Proteiinit ja fyysinen harjoittelu. Uusi katsaus suomeksi, kannattaa lukaista :)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jhulmi
  • Aloitettu Aloitettu
teemupii sanoi:
Jos lihasten poikkipinta-ala on merkittävin voimantuottoon vaikuttava tekijä, niin miksi kehonrakentajat ovat yleensäottaen voimanostajia suurempia, mutteivat kumminkaa saa samaa määrää rautaa ylös?

Esimerkkinä vaikka suomalaisen naisvoimanostajan Pirjo Savolan tulokset:

56 kiloisena: jalkakyykky 185kg, penkki 90kg, maastaveto 202.5kg

Toisaalta vois jeesustella varusteista, mutta ei enää jaksa, joten tässä hiukan NOC:ssä alle 135 lbs (karvan verran yli 60kg) sarjassa kilpailleen Maija Lehtosen treenipainoista...
M.Lehtonen sanoi:
Olen tehnyt muutamia hyviä penkkipunnerrus treenjä noin oma ennätys mielesssä eli saattapi raja 2x110kg
riikkoontua, jos joku päivä saan saman tsemin päälle kuin pari vkoa sitten eli tein 2x 100kg, joten jos raja menee rikki olen tyytyväinen, koska dietillä yleensä ei tehtaile ennätyksiä paljoa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
teemupii sanoi:
Voimanostajien perstuntuma on sitten väärä kun ne tuntuu yleensä sanovan että bodaustreenillä ei tule voimaa, ja sitten ne vielä menee harjoittelemaan lähinnä viiden toiston sarjoilla.
Isosta lihaksessa saadaan enempi voimaa irti kuin pienestä se on fakta. Bodaus treenillä tulee kyllä myöskin voimaa vai tiedätkö jotain bodaria joka hinkkaa samoilla painoilla kuin aloittaessaan, mutta jos bodari sen kaiken voiman haluaa kropasta irti on "hermottamisen" aika, se kuka hermottamisella saa parhaan tehon irti onkin sitten toinen juttu.
 
Kohdassa 3.5 sivujen 20 ja 21 vaihe.

"Harjoittelujakson aikana isometrinen voima kehittyi keskimäärin 33 %
enemmän CHOAA-jalalla plaseboon verrattuna, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu missään yksittäisessä voima-, eikä kehonkoostumustestissä."

Tarkoittaako, että muissa kehon lihaksistoissa, kuin näissä testijaloissa ei eroa havaittu ?
Vai, että voima kasvoi suorassa suhteessa lihaksen poikkipinta-alan kasvuun ? Eli molemmat jalat olivat "kokoonsa nähden" yhtä voimakkaita.
 
stranger sanoi:
Toisaalta vois jeesustella varusteista, mutta ei enää jaksa, joten tässä hiukan NOC:ssä alle 135 lbs (karvan verran yli 60kg) sarjassa kilpailleen Maija Lehtosen treenipainoista...
Nämä on tietysti kisoissa hyväksyttyjä nostoja?
 
neutraali sanoi:
Isosta lihaksessa saadaan enempi voimaa irti kuin pienestä se on fakta. Bodaus treenillä tulee kyllä myöskin voimaa vai tiedätkö jotain bodaria joka hinkkaa samoilla painoilla kuin aloittaessaan, mutta jos bodari sen kaiken voiman haluaa kropasta irti on "hermottamisen" aika, se kuka hermottamisella saa parhaan tehon irti onkin sitten toinen juttu.
Missäs on sanottu että bodaustreeni ei harjoittaisi myös hermotusta?
 
neutraali sanoi:
Isosta lihaksessa saadaan enempi voimaa irti kuin pienestä se on fakta. Bodaus treenillä tulee kyllä myöskin voimaa vai tiedätkö jotain bodaria joka hinkkaa samoilla painoilla kuin aloittaessaan, mutta jos bodari sen kaiken voiman haluaa kropasta irti on "hermottamisen" aika, se kuka hermottamisella saa parhaan tehon irti onkin sitten toinen juttu.
Näinpä on.
Jos ei kilpailemaan aio, siis omalla massalla ei ole väliä, niin tällöin voi massa / maxvoima systeemillä koittaa etsiä voimiensa äärirajoja.

Maksimivoimatreeniä, jotta saa isot painot liikkumaan.
Isot bodaus treenipainot taasen kasvattavat tehokkaasti lihasta.
Ja jälleen näihin suurempiin lihaksiin maksimivoimatreeniä.
jne....
 
Pii sanoi:
Kohdassa 3.5 sivujen 20 ja 21 vaihe.

"Harjoittelujakson aikana isometrinen voima kehittyi keskimäärin 33 %
enemmän CHOAA-jalalla plaseboon verrattuna, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu missään yksittäisessä voima-, eikä kehonkoostumustestissä."


Tässä tutkimuksessa reenattiin vain yhtä jalkaa, oli sellainen kontrolloitu asetelma. Eli turha testailla muita liikkeitä. Eli tää tarkoitti sitä, että ero oli 33 %, mutta tilastolliset testit on mitä on. Jos koehenkilöitä on vähän ja käy paska munkki, niin fysiologisesti merkitsevä tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä kuten tuossa tutkimuksessa = > 5 % tuloksesta voidaan selittää sattumalla.
 
teemupii sanoi:
Missäs on sanottu että bodaustreeni ei harjoittaisi myös hermotusta?
Ei missään, kaikki treenaaminenhan on lihaksen hermottamista. Mutta kun body ja voimanosto treenit on niin erillaista että bodarin on ehdottomasti kaivettava ne voimansa esiin "hermotus" treenillä mikäli aikoo kaivaa sen maksimi voimatasonsa esiin, en osaa tätä tarkemmin selittää mutta jos oot täyspäinen niin ymmärtänet mitä tarkoitan.
teemupii sanoi:
Ai sen että toinen noista sentään testataan :david:
Unohda toi mun kysymys täyspäisyydestäsi, paljastit jo itsesi :david:
 
Niin, voimanostossahan pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon voimaa mahdollisimman pienellä kehon painolla kuten kaikki tietää...Mutta tää menee nyt ihan ohi tän ketjun otsikon...
 
teemupii sanoi:
Sitä että kun katsoo Maija Lehtosta niin siitä näkee heti päälle päin että se ei ole ikinä ottanut mitään voimaa lisäävää ainetta.
Vai lihaksen poikkipinta-alaa kasvattavaa ainetta?
 
Tyhmä kysymys, mutta tarkoitetaanko/tarkoitatko viskeraalisen alueen rasvalla nimenomaan vatsaontelon sisään kertynyttä rasvaa, vai yleisesti "sisälmysrasvaa".
 
Vatsaonteloon, sisäelinten ympärille kertynyttä rasvaa. Tossa Mourier ym. 1997 tutkimuksessa vatsan ihonalaiseen rasvaan BCAA:lla ei ollut käytännössä vaikutusta, mutta se vähensi reiden ihonalaista rasvaa ja siis tota em. viskeraalista rasvaa. Mitattiin magneettikuvauksella, eli tulos on sen suhteen luotettava. Mutta toi on siis vain yks tutkimustulos (vaikkakin kiinnostava sellainen), vastaavia tutkimuksia ei ole tehty.
 
Pikavilkaisulla näytti olevan pirusti asiaa. Nyt sain printin ulos, täytyy illalla lukea kunnolla läpi.
 
onpahan paljon asiaa...voisko tähän liittää jonkinlaiset konkluusiot / ohjeet
voimaharjoittelijalle?
 
jhulmi sanoi:
Vatsaonteloon, sisäelinten ympärille kertynyttä rasvaa. Tossa Mourier ym. 1997 tutkimuksessa vatsan ihonalaiseen rasvaan BCAA:lla ei ollut käytännössä vaikutusta, mutta se vähensi reiden ihonalaista rasvaa ja siis tota em. viskeraalista rasvaa. Mitattiin magneettikuvauksella, eli tulos on sen suhteen luotettava. Mutta toi on siis vain yks tutkimustulos (vaikkakin kiinnostava sellainen), vastaavia tutkimuksia ei ole tehty.
Tänk juu, Dr. Abs!
 
almerigo sanoi:
onpahan paljon asiaa...voisko tähän liittää jonkinlaiset konkluusiot / ohjeet
voimaharjoittelijalle?

Juups, hyvä idea. Mietein samaa tos eilen. Oon yhden läpyskän tehny kolmisen kk sitten. Sen vois laittaa tonne tässä jossain vaiheessa myöhemmin, kunhan kerkeen tsekkaamaan, että onko se ajanmukainen...Mut ei oikein meinaa riittää ny aika kaikkeen...puskee hirveesti kaikkea uuttakin projektia...
 
Lyhyt käytännön johtopäätös kirjallisuuden ja oman tutkimusprojektin perusteella on:

Kehon koostumuksen kannalta proteiinin ajoituksen vaikutus on erittäin tärkeää. Eli proteiinia ennen harjoitusta, harjoituksen aikana ja heti harjoituksen jälkeen. Jos reeni on pitkä ja lopussa uuvuttaa, niin tossa välillä olevassa juomassa saisi olla myös vähän hiilaria. Lihakset ottaa aminohapot ja sokerin paljon paremmin vastaan liikunnan aikana ja tunnin sisällä sen jälkeen, kuin lepotilassa.

En nyt väitä, että tässä mitään erityistä uutta käytäntöön olisi välttämättä, mutta lukemalla tuon tekstin on mahdollista itse soveltaa ja hifistelläkin jos halua on. Kyllä tällä hetkellä jo pystyy jotain viitteitä sanomaan, millainen olisi esim. tosi hyvä palarin koostumus jne. Proteiinisynteesin, energia-aineenvaihdunnan ja hormonien suhteen tulee lisää tekstiä myöhemmin.
 
Jeps!
Tuota välitankkausta ei ole tullut kokeiltua....vaan täytyypä jatkossa laittaa kassiin mukaan yksi budelli lisää. :thumbs:
 

Suositut

Back
Ylös Bottom