pyrkiä myöhemmin vielä yliopistoon lukemaan ja kiinan kielen opintojakin olisi mukava jatkaa.

Treenaamisesta sen verran että tarkemmin ajatellen kaikki isommat päätökset elämässä (asunto, opiskelupaikkakunta) olen tehnyt sillä perusteella millaiset mahdollisuudet paikkakunnalla on harrastaa omia lajeja. Pitäähän asiat nyt laittaa tärkeysjärjestykseen! x)

 

[hamara]

Niin samanlaisia ajatuksia on tässä ketjussa kuin itselläkin on. Mä kyllä olen kanssa kateellinen niille, jotka on aina tienneet mitä rupeavat "isona" tekemään. Mä en oikein tiedä vieläkään, tai olen tullut siihen tulokseen, että tämä koneella istuminen ja asiakaspalvelussa oleminen ei oo mun juttu, ei kestä elimistä eikä muutenkaan oikein jaksa/kiinnosta. Ainut hyvä asia on säännöllinen työaika, eikä sekään enää niin paljon lohduta kun työ on muuten niin perseestä.

Kouluja olen edennyt niin, että kävin 0-motivaatiolla lukion ja sen näkee kyllä arvosanoistakin. Lukion jälkeen kävin sihteerin ammattitutkinnon, josta jatkoin sitten laskentatoimen tradenomiksi. Päivääkään en ole tehnyt laskentatoimen töitä, koska ei löydy alan töitä/ tai sitten ei riitä koulutus. Viime talvena suoritin sitten liikunnan ammattitutkinnon (ei amk tutkinto, vain 40 ov), joka oli mielenkiintoinen kurssi.

Haaveilen koko ajan alan vaihdosta, haluaisin tehdä jotain käsilläni tai ruumiillista työtä tai hoitoalalle, mutta tyhjän päälle ei asuntolainojen kanssa oikein voi jäädä. En tiedä, jostain pitäisi keksiä se tuleva ala ja uskallus hypätä tuntemattomaan!

 

[Niittu]

Mä menin peruskoulun jälkee amiksee opiskelee parturi-kampaajaks... 3 vuotta hurahti nopeesti ja jossain vaiheessa kiinnostus alaa kohtaan lopahti ja sen näki osasta numeroista... Kuiteki valmistuin jollain 2.75 keskiarvolla johon olin tyytyväinen... Koulun jälkee hain AMK liiketaloutee... Jostain syystä en päässy, johtuen ehkä että en osannu kokeessa paskan vertaa, ei ollu mitää työkokemusta ja mustetahratestissä kaikki näytti lepakolta, perhoselta tai naamiolta mun mielestä... :D
No pidin sit välivuoden tehden kiinteistövälittäjän/sihteerin hommia... Jo kouluaikana olin töissä pankissa siivoojana tunnin illassa.. Sai vähän taskurahaa...
Sit vuos koulun päättymisestä sain hullun hyvän idean muuttaa 300km päähän kotoa opiskelemaan yksityiskouluun stylistiks... Voitte arvata että vaikka kiinnostus oli täys kymppi ennen koulua ja sen aikana, KA oli vaan 3 ja numerot huonoja... En jaksanu panostaa lukemisee ja portfolioiden tekoon.. Sen koulun jälkee olin Työkkärin kautta vaateliikkeessä töissä jota työtä rakastin yli kaiken! Sit tuliki muutto takasi kotipaikalle ja menin kesäks Alkoon töihin... :D Kesän jälkee sain parturin hommia ja nyt oon sitä vajaat puol vuotta tehny ja oon ihan kyllästymis pisteessä... :D
Kouluu pitäis hakea mut ei mitään tietoa et mihin haluan ja mitä alaa... :(

 

[Manti78]

Lukion jälkeen pidin välivuoden, sitten sairaanhoitajaksi lukemaan. Ei kauhesti sairaanhoitajan hommat kiinnostanutkaan ja tein ihan perusduunarin hommia tehtaassa. Sitten kävin kuntosaliohjaajakoulutuksen ja nyt opiskelen hierojaksi.

 

[millamakea]

Lukioon menin kun en tiennyt mitä haluisin opiskella. Lukion jälkeen pidin välivuoden, ei asia selvenny sen enempää, joten mummin kehotuksesta kävin merkonomi-koulun, josta sen kummemmin ajattelematta jatkoin AMKin puolelle tradenomiksi. Yllätys yllätys (no ei tosiaankaan) Joensuusta ei näyttänyt löytyvän mitään pysyvämpää työpaikkaa, joten vähitellen alkoi "en ikinä sairaanhoitajaks" muuttua "ehkä joskus sairaanhoitajaks" ja aikani kypsyteltyä vaihdoin alaa. Olen ollut todella tyytyväinen ja valmistua pitäis 2010 keväällä.

Alun perin olisin halunnut palkanlaskentaan tai henkilöstöhallintoon töihin, jotta olis edes jotenkin ollut ihmistyö vaikka toimistotyö oiskin ollu, mutta nähtävästi kiinnostaa paljon enemmän se samainen ihminen avattuna leikkauspöydällä :D

 

[Jamelia]

Ei hitto,kehtaankohan edes kirjottaa tänne
Mut mä oon vasta käyny peruskoulun, sen jälkeen oon pitäny välivuosia ja ollu töissä kaupallisella alalla,ja käyny yrittäjyyskurssin. Piti lähteä yrittäjäks vaatteiden pariin jotka on mun suuri intohimoni,mutta mä vedinkin takapakkia koska ei oo tarpeeks vielä kokemusta ja tietoa ja taitoa lähteä yrittämään. Nyt viikon päästä alkaa yhteishaku ja pistän hakupaperit ammattikouluihin,ja lukioon. Jos pääsisin lukioon niin menen varmaan sinne, mun unelma ammattini ois nimittäin psykologi.
Mut saa nähdä mihin tässä viel joutuu. Voi olla etten kuitenkaan mene lukioon,en oo koskaan ollu oikein lukutyyppiä,enemmän semmonen käytännönläheinen.

 

[Caitlyn]

Minulle ei peruskoulu ja lukio koskaan tuottaneet mitään ongelmia, slubaillen kirjoitin laudaturin paperit. Paska homma vaan, että tuolla tyylillä ei opi duunia tekemään opintojen eteen. Muutama työläät yliopisto-opinnot jäivät kesken alkuvaiheessa.
No onneksi yliopistolla on vaihtoehtoja ja opintojen työläys todellakin vaihtelee järkyttävän paljon. Edelleen sluibailemalla on kaksi ainetta hyvin arvosanoin graduvaiheessa (arvosana itse opinnoille: käsittämätöntä skeidaa, mutta ihan kivaa pohjaa namedroppingiin, bullshitbingoon yms.). Ei mitään uskoa siihen, että gradu (tai gradut) tulisi joskus väännettyä. Taiteen maisterin opinto-oikeuden sain joku aika sitten, tuleekohan siitä jotain?

Hyvissä duuneissa olen ollut nettipuolella, omaa harrastuneisuutta ja tietojenkäsittelytieteen cumu pohjana. Nyt on kyllä aika vaihtaa.

 

[Soppaluu]

Peruskoulun jälkeen menin lukioon, koska ei oikein amiksen puolen alat kiinnostaneet. Kokin ammatti olisi kai jonkin verran mutta ajattelin ettei siinä ole älyllistä haastetta tarpeeksi(myöhemmin atooppinen ihottuma puhkesi uudestaan, joten ehkä parempi niin). Lukio meni ihan kivasti, hain psykologiaa opiskelemaan kirjoitusten jälkeen Jyväskylään vuonna 2002. Silloin en päässyt vaan päädyin Amk:hon lukemaan sosionomiksi. Uusi yritys 2003 yliopistoon ja tässä nyt olen, työharjoittelussa. Tämän jälkeen pitäisi tehdä gradu ja sitten valmistun psykologiksi. Ala tuntuu ihan oikealta tällä hetkellä. Lukiossa myös historia oli vahvoilla mutta opettajan ammatti ei tuntunut silloin sopivalta ratkaisulta.

Olen yllättynyt lähinnä siitä, että miten uudetkin alat ovat alkaneet kiinnostamaan, vaikka opintotuella kituuttamiseen olen kyllästynyt. Jotain liikuntaan, ravitsemukseen ja terveyteen liittyvää kenties tai sitten ei. Liikuntapsykologiaa olen appron verran lukenut, kenties siihen jatkoa. Neuropsykologin pätevyys kiinnostaisi myös.

 

[topokatti]

Amk:ssa terveys&talous -opinnot loppusuoralla

Kuulostaa jännältä. Minkälaisiin hommiin tuolta valmistuneet päätyvät?

 

[vilma-liina]

Täähän on tosiaankin mielenkiintoinen ketju, tulee paljon semmosia "häh" elämyksiä, kun tutuistakin nimimerkeistä paljastuu ihan uusia juttuja

Lukiossa haaveilin teatterikorkeasta ja tiedotusopista.. molempien pääsykokeisiin aloittelin valmistautumaan, enkä sitten edes loppujen lopuksi hakenut kumpaankaan. Lukion jälkeisen kesän oli töissä paikallisradiossa ja sen puljun jokseenkin väsynyt meininki vei kipinän toimittajahaaveista. Syksyllä meninkin sitten kivi- ja kalustemuotoilulinjalle muotoiluinstituuttiin. Olin siellä ensimmäisen syksyn, jonka jälkeen kyllästyin koko koulun touhuun ja epätäsmälliseen ilmapiiriin ja kävin muistaakseni siinä vaiheessa jossain ammatinvalintapsykologillakin availemassa uusia ovia.

Kevääksi menin talouskouluun ajatuksella, että käyn hakemassa sieltä stipendin ja lisäpisteitä seuraavan syksyn hakua varten. Stipendi tuli ja oli mukava puolivuotinen hyvin sekalaisessa joukossa. Ja itseasiassa niitä sieltä koulusta ammennettuja tietoja ja taitoja olen tarvinnut yllättävän paljon nykyisessä työssäni.

Ja sitten seuraavaksi lähdin lukemaan sosiaalialan ohjaajaksi, ja heti perään täydentämään tutkintoa sosionomiksi. Kaikki kesät olin tässä vaiheessa töissä lastensuojelualalla, joka tuntui jo silloin omimmalta.

Valmistumisen jälkeen työnsin itseni puoliväkisin paikalliselle salille töihin, vastaanottoon sekä ohjaajaksi, kunnes jossain vaiheessa alkoi sitten tökkiä se, että käytännössä asuin salilla, kun tein siellä töitä päivät, treenasin aamulla ja illalla ja koko kaveripiirikin taisi pyöriä siellä.

Salilta menin sitten monien asioiden seurauksena töihin koulukotiin -02 ja siellä olen edelleen. Toimin erityisopettajana, oma luokka on 9., mutta opetusta on koko katraalle, ikähaarukassa 11-18-v ja opetettavia aineita yhteensä 9. Opetustyön lisäksi toimin koulun tiiminvetäjänä, joka on tuonut mukavasti uutta haastetta hommaan. Tykkään kovasti tästä työstä ja toivottavasti huolivat minut lähitulevaisuudessa koulun penkille opiskelemaan lisää ja pätevöitymään.

 

[-Kukkis-]

Tämä on nyt taas , mutta Vilma-Liinalta täytyy sen verran kysäistä, että olet päässyt tekemään siis erityisopettajan työtä sosionomi AMK tutkinnolla..? Itseäni kovasti kiinnostaisi juuri tuo sosiaalialaja meinasinkin sosionomikoulutukseen tänä keväänä taas pyrkiä, mutta monelta suunnalta kuulee, että ei sosiaalialan amk-tutkinnolla kunnon töitä saa. Että pitäisi joko valita suosiolla ammatilliselta puolelta lähihoitajan ammatti tai pyrkiä yliopistoon, joka ei nyt ainakaan minua inspiroi..

 

[Stash]

-Kukkis-, vaikken Vilma-Liinan tilanteesta tiedäkään, voin vastata silti kysymyksiisi. Sosionomin tutkinnolla ei saa pätevyyttä erityisopettajan työhön, mutta tunnetusti erkkaopeista on niin huutava pula, että kaikki vähänkään kiinnostuneet alaan viittaavat viedään käsistä epäpätevinä töihin. Virkaa siis et voi saada. Sosionomipohjalta on mahdollisuus saada erillisten erityisopettajan opintojen avulla EHA-opettajan (kehitysvammaisten opetus) pätevyys, samoin joissain tapauksissa erityislastentarhaopettajan pätevyys.

Jos opetusala kiinnostaa, helpointa kai kuitenkin on hakeutua ihan suoraan erityispedagogiikan maisterikoulutukseen. Töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä, ja henk.koht. voin sanoa, että itse olen ainakin opiskelusta pitänyt. Opettajankoulutushan ei ole ihan samanlaista kuin perinteinen yo-opiskelu siinä suhteessa, että opinnot sisältävät paljon muutakin kuin luentoja, tenttejä ja kirjallisia töitä.

 

[lumottu]

Tällä hetkellä toimin perhepäivähoitajana ja koulutuskin siihen tuli hankittua. Perhepäivähoitajille on nykyään olemassa oma ammattitutkinto. Olen ollut näissä hommissa vasta muutaman vuoden ja jatkan vielä toistaiseksi. Aikaisempi ammattini oli viulunsoitonopettaja ja se oli silloin unelmatyö minulle.

 

[vilma-liina]

Tämä on nyt taas , mutta Vilma-Liinalta täytyy sen verran kysäistä, että olet päässyt tekemään siis erityisopettajan työtä sosionomi AMK tutkinnolla..? Itseäni kovasti kiinnostaisi juuri tuo sosiaalialaja meinasinkin sosionomikoulutukseen tänä keväänä taas pyrkiä, mutta monelta suunnalta kuulee, että ei sosiaalialan amk-tutkinnolla kunnon töitä saa. Että pitäisi joko valita suosiolla ammatilliselta puolelta lähihoitajan ammatti tai pyrkiä yliopistoon, joka ei nyt ainakaan minua inspiroi..

Itselläni on Sosionomien työllistymisestä taas ihan päinvastainen kuva, tosin tiedän tilanteesta niiden opiskelijoiden osalta, jotka valmistuivat ihan ensimmäisten joukossa. Hyvissä hommissa ovat kaikki, vähintään koulutusta vastaavassa. Ja ainahan sitä voi sitten pätevöittää itseään työn ohessa siihen suuntaan lisää, mikä sitten alkaakaan kiinnostamaan.

Eriyisopettajista on pulaa ja etenkään tuonne meidän "marginaalihommiin" ei juuri päteviä tulijoita riitä. Eli itsellänikään ei ole virkaa, vaan virkaannimittämiskirjoja on aina vuoden pätkäksi kerrallaan. Joka vuosi olen pätevöittänyt itseäni oph:n koulutuksissa ja toki olen tehnyt kasvatustieteiden pedagogiset perusopinnot yms yms avoimessa ja on olemassa muutama reitti, jota pitkin pystyy tiettyjen pedagogisten opeopintojen avulla saamaan mahdollisesti poikkeuslupien avulla viran.

Mutta jos olisin opintojen alussa ja tietäisin, että opetuspuoli on nimenomaan se juttu, mitä haluan tehdä, niin ehdottomasti lähtisin yliopistoon lukemaan.

Ja monesti nykyisin niissä erityisen haastavissa hommissa tuntuu se sopivuus merkitsevän enemmän kuin pätevyys.

 

[Afrodite]

5. vuosi yliopistossa, tuloksena maisterin paperit ja aineenopettajan pätevyys setistä historiaa, valtio-oppia, kansainvälistä politiikkaa, julkisoikeutta, suomen kieltä ja kirjallisuutta -> historian, yhteiskuntaopin, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.

 

[smeerica]

Eka vuosi menossa ammattikorkeassa. Vuonna 2010 ois siis tarkoituksena valmistua fysioterapeutiksi Aiempaa ammattia ei ole, kun suoraan lukiosta tuli jatkettua nykyiselle koulun penkille :D