Portsarit Huomio

[Cockton]

Jotenkin tulee mieleen Juoppuhullun Päiväkirja ja Tolppa-apinat yms.

Jari Tervon kirja Taksirengin rakkaus, tarina Miljoona etunojapunnerrusta.

 

[Paavo_Akseli]

:joulu2:

Samaa asiaa ajoin takaa

 

[Janne]

Mä ainakin diggasin. Tällänen kirja kyl tulee jakamaan mielipiteet kahtia, toivottavasti et lopettele kirjoittelua sen takia että joku ei tykkää.

 

[savonsonni]

En todellakaan lopeta kirjoittelua. Minulla on kavereita ympäri suomea, etelästä pohjoiseen. Voi olla, että juuri sinun kaupungin oma rakas "kahva apina", pääsee kirjaan. PusiPusi

 

[Jansq-]

Jos tuommosta tekstii tulee olemaan lisempää ni ostan kipaleen, vaikka sitte vaan paskalukemiseks jos ei se muuhun kelpaa. Kielioppivirheitä oli toki mut kyllä mun naamalle sait hymynhäivän. Melkeen ku oisit kerton yhest tutust pokest. :D

 

[Sumu]

Tuollaisena teksti ei uppoa kahta minuuttia kauemmin.

Katsellaan sitten kun kielioppi on korjattu ja teksti on vivahteikkaampaa.

 

[DoDo]

Sanottakoon näin alkuun. Kirjoitusvirheistä ja kieliopista on sitten turha avautua. Kirjoitus on raakamateriaalia.

Sitten puolet vastanneista nillittää Kieliopista.

 

[Raskolnikov]

Sanottakoon näin alkuun. Kirjoitusvirheistä ja kieliopista on sitten turha avautua. Kirjoitus on raakamateriaalia. Voitte kirjoittaa tähän threadiin niitä omia kokemuksianne.


Olipas taas yö, ajattelin kotona. Sydän lyö varmasti vielä 200 kertaa minuutissa. Tiedän kokemuksesta, että on ihan turha käydä sänkyyn kukkumaan. Uni ei tule silmään vaikka kuinka yrittäisi. Sykkeen ja adrenaliinitasojen laskuun menee noin puoli tuntia. Siinä unta odottaessa on hyvä tehdä itselleen yöpalaa. Monet eivät ymmärrä sitä, kuinka joku voi syödä purkin rahkaa ja ananasta juuri ennen nukkumaan menoa. Siinä sitä rahkamössöä syödessä kelailin sitten työvuoron aikaisia tapahtumia.

Kävin Mayorsilla treenaamassa jalat ennen töihin lähtöä. Oli hieman makaroni olo laittaessani narikkaa kuntoon iltaa varten. Sitä tulee illan aikana käveltyä ainakin viisi kilometriä narikassa ja kolme kilometriä valvoessa ravintolaa. Olen minäkin homman valinnut. Ilta alkoi normaalisti, hiljaisena. Ehdin lukea päivän lehdet, ja siinä sivussa palvelin asiakkaita. Toivotin hyvää iltaa ja otin herran takin vastaan. "Narikka olisi kaksi euroa kiitos", sanoin ja otin lantin vastaan. "Narikka lappunne, olkaa hyvä."

Eipä aikaakaan kun ovelle pyrki viherpiipertäjä, jolla oli vihreä army-mallin takki ja neulottu olkalaukku, johon oli kuvioitu kannabiksenlehti. Olemuksen kruunasivat ylikasvaneet rastat, jotka haisivat niin pahalle, ettei edes matka Lappeenrantaan olisi vetänyt niille vertoja. Kävelin reippaasti kaveria vastaan ja kysyin papereita. Piipertäjä katsoi minua punoittavin silmin ja sanoi: "Hei vittu, mä olen 31 vuotta." Ilmoitin kohteaasti, että meillä on ikäraja 20, joten pyydän poistumaan ravintolasta. Piipertäjä katsoi mua monttu auki, kuin jotain 187cm:stä hasispölliä.

Hippi kuitenkin älysi lähteä ulos ja huusi minulle pihalta: "Vitun steroidisika, mä en tule koskaan tähän ravintolaan!" Ajattelin: "Nyt menivät yö-unet, kun menetettiin yksi tuottavimmista asiakkaista." Piipertäjä olisi luultavimmin tilannut yhden bissen ja maksanut senkin kymmensenttisillä. Pöytään päästyään olisi alkanut tupruttamaan tupakkaa, josta leijuu ihmeellinen sininen savu ja sellainen imelä tuoksu. Kaveri olisi ollut niin sekaisin tupakastaan, että olisi luullut irtoavansa ruumiistaan. Seurauksenaolisi ollut paskat housuissa naureskeleva rastapää, jolla ei ole hajuakaan tästä elämästä. Juoksin kaverin perään ovelle, huusin SIVARI ja menin lukemaan Hesaria.

Mikä idootti ajattelin ja naureskelin itsekseni. "No voi perse", sanoin ääneen kun tarjoilija kertoi vessaan sammuneesta sankarista. Kamerakännykkä mukaan ja tutkimaan päivän saalista. Siellä oli asusteista päätellen Keravalta lähtöisin oleva maanviljelijä. Asian teki huvittavaksi se, että 120 kiloinen paskamaha oli sullonut itsensä housut kintuissa koppiin poikittain. Perse pystyssä se kyyhötti siinä, kuola valuen pitkin poskea ja lattialle. Potretista puuttui enää vessaharja ukon perseessä. Ajattelin tyrkätä harjan perseeseen itse, mutta vessaan tuli sopivasti muita asiakkaita. Otin sitten muutaman muistokuvan ja aloin läiskimään kaveria hereille.

"Huomenta!" Tuuppasin kaveria hellästi kylkiluiden väliin. Paskamaha päästi suustaan ainoastaan korahduksen. Mietin kuumeisesti kuinka miehen saisi hereille. Otin isännän taskusta lompakon ja etsin ajokortin. Miehen nimi oli Raimo. Huusin kovolla äänellä: "RAMI!" "AAMULYPSYLLE!" Äijä oli tikkana pystyssä, ja katsoi kummissaan että olinpas minä kumman näköinen lehmä. Saattelin kaverin ulos ja toivotin mukavia lypsy hetkiä.
Masa saapui töihin klo 23.00. Suoritin pakolliset kädenpuristukset ja lauoin mieltä ylentävät sanat Masan koosta. Seuraavaksi esittelin paskamahan kuvan Masalle. Masa purskahti nauruun ja nauroi niin, että vedet tulivat silmiin. Oli muuten aika hyvin onnistunut kuva vaikka itse sanonkin.

Rupattelimme hetken niitä näitä. Masa kertoi kymmenen vuotta sitten tapahtuneesta tilanteesta. Sellainen businessmies oli tullut ravintolaan ja alkanut heti vittuilla narikassa. Se oli heilutellut kultakorttiaan ja sanonut, ettei tarvitse maksaa jos ei kerran maksuvälineet käy. No mikäs siinä, liimaletti oli päästetty sisään. Ilta kului ja liimaletti oli ärsyttänyt jo jokaisen tarjoilijan sekä plokkarin. Onneksi miehen kultakortti oli tehnyt tehtävänsä. Mies nimittäin sammua pätkähti vessaan. Pojat ajattelivat maksaa miehelle potut pottuina. Liimaletin annettiin nukkua valomerkkiin asti, sitten se kannettiin housut nilkoissa ulko-ovelle. Siinä sitten vedettiin kalsarit kainaloihin ja kultakortti suuhun. Oli ihmisillä hauskaa. Minä nauroin huutonaurua ja yritin palvella samalla asiakkaita.

Pikkuhiljaa jalatkin alkoivat tottua kävelyyn, vaikka välillä tuntui että ne tippuvat alta. Treeni oli siis mennyt perille. Sanoin Masalle, että hoitaa hetken putiikkia. Kävin itse paskalla ja join proteiinijuoman. Tullessani tauolta näin maailman kauneimman naisen, tai ainakin melkein kauneimman. Pikkukaveri teki kyllä selväksi, että tuo on saatava. Kävelin narikkaan ja sanoin Masalle: "Vittu nyt alko kyllä panettaan." Masa tokaisi vain että: "Taitaa olla testokäyrät aika korkealla. Vittu sä panisit vaikka meidän mopsia tossa fiiliksessä, rauhoitu nyt hyvä mies."

Asiakkaita alkoi kertymään jonoksi asti. Minä yksin narikassa ja Masa ovella. Välillä alkaa pinna kiristymään siitä, että toinen portsareista seisoa töröttää ovella. Ovimiehellä pitäisi lukea otsassaan "kahva-apina". Minä hikoilen yksinäni narikassa ja seuraava mies tulee vuoroon vasta tunnin päästä. Voi vittu että osaa välillä vituttaa. "Taistele", ajattelen ja survon paksuja talvitakkeja narikkaan. Helppoa työtä asiakkaan mielestä. Palvelet asiakasta, sitten seuraavaa ja seuraavaa ja seuraavaa... Jokaiselle pitäisi jaksaa hymyillä,aina ei vaan pysty. Siinä vaiheessa kun asiakas tulee narikkaan ja pyytää takkiaan, koska unohti tupakkansa taskuun, alkaa päässä soimaan Säkkijärvenpolkka. Eihän kaikkea voi millään muistaa. Kaivat takin alimmaisesta narikasta, ja kun olet saanut takin tiskille, niin asiakas sanoo: "Sorry, ei mulla olekaan röökejä." Seuraavaksi viet takin takaisin narikkaan ja kuittaat turhan työn pelkällä onnettomalla katseella. Asiakas joutuu ostamaan kallista ravintola tupakkaa.

Minulta pääsee helpotuksen huokaus kun näen Jarkon tulevan kohti narikkaa. Hyppään Jarkon kaulaan ja sanon, lasketko minut kotiin. Jarkko katsoo minua epäilevästi ja väittää minun ottaneen päivän lääkityksen väärin. Onneksi pääsen paskalle, juomaan proteiini-pirtelön ja syömään risottoa. Taas on virtaa painaa työvuoro loppuun. On pakko kävellä samaa reittiä kuin viimeksi tauolta tullessani. Jos vaikka näkisin uudestaan mun tulevien lasteni äidin. Etsin katseellani pöytää jossa näin ilmestyksen viimeksi, mutta turhaa. Hain katseellani tanssilattialta pitkää tummaverikköä. Löysin ainoastaan miehen, joka hakkasi maassa makaavaa toista miestä.
Katsoin tapahtumaa hetken aikaa ja näin parhaaksi erottaa riitapukarit toisistaan. Tarkemmin katsottuani huomasin toisen makaavan tajuttomana lattialla, ja päällä ollut halusi vielä matsin minua vastaan. Ei auttanut muu kuin kuristaa mieheltä happi pois. On paljon helpompaa raahata tajutonta kaveria ulos, kun taas riehuva poistettava voisi satuttaa muita asiakkaita. Vaarana on kuitenkin se, että kuristaa liian kovaa ja asiakkaalta turahtaa paskat housuun. No omat on housunsa ja paskansa. Sitä hajua vaan ei kauaa jaksa haistella. On siinä ovimiehellä ihmettelemistä, kun raahaan puoliksi tajuttoman asiakkaan ovelle ja kerron toisen tajuttoman olevan vielä alhaalla. Siellä se toinen hyväkäs sylkee verta ja nyppii lasinsiruja käsistään. Kysyin mieheltä illan tapahtumista. Mies kertoi tulleensa tänne hotellille taksilla. "Joo", sanoin ja ajattelin, etteihän tämä mikään hotelli kylläkään ole. Kysyin kohteliaasti: "Miten te tuohon kuntoon olette itsenne laskenut". Mies katsoo itseään peilistä, irvistää ja kuinka ollakaan, etuhampaat ovat poikki. Mulla meinasi päästä huutonauru, mutta pidin pokan ja pyysin herraa narikkaan.

Olisittepa nähneet Jarkon ilmeen kun vein miehen narikkapöydälle. Sanoin Jarkolle, ettei mies saanut pillua. Jarkko tärisi punaisena ja alkoi nauramaan vedet silmissään. Naurulle ei tullut loppua, joten jouduin sanomaan Masalle ettei ottaisi ketään sisälle vähään aikaan. Sanoin miehelle, että nyt olisi oikea aika kertoa mitä siellä tanssilattialla tapahtui. Mies kertoi tanssineensa lattialla ja yhtäkkiä kaikki pimeni. No eiväthän ne asiat noin voineet mennä, ajattelin. Kävin kysymässä baarista, että mitäs siellä tapahtui. Jenni kertoi miehen puristelleen kaikkia naisia ja oli sitten ilmeisesti puristanut väärän miehen naista. Tulin takaisin narikkaan ja kysyin Jarkolta missäs se sankari on. Jarkko kertoi kyllästyneensä miehen naamaan ja heitti sen sitten pihalle. No voi kilin kellit, nyt on sitten molemmat riitapukarit oven takana huutamassa Masalle. Työvuoro kulkee tosi mallikkaasti.

Yritin harjoituksen vuoksi vähän korjailla tuota tekstiä sisältöön kajoamatta, palvelee opiskelujani :D On siinä vieläki ainkai häiritsevää toistoa ja enny käyny sitä kovin tiheällä syynillä läpi, mutta tein siitä ainakin itselleni siedettävämmän.

 

[Raejuusto]

Yritin harjoituksen vuoksi vähän korjailla tuota tekstiä sisältöön kajoamatta, palvelee opiskelujani :D On siinä vieläki ainkai häiritsevää toistoa ja enny käyny sitä kovin tiheällä syynillä läpi, mutta tein siitä ainakin itselleni siedettävämmän.

Viittitkö laittaa vielä tähän threadiinkin sen korjatun tekstin? Kiitos.

 

[Raskolnikov]

Tuo on se, quottasin, (yritin) korja(ta)sin, mut jätin quotet vahingos siihen ympärille.
Tai ehkä mä vaan oon ni paska, ettet huomannu mitään eroa alkuperäsen ja ton välillä, damn. :D

 

[Kortelainen]

Kahva-apina

 

[newberry]

Hienoa. Toivottavasti saat tekstin julkaistua, minä ainakin luen jos saat.

Se on vaan hyvä merkkin jos pakkotoistollakin ulvotaan hirveäätonihalmeylimielistäantaahuononkuvan - jargonia.

 

[Dragon]

Savonsonnilla on enemmän lahjoja tarkkaan tilannekomiikkaan kuin varsinaiseen pitkään proosaan. Lukisin noita juttuja mielummin lyhyinä pätkinä, ehkä jopa sketseinä kuin kirjana.

 

[savonsonni]

Totta turisette. Ei ole tarkoitus kirjoittaa pelkkää työvuoroa kirjaksi. Kirja sivuaa myös muita koskettavia asioita, kuten huumeet, hormonit ja monet muut kielletyt asiat. On asioita, joita en laittaisi mistään hinnasta kirjaan. Niistä en myös kirjoita täälläkään.

Kirjoitusviheet kunniaan

 

[Stailivirhe]

Tuollaisena teksti ei uppoa kahta minuuttia kauemmin.

Katsellaan sitten kun kielioppi on korjattu ja teksti on vivahteikkaampaa.

Tekstissä häiritsi lähes ainoastaan pilkkujen käyttö. Korjausta siihen niin on mukava lukea. :thumbs:

 

[panza]

Hyvähän toi oli

 

[VVF]

Liian Tony Halme.

 

[kiewi]

Jos mä olisin LIKE:n kustannuspäälikkö, niin pitäisin tuota pelkästään myönteisenä asiana. Kuulostaako "Mukavan poken muistelmat - hymyni ei sammunut koskaan" jotenkin myyvältä? Mielestäni kaunokirjallisuuden ideana on se, että se esittelee ristiriitaisia ja tunteita herättäviä teemoja. Pistät vaan Savonsonni kaikki ajatuksesi ihan suodattamatta, mitä enemmän jengi ärsyyntyy sitä parempi. Mun mielestä sun tapa hahmottaa maailmaa on jollain perverssillä tavalla äärettömän kiehtova.


Pilkut on toki päin persettä, mutta niin ne on monilla muillakin (ammatti) kirjailijoilla/toimittajilla. Kyllä ne sen siellä oikolukee ja pistää pilkut paikalleen, jos aiheesta innostuvat. Toki tekstiä kannattaa oikoluettaa kaikilla kavereilla ja ruinata siihen korjauksia.

Edit: Tää oli mun mielestä tekstin parasta antia:

Tuli ihan mieleen Bret Easton Ellisin Amerikan Psyko (siis kirjana). Sikäli tämä on vaan vielä nerokkaampaa, että ymmärtääkseni kyse ei ole satiirista.

Jos oikein muistan niin sun mielipiteistäsi ja mielenkiintoista tapaa tuoda ne esiin on ollut täältä pakkiksesta kiva lukea. Siksi epäilenkin mielipiteesi tarkoitusperiä tässä threadissa. Ettei olisi enemmänkin sieluaan avanneen puolustamista kuin rehellistä tykkäämistä? Mun mielestä vähän liian hienoja teemoja vetelet kaverin tekstistä.

Mun mielestä, toisin kuin väität, teksti on liian mukavaa oikeasti provosoivaksi.

Noh, täytyy lukee uudestaan sonnin teksti jos ringside siitä noin innostui.

BTW sonni pakkiksella on monta threadia pokeista ja muistaakseni yhdessä ainakin asiakkaat vuodattaa kuinka kusipäisiä kyseisen ammattikunnan edustajat on. Tsekkaa ulos.

 

[iso-erno]

mä suosittelen jokaiselle vaken haukkujalle pientä ovi pestiä,niin tajuisivat kuinka tyhmiä osa asikkaista on.varmasti jokaisen huumerikollisen mielestä poliisit on kusipäitä,myös jokaisen kännissä pullistelevan urpon mielestä poket on perseestä..ja jos ei ole vippiä,niin ei varmaan ole annettu myöskään tippiä..rahakkaita iltoja vaket.

 

[Tomi]

mä suosittelen jokaiselle vaken haukkujalle pientä ovi pestiä,niin tajuisivat kuinka tyhmiä osa asikkaista on.

Monitorini taisi juuri pullistua tuosta kaikesta ironiasta. Korvaakohan kotivakuutus, jos tämä sattuu räjähtämään tätä viestiketjua lukiessa?