SniffDaddy sanoi:
Onko Suomessa todellakin niin paljon tekemätöntä työtä, että työnantajamaksuja pienentämällä ne työt tulisi tehtyä? Tai siis ne kannattaisi teettää? Jos, niin millä toimialoilla ne työt on tekemättä? Okei, varmaan palvelusektorilla onkin tekemätöntä työtä.
Pitäisikö se työnantajamaksujen laskeminen sitten olla vastikkeellista, vai rysäytetäänkö kaikilta kerralla pikkasen tai vähän enemmänkin pois? Tarkoitan tällä sitä, että jos yrityksellä x ei ole tulevaisuudessa mitään aikomustakaan palkata uutta työvoimaa, jos sitä työtä ei vaan ole teettää uusille työntekijöille. Pitäisikö siltäkin yritykseltä alentaa työnantajamaksuja? Ei kai ne yrityksetkään ihan huvikseen palkkaisi uusia työntekijöitä, kun niistä joutuisi maksamaan vähemmän sivukuluja, vaikkei niille olekaan mitään tekemistä?
Pitäisikö sen työnantajamaksujen alentamisen toimia porkkanana yrityksille palkata uusia työntekijöitä tekemään sitä tekemätöntä työtä?
Vai alennettaisiinko kaikilta oletusarvoisesti?
Ei noiden työnantajamaksujen alentamisen pidäkään ajatella siirtyvän kokonaan välittömästi työntekijöiden lisäämiseen, eihän se tietenkään niin toimi. Ihan lyhyellä tähtäimellä vaikutus ei ole kovinkaan suuri. Jos firma ei ole ajatellut palkata työntekijää, niin yhden työntekijän aiheuttamien kokonaiskustannuksien laskeminen vaikkapa 20 prosentilla ei useimmissa tapauksissa muuta päätöstä, pienessä osassa tapauksista kyllä. Mutta pitkällä tähtäimellä tuo kuitenkin vaikuttaa työllistämistä lisäävästi, kun noita päätöksiä, että otetaanko työntekijä vai ei, tehdään jatkuvasti.
Ja ehdottomasti tuo alennus pitää tehdä kaikille yrityksille, ei kannata alkaa luomaan mitään keinotekoisia rajoja tuollaisessa asiassa. Lyhyellä tähtäimellä sillä voitaisiin ehkä saada työllisyyslisäyksiä kustannustehokkaammin, mutta pidemmän päälle sekin vaan vääristää tilannetta, lisää byrokratiaa, mutkistaa yrittämistä lisää jne.
Se missä voidaan sitten hienosäätää on se, että miten tuo työnantajamaksujen alennus kohdistetaan eri palkkatasoille. Todennäköisesti kustannustehokkain tapa työllisyyden parantamiseksi olisi painottaa noita alennuksia nimenomaan matalapalkkaisiin työntekijöihin.
Ja tuolla aikaisemmin muuten littledragon67 tätä asiaa selittikin jo varsin havainnollisesti:
littledragon67 sanoi:
Yritän täältä kentältä vastata käytännön tasolta;
...
Käytettävissä olevan rahan määrän lisääminen ihan mihin tahansa tuloluokkaan tai kaikille, lisää automaattisesti kysyntää - lisääntyvä kysyntä edellyttää lisää tarjontaa - tämä aiheuttaa sen, että tekemättömän työn määrä lisääntyy - tekemättömälle työlle tarvitaan lisää tekijöitä. Kansantaloudessa ei kannata pitää "tulppia" kysynnälle rajoittamalla ihmisten ostovoimaa esim. keinotekoisesti tasaamalla tuloeroja verotuksella.Eli firmalta x ei kannatakaan kysyä, että sitoutuvatko he työllistämään lisää ihmisiä. Firmalta x kannattaa mieluummin kysyä tahtoisivatko he kasvaa ja olla tuottavampia.
...
Ja loppuun älykkösiivelle pahoittelut: tiedän, että kirjoitteluni on rautalankamallia väärällä termistöllä ja pirun hataralla teorian osaamisella. Tämä on lähinnä näkökulmaa siitä miten näen asiat käytännön tasolla työelämästä.
Tuosta keinotekoisesti tuloerojen tasaamisesta verotuksella sen verran, että tuo tasaaminen ei sinänsä itse veroprogression osalta vähennä kokonaisostovoimaa, vaan periaatteessa lisää kulutusta hieman, pienituloiset nimittäin ihan käytännön syistä kuluttavat ansaitsemistaan rahoista suuremman osan kuin suurituloiset. Eli tuo progressiivinen verotus ei suoraan laske ostovoimaa, vaan verotuksen kokonaismäärä, jolla taas rahoitetaan tulonsiirtoja. Tai niin no, laskeekos nuo tulonsiirrotkaan ostovoimaan sitten niin paljoa, jos työttömyystuet ja lapsilisät kuitenkin menevät myös kulutukseen? Nyt meni kyllä vähän ajatus sekaisin, auttakaa joku!!!!!