Punttimimmien koulutus ja ammatit

[Maddox]

Heti lukion jälkeen hain opiskelemaan biologiaa Jyväskylän yliopistoon, kun en yksinkertaisesti keksinyt mitään muutakaan (tarkemmin ajateltuna olis kannattanut pitää vaikka välivuosi ja miettiä ankarasti mitä oikeasti haluaa tehdä). Sillä tiellä olen edelleenkin, neljättä vuotta. Maisterin tutkinto alkaa olla gradua ja muutamaa kurssia vaille valmis, eli ensi vuoden puolella olen sitten varmaan vastaleivottu molekyylibiologi (ellen eksy vielä tankkaamaan kauppatieteitä sivuaineena). Apurahoilla kitkuttaminen ei kiinnosta pätkääkään, joten tulevaisuudessa hankkiudun töihin firmapuolelle vaikka väkisin.

Opiskelijaelämän kurjuutta ja köyhyyttä kompensoi ainoastaan se, että treenit on yleensä järjestettävissä siihen itselle sopivimpaan aikaan, joka omalla kohdallani tarkoittaa alkuiltaa. Toki labrassa on istuttu pitkää päivää kerran jos toisenkin, mutta normaalisti sieltä selviää siviiliin ihan inhimillisiin aikoihin (tämän lausunnon saatan joutua perumaan huhtikuussa, kun aloitan gradun kokeellisen osan kanssa tappelemisen :jahas.

 

[Enzyme]

Toki labrassa on istuttu pitkää päivää kerran jos toisenkin, mutta normaalisti sieltä selviää siviiliin ihan inhimillisiin aikoihin (tämän lausunnon saatan joutua perumaan huhtikuussa, kun aloitan gradun kokeellisen osan kanssa tappelemisen :jahas.

Onnea kokeellisen osan kanssa! Kyllä se siitä, pään seinään hakkaamisella voi oikeasti joskus saada sen reiän aikaiseksi! Ainakin mä uskottelen itselleni edelleen niin... :jahas: Nimim. takana kaksi vuotta sitkutusta apurahalla, tunteja seinää päin juoksemista ja lähes nollatulos :(

 

[Poppanen]

Valmistun (ei pitäis nuolasta ennenku tipahtaa) paperitekniikan insinööriksi toukokuussa. Aivan väärä koulutus, töitä voi lähtee kyselemään ehkä ulkomailta..

Mielessä vaikka mitä LVI-asentajasta proviisoriksi. Ehkä kuitenkin haen sinne farmasiapuolelle Kuopioon. Tuntuu vaan ettei mikään erityisemmin kiinnosta ja kaikessa on aina(lukio, yläaste, harrastukset) ollu hyvä ni ei voi silleenkään valita :jahas:

Olen aina ollut kateellinen niille jotka pienestä asti tietää mikä niistä tulee isona..itse en tod tiedä vieläkään.

Puntti on asettunut opiskelun lomaan ihan itsestään, se onneks vielä kiinnostaa Koulun jälkeen salille. Lenkille, luistelemaan yms. millon joutaa ja jaksaa n. 2krt/vko ja lisäksi vihellykset luistimilla viikonloppuisin.

 

[naun]

Peruskoulun jälkeen suoraan lähihoitajaksi ja samalla siinä sitten iltalukiota. Valmistumisen jälkeen hain suoraan sosionomiksi (AMK), jonne myös pääsin....En kuitenkaan jaksanut heti mennä vaan tein välissä vuoden lähihoitajan töitä nuorisopuolella.

Tällä hetkellä kuitenkin opiskelen toista vuotta sosionomiksi ja sivussa tulee tehtyä niin lähihoitajan hommia kuin töitä myös leipomolla...

 

[Sabine]

Poppanen: "Olen aina ollut kateellinen niille jotka pienestä asti tietää mikä niistä tulee isona..itse en tod tiedä vieläkään. "

Niinpä, vaikenta on miettiä se ala, jota oikeasti jaksais tehdä ja osaamista kehittää sitten hamaan loppuun asti... mutta ehkä ihmisen on tarkoituskin hakea itseään joskus vähän vaikeamman kautta.

Mulla ei loppujen lopuksi olis mitään ongelmaa muuten, nykyisin tämä elämä pienten lasten kanssa vähän vaikeuttaa tuota itsensä etsimistä. Käynpä nyt kuitenkin kauppatieteiden maisteriksi asti, ja jos ei muuten niin oikeustiedettä enemmän sitten kun on enemmän aikaa. Plääh, miks vuorokaudessa ei vois olla 36 tuntia??

 

[faxe]

It tradenomiksi opiskelen iltaisin ja tänä jouluna mahdollisesti valmistun... Päivisin teen järjestelmäasiantuntijan hommia, eli nörtteilen

 

[angelo]

Mie valmistuin kaksoistutkinnosta viime vuonna. Toukokuussa sain lähihoitajan paperit ja marraskuussa sain lakin päähän Lähihoitajan duunit ei mua sittenkään kiinnosta, mutta koulutus on silti iso plussa tulevaisuuden koulutuksia ja työnhakua sekä ihan yleensä elämää ajatellen.

Nyt haluan toistaiseksi olla n. vuoden pelkästään työelämässä, että pää saa levätä opiskelusta ja saan aikaa tulevaisuuden suunnittelemiseen. Aloitin syksyllä Fonectalla myyntineuvottelu-/asiakaspalveluhommissa ja oon tykännyt todella paljon! Loppuelämääni en tätä tekisi, mutta tää sopii mulle oikein hyvin näin "väliaikaisena" työnä.

Tämän hetken haaveena olisi fysioterapeutin ammatti, jonka ohessa voisin tehdä myös personal trainingia. Ajattelin hakea syksyllä AMK:n fysioterapia -koulutukseen, mutta saa nähdä muuttuuko suunnitelmat vielä ;) Toinen vaihtoehto on, että lähden lukemaan ravitsemusta tai liikunnanohjausta pajulahteen. Näitä vaihtoehtoja riittää...

Treenit on helppo ajoittaa päiväohjelmaan ja rytmikin pysyy tasaisena, kun työpäivät on vakiona klo8-16. Treenipäivänä meen yleensä himaan syömään ja siitä sitten n. tunnin päästä salille. Kesällä tykkään tehdä lenkit jo aikaisin aamulla ennen töitä, kun ilma on vielä viileä ja päiväkin lähtee siten paremmin käyntiin (:

 

[Maddox]

Onnea kokeellisen osan kanssa! Kyllä se siitä, pään seinään hakkaamisella voi oikeasti joskus saada sen reiän aikaiseksi! Ainakin mä uskottelen itselleni edelleen niin... :jahas: Nimim. takana kaksi vuotta sitkutusta apurahalla, tunteja seinää päin juoksemista ja lähes nollatulos :(

Siinäpä se on tämän alan autuus: haluamiansa tuloksia ei saa ikinä, mutta jos nyt edes joskus saisi jotain tuloksia :D Mutta kiitoksia tsemppaamisesta. Lähden noihin gradukisoihin terveellä ei se oo niin justiinsa-asenteella, joten toivoa on, että syksyn kynnyksellä labrasta ulos ryömiessäni olen - jos en sentään täysin järjissäni - niin ainakin kuntoutuskelpoinen.

 

[neiti Näpsä]

Mun sisko pääsi seuraavaan aloittavaan poliisikoulun ryhmään :dance: opeta se tavoille ;)

Niin joo. voisinhan mä lisätä tänne, että hain itsekin samaan aikaan poliisikouluun, mutta mulla tie tyssäsi jo siihen, etten päässyt pääsykokeisiin! oli kuulemma liikaa liikennesakkoja... Täytyy siis odottaa viis vuotta, että ne sakot vanhenee ja hakea sitten :P Ei yks tai kaks sakkoa kai mitään olis haitannut, mutta mulla oli kahden vuoden sisällä seitsemät liikennerikesakot ja ajokortti ollu kolme kertaa hyllyllä

ihme nipotusta...

Ei kannata hakea. Työ on ihan kivaa ja koulutus laadukasta, mutta kun niitä töitä ei ole! Nimim. viraton kyttä... ;)

 

[salama]

Mä opiskelen oikeustiedettä toista vuotta, maisterin tutkinto on puolessä välissä. Siitä vois jatkaa vaik varatuomariks tai mitä nyt ikinä keksii...

 

[Ex-Tavis]

Oikeustiedettä opiskellaan täälläkin, viides ja viimeinen vuosi menossa. Mitään muuta alaa en ole abivuoden jälkeen miettinytkään ja tunne siitä, että olen täysin omalla alalla, vain vahvistuu vuosi vuodelta. Olen siis todella tyytyväinen tähän tilanteeseen.

 

[MissEvilEve]

Alkper. koulutus sairaanhoitoalalta, vuosikausien aiempi kokemus aikuisviihdealalta sms-, ja web-formaattien parista, nykyinen duuni informaatio-, viestintäliikenne-, ja tietotekniikka-alan parissa.

 

[Zada]

Viime vuonna valmistuin rakennusinsinööriks Joensuussa, nyt Tampereella töissä. Vähän tylsää toimistohommaa teen tällä hetkellä, mutta kun ei vielä tunnu olevan tarpeeks uskallusta mennä komentelemaan vanhoja pappoja työmaalle

Vähän haaveillu opiskelemisesta vielä joku päivä, esim. erityisopettaja, optikko, sisustussuunnittelu... Eli ei tietoa mitä teen isona..

Salilla käynti jää yleensä iltaan, oon tosi laiska lähtemään heti töiden jälkeen urheilemaan. Onneks sali on tuossa lähellä, ja töissä liukuvat työajat, vois joskus yrittää käydä tekemässä aamujunpat.

 

[pikkukirppu]

Olin lukiossa melko hyvä, neljä E:tä yks L plakkarissa. Hain yliopistoon filosofiaa lukemaan, jäi parista pisteestä vaille pääsy, onneksi. Mitä mä oikein olisin tehnyt filosofiaa lukeneena?

Olin vuoden toimittajana, ensin siis harjoittelijana, sitten palkattuna, isossa lehdessä. Tykkäsin kyllä, mutta halusin muualle opiskelemaan kuin yliopistolle.

Pääsin sit heittämällä AMK-sairaanhoitajaksi lukemaan, valmistuin 04/2006 psyka suuntautumisenani. 1,5v saikkuhommia huumepolilla ja syöpätaudeilla. Mielestäni nykyajan sairaanhoitotyö julkisella puolella on niin hurjaa, pelkään kuollakseni että mokaan kiireessä todella pahasti. Koska olen hyvin pahasti perfektionisti itseni suhteen, en pysty saikun hommia tekemään. Koen myös, että ihminen ansaitsisi parempilaatuista hoitoa kuin mihin suomalainen yhteiskunta pystyy tällä hetkellä.. Moraalini/etiikka ei anna periksi sairaalatyöskentelylle kun resurssit ovat nämä. Tai siis yhteiskunnassa liikkuu isot rahat, mutta ne ohjautuvat (osin) vääriin paikkoihin.

Eli siis em.syiden vuoksi täyskäännös sairaalaurasta pois ja takaisin toimittajaksi. Kävi tuuri, että osuin oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja työskentelen nyt kunnon sanomalehdessä viikot ja illat&vkonloput freena. Olen uutis- ja urheilutoimituksessa tarpeen mukaan. Tykkään hommasta kymmenenmiljoonaa kertaa enemmän kuin oman alan töistä, vaikkei vakkaripaikkaa ole näköpiirissä.

Siinäpä se, minun huippu-urakehitys ;D

 

[PauliinaJ]

Mulla on takana laboratorioalan pt ja koneistajan pt. Tällä hetkellä työskentelen metallihommissa. Syksyksi olisi tarkoitus hakea uudestaan opiskelemaan, kemiantekniikkaa Tamkiin.

 

[starfish]

Mulla on opiskeluista takana lukio+ ammattikoulun kokkipuoli samaan aikaan. Opiskelujen jälkeen muutin uudelle paikkakunnalle töiden perässä. Olen ollut töissä mm. päiväkodin keittiöllä ja lentokentällä asiakaspalveluhommissa. Lentokentällä töissä ollessa kävin viikonloppukursseilla opiskelemassa itseni luontaistuoteneuvojaksi ja tällä hetkellä olen jo 1,5 vuotta työskennellyt luontaistuote ja lisäravinnemyyjänä. Viimeinkin on löytynyt se unelmatyö josta olen aina haaveillut. :haart: Asiakaspalvelu on kyllä mukavaa hommaa ja palkitsevaa. Joka päivä on myös aina erilainen joten tylsistymään ei ikinä pääse tällä alalla. :D

 

[Tytteli]

Lukiossa pähkäilin kovasti juristin ja psykologin välillä:D...sitten tuo sosiaaliala kuitenkin alkoi kiehtomaan...Kirjoitusten jälkeen olin perheneuvolassa töissä, ja samalla luin avoimessa yliopistossa kasvatustieteiden ja aikuiskasvatuksen abron. Sitten hain Helsinkiin AMK:n opiskelemaan sosiaalialaa, pääsin sisään ja valmistuin 2004 sosionomiksi...suuntauduin varhaiskasvatukseen ja lastensuojeluun. Nykyisin työskentelen lastentarhanopettajana ja tunnen olevani kutsumusammatissani

 

[Looza]

Mä opiskelen oikeustiedettä toista vuotta, maisterin tutkinto on puolessä välissä. Siitä vois jatkaa vaik varatuomariks tai mitä nyt ikinä keksii...

Jeejee, joku muukin jolla on pakkomielle nimeltä oikeustieteen opinnot Toisena vuonna puolessa välissä tutkintoa oleminen tarkoittaa kyllä erittäin tiivistä tahtia ja hyvä niin! Valmistut kyllä niin nuorena, että kateeksi käy. Toisaalta käräjien puheenjohtajana saa auskultoidessakin olla vasta muistaakseni 25- vuotiaana :D (jos jotain hyviä puolia tästä omasta iästä haluaa hakea, ei tule ainakaan tuo ikäraja esteeksi, meni jo..) Tosin voi olla, että muistan väärin..

 

[Naene]

Mulla taisi olla aika hienosti nuoresta selvillä mitä haluan tehdä ja nyt sitä täyspäiväisesti sitten teenkin. Olin pienenä matkalaukkulapsi ja ajattelin, etten missään vaiheessa elämää halua sitoa itseäni mihinkään maahan. Lukion tein Suomessa ja olin sen jälkeen niin äärettömän kyllästynyt kaikkeen että pakkasin kimpsut ja lähdin opiskelemaan EU-oikeustieteitä Englantiin, sieltä Hollantiin ja sieltä takaisin Englantiin. Jostain syystä palasin Suomeen opiskelemaan kansainvälistä oikeutta lisää.
Nyt olen töissä ulkoasiainhallinnossa, koen että mulla on istuin eturivissä tämän maailman tapahtumista ja tykkään todella paljon valinnoistani. Työkaverit, ja ihmiset joita tapaan ovat mahtavia. Tulot ovat syvältä, mutta ne paranee kyllä ja reilusti. Ei valittamista! Saan tehdä töitä ihan missäpäin maailmaa reissaten, asuen ja tavaten mielettömän mielenkiintoisia ihmisiä lopun elämääni, eivätkä työt tule ikinä olemaan puuduttavia - jos kaikki nyt etenee suunnitelmien mukaisesti. Ei kaikki varmasti aina ole ruusuilla tanssimista mutta en osaisi itselleni kuvitella mitään mielenkiintoisempaa tai mitä haluaisin enemmän tehdä.

 

[Aino]

Aikanaan lukion jälkeen hain Jyväskylään sekä liikuntatieteelliseen että psykologiaa lukemaan. Kumpaankaan en silloin ensimmäisellä yrittämällä päässyt. "Välivuoden" aikana sitten varmistui, että psykologia on kuiteskin se ykkösjuttu ja liikunnan haluan pitää vain harrastuksena. Toisella yrittämällä pääsin opiskelemaan psykaa ja nyt olen valmis psykologian maisteri:hyvä: Tällä hetkellä työskentelen projektityöntekijänä ja siinä ohessa myös kuntoutuspsykologina. Haaveet ja tulevaisuuden tavoitteet ovat minulla kuitenkin terapiatyössä...tulevaisuudessa toivottavasti tulen toimimaan yksityisenä terapeuttina. Toisaalta kehittelen tässä kovasti ajatuksia siitä, kuinka voisin yhdistää psykologin koulutukseni ja liikunnan joskus tulevaisuudessa. Luultavasti jossain vaiheessa kouluttaudun myös personal traineriksi ja sitten kehittelen jonkun hyvän liikeidean, joissa voisin hyödyntää molempia tutkintoja sekä osaamistani

Työn ja treenien yhdistäminen onnistuu hyvin, sillä työskentelen säännöllisessä päivätyössä ja viikonloput on vapaita. Nyt tosin tässä kisadieetillä treenit vie aika hurjasti aikaa ja voimavaroja, joten töissä saa välillä kyllä pinnistellä jaksamisen kanssa. Mutta pääasiallisesti työ ja harrastus tukevat toinen toisiaan ja molemmissa riittää haastetta ja tavoitteita