Poliisikouluun

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tove
  • Aloitettu Aloitettu
Sä voit pitää itseäsi poliisina jos se sua miellyttää, kun kerran on toi lakitekstikin ja kaikkea. Kuten itse sanoitkin, niin riippuu keneltä kysyy. Itse en ole oikein mieltänyt esim. meidän laitoksen pelkästään juristitaustaista kakkosmiestä poliisiksi, vaikka hänellä sellainen titteli onkin. Hän kun ei ole päivääkään tehnyt poliisin hommia, eikä oikeasti tiedä mitä se on.

En todellakaan halua ruveta eipäs-juupas- riitelyyn, joten omasta puolestani jätän tämän aiheen tähän.

Peesi tähän.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mippa...

Ei ole vielä tietoa pistemääristä? mut joku koululle soittanut täällä mainitsi että oli keskusteltu "erityisen korkeaksi nousseesta pisterajasta" , uskallan arvella että puhutaan yli 20pisteestä varmasti, 22 voisi olla aika lähellä mut senpä kuulee sit.. niin ja naisten menestys oli kuulemma ollut aika heikoilla kantimilla tässä haussa :rolleyes:
 
No mukava saada kuulla, että en nyt aivan hakoteillä ollut sen käsitykseni kanssa, mitä poliisin työ on.. :wtf: Tuossa yllä nyt tuleekin ne asiat mitä olin luullut poliisin työnkuvaan kuuluvan.. Ja siis tollaista työtä mä haluisin tehdäkin.

Ja aivan sama mitä muutama pässinpää ajattelee naispoliiseista, en jätä suunnitelmiani heidän takiaan toteuttamatta. Nainen voi olla aivan yhtä hyvä, mukava ja pätevä työkaveri kuin mieskin.
Minulla on ollut aika monta naisharjoittelijaa, joten uskon tietäväni mistä puhun:

Minusta on ihan jees ajaa kentällä naisen kanssa. Kirjalliset yms. perushommat menee luonnollisesti ihan yhtä hyvin kuin miehelläkin, tuossa ei ole väliä onko mies vai nainen.

Normaalin asiakkaan kanssa puuhatessa ei myöskään ole väliä onko mies vai nainen, tai oikeastaan ihan sama minkälainen poliisi on vastassa. Näitä asiakkaita tulee vastaan esim. liikenneryhmissä tai lähipoliisissa yms, tai kentälläkin vaikka kolaritapauksissa.

Hankalan asiakkaan kohtaamisessa sukupuolella, tai lähinnä ulkoisella habituksella saattaa olla suurikin rooli. Korjaan yleisen harhaluulon, mikä monella on (varsinkin monella naisella). Naispoliisi ei ole yhtään sen parempi puhuttaja kuin mieskään. Ei-asiakkaan kanssa naisella ei ole mitään erikoiskykyjä verrattuna mieheen, mikä ratkaisisi tilanteen helpommin tai paremmin. Vanhat herrasmiesajat ovat ohi. Ei vastapuolta kiinnosta onko siinä nainen tai mies. Ainoa ero minkä olen huomannut on, että jos miesasiakas lähtee flirttailemaan, niin nainen saa sitä kautta ohjattua miestä haluamaansa suuntaan. Tuollahan ei sitten taas ole mitään tekemistä ammattitaidon tai osaamisen kanssa, joten sitä tuskin kannattaa käyttää argumenttina naispoliisin "muista kyvyistä" =)

Suurimmat erot mies- ja naispoliisien välillä tuntuu tulevan silloin kun paska iskee tuulettimeen. Joillain naisilla on käsittämätön taipumus jäätyä aivan täysin, tai vastaavasti ruveta stressaamaan melko paljon. Myönnetään, että onhan näitä miehissäkin. Prosentuaalisesti selvästi enemmän kuitenkin naisissa. Perustan tämän omaan suht laajaan kokemuspohjaan. En tiedä pohjautuuko tuo miesten lapsuuden ajan rajumpiin leikkeihin, vai onko "toiminta" vain luonnostaan miesten genetiikassa, mutta ero on melko merkittävä.

Jotkut naiset yrittävät olla kenttähommissa liian räväköitä ja äijämäisiä, mikä on aika läpinäkyvää ja ärsyttävää. Ehkä siinä tulee pientä pätemisen tarvetta, mutta voin vakuuttaa että paljon paremmin menee kun on vain oma itsensä.

Kuten on yleisesti tiedossa, niin suurin osa keikoista hoidetaan puhumalla. Tästä johtuen en ole kokenut naisparia mitenkään rasitteena, ja ihan mukavaa niiden kanssa on ajella. Painimaan olen joutunut naisparin kanssa vain pari-kolme kertaa. Fyysiset erot ovat fakta, eikä niitä tarvitse sen ihmeemmin päivitellä. Noista painitilanteista olen selviytynyt naisparista huolimatta, en hänen ansiostaan. Uskon että sama pätee palttiarallaa kaikkien naiskonstujen kohdalla.

Summa summarum: Jos saan valita, ajan miehen kanssa. Vaikka vääntöjä tulee harvoin, silloin kun niitä tulee, on huomattavasti mukavampaa että voi luottaa että pari hoitaa homman.

Toisaalta ajan ihan mielelläni naisenkin kanssa. Silloin vain joutuu ajattelemaan joitain keikkoja hiukan eri tavalla jo lähtökohtaisesti. Suurin osa vuoroista menee kuitenkin ihan normaalisti ilman suurempaa pähkimistä, mutta onhan siinä aina se "mitä jos".

Tästä tulee varmaan taas kauhea vastalauseiden ryöppy varsinkin naisilta. Tarkoitus ei ole väheksyä naisia, vaan vain kertoa ne havainnot jotka minä olen töissä tehnyt. Ottakaa silti huomioon, että minä olen ajanut aika monen naisen kanssa pitkiä aikoja oikeissa töissä eikä vaan niillä "kaverin kertomilla keikoilla". Jotain vertailupohjaa minulla on.

Tämä koski siis ainoastaan järjestyspoliisin hommia. Tutkinnassa ja muualla en usko sukupuolella olevan mitään merkitystä, eikä itselläni noista olekaan kauheasti kokemusta.
 
Minulla on ollut aika monta naisharjoittelijaa, joten uskon tietäväni mistä puhun:

Minusta on ihan jees ajaa kentällä naisen kanssa. Kirjalliset yms. perushommat menee luonnollisesti ihan yhtä hyvin kuin miehelläkin, tuossa ei ole väliä onko mies vai nainen.

Normaalin asiakkaan kanssa puuhatessa ei myöskään ole väliä onko mies vai nainen, tai oikeastaan ihan sama minkälainen poliisi on vastassa. Näitä asiakkaita tulee vastaan esim. liikenneryhmissä tai lähipoliisissa yms, tai kentälläkin vaikka kolaritapauksissa.

Hankalan asiakkaan kohtaamisessa sukupuolella, tai lähinnä ulkoisella habituksella saattaa olla suurikin rooli. Korjaan yleisen harhaluulon, mikä monella on (varsinkin monella naisella). Naispoliisi ei ole yhtään sen parempi puhuttaja kuin mieskään. Ei-asiakkaan kanssa naisella ei ole mitään erikoiskykyjä verrattuna mieheen, mikä ratkaisisi tilanteen helpommin tai paremmin. Vanhat herrasmiesajat ovat ohi. Ei vastapuolta kiinnosta onko siinä nainen tai mies. Ainoa ero minkä olen huomannut on, että jos miesasiakas lähtee flirttailemaan, niin nainen saa sitä kautta ohjattua miestä haluamaansa suuntaan. Tuollahan ei sitten taas ole mitään tekemistä ammattitaidon tai osaamisen kanssa, joten sitä tuskin kannattaa käyttää argumenttina naispoliisin "muista kyvyistä" =)

Suurimmat erot mies- ja naispoliisien välillä tuntuu tulevan silloin kun paska iskee tuulettimeen. Joillain naisilla on käsittämätön taipumus jäätyä aivan täysin, tai vastaavasti ruveta stressaamaan melko paljon. Myönnetään, että onhan näitä miehissäkin. Prosentuaalisesti selvästi enemmän kuitenkin naisissa. Perustan tämän omaan suht laajaan kokemuspohjaan. En tiedä pohjautuuko tuo miesten lapsuuden ajan rajumpiin leikkeihin, vai onko "toiminta" vain luonnostaan miesten genetiikassa, mutta ero on melko merkittävä.

Jotkut naiset yrittävät olla kenttähommissa liian räväköitä ja äijämäisiä, mikä on aika läpinäkyvää ja ärsyttävää. Ehkä siinä tulee pientä pätemisen tarvetta, mutta voin vakuuttaa että paljon paremmin menee kun on vain oma itsensä.

Kuten on yleisesti tiedossa, niin suurin osa keikoista hoidetaan puhumalla. Tästä johtuen en ole kokenut naisparia mitenkään rasitteena, ja ihan mukavaa niiden kanssa on ajella. Painimaan olen joutunut naisparin kanssa vain pari-kolme kertaa. Fyysiset erot ovat fakta, eikä niitä tarvitse sen ihmeemmin päivitellä. Noista painitilanteista olen selviytynyt naisparista huolimatta, en hänen ansiostaan. Uskon että sama pätee palttiarallaa kaikkien naiskonstujen kohdalla.

Summa summarum: Jos saan valita, ajan miehen kanssa. Vaikka vääntöjä tulee harvoin, silloin kun niitä tulee, on huomattavasti mukavampaa että voi luottaa että pari hoitaa homman.

Toisaalta ajan ihan mielelläni naisenkin kanssa. Silloin vain joutuu ajattelemaan joitain keikkoja hiukan eri tavalla jo lähtökohtaisesti. Suurin osa vuoroista menee kuitenkin ihan normaalisti ilman suurempaa pähkimistä, mutta onhan siinä aina se "mitä jos".

Tästä tulee varmaan taas kauhea vastalauseiden ryöppy varsinkin naisilta. Tarkoitus ei ole väheksyä naisia, vaan vain kertoa ne havainnot jotka minä olen töissä tehnyt. Ottakaa silti huomioon, että minä olen ajanut aika monen naisen kanssa pitkiä aikoja oikeissa töissä eikä vaan niillä "kaverin kertomilla keikoilla". Jotain vertailupohjaa minulla on.

Tämä koski siis ainoastaan järjestyspoliisin hommia. Tutkinnassa ja muualla en usko sukupuolella olevan mitään merkitystä, eikä itselläni noista olekaan kauheasti kokemusta.


On tärkeää tunnistaa ja tiedostaa ne omat heikkoudet (niinkuin vahvuudetkin). Sen lisäksi on myös erittäin tärkeää HYVÄKSYÄ ne heikkoudet. Ja joo, nyt tässä tapauksessa puhun naisten fyysisistä luontaisista ominaisuuksista (toki, poikkeuksiakin löytyy) ja nimenomaan siellä kenttätyössä jossa niitä "mitä jos" tilanteita syntyy ihan takuulla, eikä siítä äijämäisesta habituksesta ole sillä hetkellä mitään hyötyä.

Aiemmin, nuorempana, mua jotenkin riipas aika pahasti aina kun kuuli keskustelua naispoliisien (ja vartijoiden) heikkouksista, ensimmäinen ajatus oli aina että SOVINISTI :down: :D mut sit tapahtui jotain.. oivalsin kai itsessäni oikeasti ne heikkoudet, ja ymmärsin kuinka paljon siitä oivalluksesta oli hyötä nykyisessä työssäni yksityisellä sektorilla. Ei tarvita mitään roolileikkejä, sen äijämäisen habituksen sun muun skeidan voi ihan suosiolla jättää pukematta haalareiden mukana ja olla oma itsensä heikkouksineen ja vahvuuksineen. Ja sen lisäksi että sillä omien heikkouksien tunnistamisella ja hyväksymisellä on aika suuri merkitys omaan ja sen työkaverinkin työturvallisuuteen, se opettaa myös vetämään pikkasen happea ja miettimään lopputulosta ennen tilanteeseen kuin tilanteeseen menoa, toimimaan niissä omissa rajoissa ja välttämään ylilyöntejä, koen että tää on aika tärkeä taito työssä kuin työssä.

Toisessa vaiheessa haastattelija heitti kysymyksen että miten sinä (163cm/58kg) pärjäisit poliisina keikalla jossa vastassa on kolme 190cm/100kg aggressiivista äijää? Ja uskallanpa arvella että tällä kysymyksellä haettiin nimenomaan sitä että oletko sinä naisena tunnistanut omat rajasi ja pystytkö toimimaan niiden sisällä.

Tän kirjoituksen tarkoitus ei ole missään nimessä väheksyä naisia (olenhan itsekin kyseisen lajin edustaja ;) ).

En ole päivääkään tehnyt poliisin työtä. Halusin vain kertoa miten itse asian näen. Kiitos ja kumarrus. :worship:


Ja Laurenille halusin vielä sanoa että näen sun kommenteissa ja reaktioissa paljon samaa kuin itsessäni joskus nuorempana :)
 
Hei Shagrath, nyt tuli hyvää tekstiä :) Tai siis sellaista, jonka voin ihan oikeasti niellä ilman sen suurempia mukelluksia :rock: Jos saan, niin kommentoin vielä jotain noihin.. :D

Minulla on ollut aika monta naisharjoittelijaa, joten uskon tietäväni mistä puhun:

Minusta on ihan jees ajaa kentällä naisen kanssa. Kirjalliset yms. perushommat menee luonnollisesti ihan yhtä hyvin kuin miehelläkin, tuossa ei ole väliä onko mies vai nainen.

Normaalin asiakkaan kanssa puuhatessa ei myöskään ole väliä onko mies vai nainen, tai oikeastaan ihan sama minkälainen poliisi on vastassa. Näitä asiakkaita tulee vastaan esim. liikenneryhmissä tai lähipoliisissa yms, tai kentälläkin vaikka kolaritapauksissa.

Hyvä, että sulla ei lähtökohataisesti oo mitään naisia vastaan!! :) Ja tosiaan, eiköhän nuo ylläolevat jutut hoidu kummiltakin, ilman mitään vastalauseita.

Hankalan asiakkaan kohtaamisessa sukupuolella, tai lähinnä ulkoisella habituksella saattaa olla suurikin rooli. Korjaan yleisen harhaluulon, mikä monella on (varsinkin monella naisella). Naispoliisi ei ole yhtään sen parempi puhuttaja kuin mieskään. Ei-asiakkaan kanssa naisella ei ole mitään erikoiskykyjä verrattuna mieheen, mikä ratkaisisi tilanteen helpommin tai paremmin. Vanhat herrasmiesajat ovat ohi. Ei vastapuolta kiinnosta onko siinä nainen tai mies. Ainoa ero minkä olen huomannut on, että jos miesasiakas lähtee flirttailemaan, niin nainen saa sitä kautta ohjattua miestä haluamaansa suuntaan. Tuollahan ei sitten taas ole mitään tekemistä ammattitaidon tai osaamisen kanssa, joten sitä tuskin kannattaa käyttää argumenttina naispoliisin "muista kyvyistä" =)

Ei mulla ole enää tota harhaluuloa, että asiakkaan olisi muka aina helpompi puhua naispoliisin kanssa. Totta kai joskus oon mäkin noin ajatellut. Mutta sitten kun tarkemmin miettii, niin ihan itsenikin kohdalla, ei mun ole yhtään sen helpompi puhua naiselle (jos siis olisin poliisin kanssa tekemisissä). Puhuisin helpoiten sellaiselle ihmiselle, joka on rauhallinen, ei vittuile, ei ole ylimielinen eikä luule itsestään liikoja.

Suurimmat erot mies- ja naispoliisien välillä tuntuu tulevan silloin kun paska iskee tuulettimeen. Joillain naisilla on käsittämätön taipumus jäätyä aivan täysin, tai vastaavasti ruveta stressaamaan melko paljon. Myönnetään, että onhan näitä miehissäkin. Prosentuaalisesti selvästi enemmän kuitenkin naisissa. Perustan tämän omaan suht laajaan kokemuspohjaan. En tiedä pohjautuuko tuo miesten lapsuuden ajan rajumpiin leikkeihin, vai onko "toiminta" vain luonnostaan miesten genetiikassa, mutta ero on melko merkittävä.

Ok, tähän en osaa olla puolesta enkä vastaan. Riippuu varmasti myös ihmisistä. Ja niin monesta asiasta, just vaikkapa ihan noista leikeistä ja genetiikasta, jotka mainitsit.

Jotkut naiset yrittävät olla kenttähommissa liian räväköitä ja äijämäisiä, mikä on aika läpinäkyvää ja ärsyttävää. Ehkä siinä tulee pientä pätemisen tarvetta, mutta voin vakuuttaa että paljon paremmin menee kun on vain oma itsensä.

Itse en ole koskaan ollut naispoliisin kanssa tekemisissä, mutta voin hyvin kuvitella että noita äijä-roolia vetäviä on. Ei tarvii edes mennä tuonne ulos kattoo, vaan kun avaa telkkarin niin voipi nähdä sieltäkin.. Joidenkin telkkarinaispoliisien läpi kyllä paistaa se esittäminen, anteeksi vain.. :( On varmaan hankalaa (ihan jo itsenikin kohdalla sitten joskus..) taiteilla siinä rajalla, että et ole liian nössö ja lempeä, mutta et sitten taas toisaalta yliesitä ja yrittämällä yritä olla niin äijää ja kovista.

Kuten on yleisesti tiedossa, niin suurin osa keikoista hoidetaan puhumalla. Tästä johtuen en ole kokenut naisparia mitenkään rasitteena, ja ihan mukavaa niiden kanssa on ajella. Painimaan olen joutunut naisparin kanssa vain pari-kolme kertaa. Fyysiset erot ovat fakta, eikä niitä tarvitse sen ihmeemmin päivitellä. Noista painitilanteista olen selviytynyt naisparista huolimatta, en hänen ansiostaan. Uskon että sama pätee palttiarallaa kaikkien naiskonstujen kohdalla.

Tähän tekis mieli vetää raivarit Luojalle..! Oi miksi, miksi meidän naisien pitää olla tällaisia rakenteeltamme jo ihan alunperin..?!?! :wall: Itse painan melkein 70 kg ( :wtf: ), mutta silti haluaisin olla vahvempitekoisempi ja rotevampi. Onneksi en ikinä ole ollut mikään keiju-vartaloinen (oon kyllä joskus kironnutkin tätä..), vaan hartiat on leveät ja kokov kroppa hieman normia raskaampaa tekoa. Mutta silti haluaisin olla niin paljon vahvempi!! Jos tässä ois enemmän varaa tässä opiskelijabudjetissa, niin olisin jo ekana heilumassa painin tai painonnoston alkeiskursseilla :D Mutta ehkä me ehdin niihin myöhemminkin, urheilua on nytkin jo aikatauluihin nähden tarpeeksi. Mut mut, antaisin kyllä mitä vaan, että vois olla fysiikaltaan edes hieman tasavertaisemmassa asemassa miehiin nähden.. Ei tarvitsisi aivan poissulkea tuota jp:n työtäkään.. :( Tuntuu tosi epäreilulta, ettei voi itse vaikuttaa noihin realiteetteihin mitenkään merkittävän paljon.. Kun haluis tonne kentälle (sit joskus), mutta tutkintaan se tie varmaan vie näillä avuilla..

Summa summarum: Jos saan valita, ajan miehen kanssa. Vaikka vääntöjä tulee harvoin, silloin kun niitä tulee, on huomattavasti mukavampaa että voi luottaa että pari hoitaa homman.

Toisaalta ajan ihan mielelläni naisenkin kanssa. Silloin vain joutuu ajattelemaan joitain keikkoja hiukan eri tavalla jo lähtökohtaisesti. Suurin osa vuoroista menee kuitenkin ihan normaalisti ilman suurempaa pähkimistä, mutta onhan siinä aina se "mitä jos".

Mutta kai naisia nyt edes jonkin verran kentällä on töissä?? Nyt tulee muuten kysymys (varmaan aika hiton tyhmä sellainen): Onko olemassa, tai onko teille poliisit tullu vastaan partiota, jossa ois KAKSI naista??? Ei varmaan ole, mutta en kyllä itsekään toisen naisen mukaan lähtisi, sen myönnän...

Tästä tulee varmaan taas kauhea vastalauseiden ryöppy varsinkin naisilta. Tarkoitus ei ole väheksyä naisia, vaan vain kertoa ne havainnot jotka minä olen töissä tehnyt. Ottakaa silti huomioon, että minä olen ajanut aika monen naisen kanssa pitkiä aikoja oikeissa töissä eikä vaan niillä "kaverin kertomilla keikoilla". Jotain vertailupohjaa minulla on.

Tämä koski siis ainoastaan järjestyspoliisin hommia. Tutkinnassa ja muualla en usko sukupuolella olevan mitään merkitystä, eikä itselläni noista olekaan kauheasti kokemusta.

Ei tästä mitään vastalauseiden ryöppyä tule.. :D Tuo Immortalistin kommentti "9/10 naispoliiseista ei sovi alalle" tuntui ainoastaan aika oudolle.
 
Juu, tuossa pitäisi lukea kentälle, sittenhän tuo pitäisi paikkansa. Naisethan ovat hyviä tutkinnassa, kenttävalvonnassa ym.. Puhtaassa kenttätyössä en ole hirveän montaa naista nähnyt, kenen kanssa voisin puhtaalla omatunnolla myöntää, että työturvallisuusasia on samassa jamassa kuin normikokoisen miehen. Viime aikoina on valitettavasti kentälle harjoitteluun ilmestynyt näitä 155/45/21v prinsessoja. Onneksi vain harjoitteluun.

Lauren, elä ota noin vakavasti asioita.. Tulet kohtaamaan vittuilua ja kuittailua vielä tulevassa työssäsi aikalailla enemmän.

No, en ota. :) Eilen nousi vähän verenpaine... Ihan varmana tulen kohtaamaan kuittailua paaaljon enemmän työssä sitten joskus, joten pitää vaan kasvattaa paksumpi nahka näköjään.. :D Onneksi täällä netissä voi iskee takaisin ja hermostua pienistäkin, vaikka ei tosielämässä ihan sellainen olisikaan.

Niin ja onneksi mä oon pidempi ja läskimpi kuin mitä nuo prinsessamitat antaa myöden, kuin mitä tohon ylle laitoit.. :D
 
Mutta kai naisia nyt edes jonkin verran kentällä on töissä?? Nyt tulee muuten kysymys (varmaan aika hiton tyhmä sellainen): Onko olemassa, tai onko teille poliisit tullu vastaan partiota, jossa ois KAKSI naista??? Ei varmaan ole, mutta en kyllä itsekään toisen naisen mukaan lähtisi, sen myönnän...
On naisia jonkin verran kentällä, mutta ei hirveästi. Meidän duunissa taitaa tällä hetkellä olla jopa kaksi. Pariin vuoteen ei ollut yhtään. Rikospaikkapartiossa muistan joskus olleen naispari. Kentällä ei ikinä, eikä myöskään tule. Muistan kuulleeni joskus että naisparit ovat "kiellettyjä", mutta mustaa valkoisella en ole nähnyt. Joku tasa-arvojeesus iskisi siihen kuitenkin heti kiinni, vailla mitään realismin tajua. Se on selvä että kukaan ei tule laittamaan kahta naista jp:n partioon. Jäisi juopot kantamatta ja tappelut lopettamatta ;)

Vielä tuosta naisten "massasta". Olen sitä mieltä, että lopulta ihan sama painaako nainen sen 60kg vai 70kg. Painon puolesta hän on kuitenkin ihan kuin pienikokoinen mies, ja voimassa jää joka tapauksessa pienikokoisesta miehestä jälkeen. Ainoa asia mihin naisen pitäisi minun mielestäni fysiikassaan satsata, että hän olisi selkeästi keskivertonaista paremmassa kunnossa niin aerobisesti kuin voimassakin. Miehen tasolle et tule kuitenkaan pääsemään, joten älä menetä yöuniasi sen takia.
 
On naisia jonkin verran kentällä, mutta ei hirveästi. Meidän duunissa taitaa tällä hetkellä olla jopa kaksi. Pariin vuoteen ei ollut yhtään. Rikospaikkapartiossa muistan joskus olleen naispari. Kentällä ei ikinä, eikä myöskään tule. Muistan kuulleeni joskus että naisparit ovat "kiellettyjä", mutta mustaa valkoisella en ole nähnyt. Joku tasa-arvojeesus iskisi siihen kuitenkin heti kiinni, vailla mitään realismin tajua. Se on selvä että kukaan ei tule laittamaan kahta naista jp:n partioon. Jäisi juopot kantamatta ja tappelut lopettamatta ;)

Vielä tuosta naisten "massasta". Olen sitä mieltä, että lopulta ihan sama painaako nainen sen 60kg vai 70kg. Painon puolesta hän on kuitenkin ihan kuin pienikokoinen mies, ja voimassa jää joka tapauksessa pienikokoisesta miehestä jälkeen. Ainoa asia mihin naisen pitäisi minun mielestäni fysiikassaan satsata, että hän olisi selkeästi keskivertonaista paremmassa kunnossa niin aerobisesti kuin voimassakin. Miehen tasolle et tule kuitenkaan pääsemään, joten älä menetä yöuniasi sen takia.

Minun urallani on ollut kaksi kertaa naispartio JP:ssä. Toinen johtui totaalisesta sekaannuksesta, ja viime hetken poistumasta. Toisen kerran oli kyseessä "opetus". Partion toinen osapuoli oli nainen, joka olevinaan oli miehiä vahvempi, rotevampi, kovempi, enemmän mies kuin miehet itse. Hän sai parikseen pienehkön naisen. Voisin kertoa yhden keikan, mihin he joutuivat kahdestaan vuorossa, ja pyytämään tukipartion avuksi, mutta en kerro, koska tunnistajat tunnistaa muuten :)

Kirjoittamaton sääntö on, että JP:n puolelle ei laiteta n-n-partiota. Työturvallisuudella sitä perustellaan.
 
Minun urallani on ollut kaksi kertaa naispartio JP:ssä. Toinen johtui totaalisesta sekaannuksesta, ja viime hetken poistumasta. Toisen kerran oli kyseessä "opetus". Partion toinen osapuoli oli nainen, joka olevinaan oli miehiä vahvempi, rotevampi, kovempi, enemmän mies kuin miehet itse. Hän sai parikseen pienehkön naisen. Voisin kertoa yhden keikan, mihin he joutuivat kahdestaan vuorossa, ja pyytämään tukipartion avuksi, mutta en kerro, koska tunnistajat tunnistaa muuten :)

Kirjoittamaton sääntö on, että JP:n puolelle ei laiteta n-n-partiota. Työturvallisuudella sitä perustellaan.
Oho. No, poikkeus vahvistaa säännön.
 
On naisia jonkin verran kentällä, mutta ei hirveästi. Meidän duunissa taitaa tällä hetkellä olla jopa kaksi. Pariin vuoteen ei ollut yhtään. Rikospaikkapartiossa muistan joskus olleen naispari. Kentällä ei ikinä, eikä myöskään tule.

Vaihtelee varmaan laitoksittain tuo naisten määrä. Olen saanut käsityksen, että olet Turussa töissä, eli isommassa laitoksessa ei ilmeisesti naisia niin paljoa ole. Meillä sen sijaan jokaisessa kenttäryhmässä on ainakin yksi nainen, eli yhteensä noin 6-8 (+harkkareita ja kenttäläisiä jokunen). Ja laitos on Varsinais-Suomea selvästi pienempi.

Naispareja ei täälläkään normaalisti ole, mutta kyllä muutamia kertoja sellaisiakin on ollut (syytä en tiedä, mutta varmasti jokin löytyy, koska ei se tosiaan jokapäiväistä ole). Itsekin olen muistaakseni ollut puolikkaan vuoron toisen naisen kanssa.

En mitenkään kannata naispareja, mutta näillä pienemmillä paikkakunnilla on kuitenkin helpompi sellaisenkin pärjätä. "Kovia" keikkoja tulee kuitenkin huomattavasti harvemmin, ja jos jotain ihmeellistä tapahtuu, niin apua kuitenkin saa helposti. Ylipäänsä keikkojen määrä ja laatu/vaativuus ovat pääsääntöisesti erilaisia kuin esim. Helsingissä ja Turussa.

Olen samaa mieltä siitä, ettei nainen koskaan ole voimiltaan kuin mies. Eikä puhelahjat sen paremmat ole, ne riippuu ihan persoonasta, ei sukupuolesta. Eikä suurin osa naisista sovi kenttähommiin. Mutta siihen uskon, että sopivat ominaisuudet omaava nainen kyllä pärjää kentällä siinä missä mieskin (sitä en tiedä, löytyykö niitä naisia montaa).
 
Mielestäni poliisilta vaaditaan kuitenkin (monien muiden ominaisuuksien lisäksi) halua AUTTAA ihmisiä. Siitä hommassa on paljolti kyse.

Tota noin... en koe erityisen suurta "halua auttaa ihmisiä", mutta olen siitä huolimatta hyvä työssäni koska pystyn tarvittaessa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja pystyn olemaan oma itseni. Auttaminen on jossain tapauksissa toki plussaa, mutta minun on vaikea nähdä melko suurta osaa keikoista auttamisena. Poliisi ei myöskään ole varsinainen palveluammatti vaikka ns. asiakaspalvelutaidot ovat työssä eduksi. Poliisi on turvallisuusalan ammatti, kontrolliammatti.
 
Hienoa, että olet oikeasti kiinnostunut asiasta etkä vain kuvittele tv-sarjojen ym. perusteella asioita.
MUTTA, poliisin työstä ei voi saada täyttä selvyyttä "ulkopuolinen", ennen kuin oikeasti on tehnyt kyseistä työtä. Ei mistään lähteistä, kertomuksista ym. saa sitä tietoa, mitä tulee, kun itse on asian ytimessä.

Lisäksi poliisityö sisältää niin monia alueita/asioita, ettei esim. vain kentällä ikänsä ollut poliisi välttämättä tiedä kunnolla mitä se touhu tutkinnassa on, tai päinvastoin. Itsekään en ymmärtänyt mitä homma OIKEASTI on, ennen kuin töihin menin, vaikka ihan lähipiirissäni on ollut useampia poliiseja ja olen yhden kanssa kasvanutkin. Enkä siis ymmärrä sitä täysin vieläkään, koska uraa ei ole niin paljon takana.

Ja Mippa: ei poliisiksi sopivalla tarvitse olla halua PALVELLA ketään. Sanavalinta on siis huono. Palveluammatti poliisi kyllä joissakin tilanteissa varmasti on, ja jos mietitään siltä kannalta, että pitää selvittää asioita ja olla asiallinen loppuun asti. Mielestäni poliisilta vaaditaan kuitenkin (monien muiden ominaisuuksien lisäksi) halua AUTTAA ihmisiä. Siitä hommassa on paljolti kyse.

Juurikin näin! Meinasin siihen litanjaan laittaa myös että: aito halu auttaa ihmisiä, mutta siihen nyt tuli sitten vain yleensä luonteenpiirteistä mitä ehkä haetaan. Ihan totta, että tuo olisi parempi sanavalinta. Tarkoitin kyllä juuri samaa asiaa! :)
 
Tota noin... en koe erityisen suurta "halua auttaa ihmisiä", mutta olen siitä huolimatta hyvä työssäni koska pystyn tarvittaessa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja pystyn olemaan oma itseni. Auttaminen on jossain tapauksissa toki plussaa, mutta minun on vaikea nähdä melko suurta osaa keikoista auttamisena. Poliisi ei myöskään ole varsinainen palveluammatti vaikka ns. asiakaspalvelutaidot ovat työssä eduksi. Poliisi on turvallisuusalan ammatti, kontrolliammatti.

Juuri näin. Sairaanhoitajat, sossut, papit yms. auttavat ihmisiä. Poliisi valvoo turvallisuutta ja järjestystä. Luulen, että poliisiksi haluavilla auttamishalua suurempana motivaattorina on järjestyksen ja oikeudenmukaisuuden halu. Itse en ainakaan narkomaaneja, rikollisia ja muita pahantekijöitä halua erityisemmin auttaa vaan haluan ne vain pois kiusaamasta tavallista veronmaksajaa. Toki on aina plussaa jos joku roisto "parantuu" ja alkaa elää normaalia elämää. Se on loppupeleissä yhteiskunnalekin edullisinta.
 
En mäkään ole kyllä missään vaiheessa mieltänyt että mä jotenkin auttaisin ihmisiä tai että se olisi varsinaisesti mun tehtäväni. Toki joskus joku turisti tulee kysymään missä on tuomiokirkko.

Parilla naisharkkarillani on ilmeisesti ollut melko voimakas auttamishalu, sillä he aluksi istuivat jonkun juopon ämmän (anteeksi sanavalintani) viereen ja suunnilleen päätä silitellen empatisoivat tämän tilannetta, ja kyselivät koko aiemman elämänhistorian ja koittivat keksiä ratkaisua tämän ongelmaan. Ihan fantsu periaate, mutta ei se ole meidän hommamme, eikä siihen edes ole aikaa. Juoppo kärrätään putkaan tai ensisuojaan tjms. ja seuraavalle keikalle mars.

Pientä apua voi tarjota esim. kolareissa, kun ihmiset eivät tiedä miten vakuutusyhtiön kanssa pitäisi toimia ja milloin korjata auto yms, mutta en nyt silti laske poliisin työtä palveluammatiksi sanan varsinaisessa merkityksessä...Kuten Sumu sanoikin, aika harvoin on sellaisia keikkoja missä kokee auttaneensa yhtään ketään.
 
Oma mielipiteeni on, että poliisi on auttajan roolissa aika monellakin tavalla. Esimerkkinä voisin käyttää kotihälytystehtäviä, jossa raivokännissä oleva perheenisä viedään putkaan rauhoittumaan. Poliisi vie vaimoansa ja lapsiansa kaltoin kohdelleen miehen putkaan ja auttaa muuta perhettä tällä tavoin.
Tai jos esimerkiksi lapsi/vanhus on kadonnut, niin poliisi etsii henkilöä. Mielestäni molemmissa tapauksissa aika merkittävää avunantoa ihmisille, joka on ainakin näin ulkopuolisen silmin suuri osa poliisin työtä. Tottakai ymmärrän sen, että valtaosa järjestyspoliisin tehtävistä hoidetaan narkkareiden/muiden taparikollisten kanssa ja niissä hommissa varmaan harvemmin tuntuu siltä, että auttaisi jotakuta...

Kun itse hain tänä vuonna ensimmäistä kertaa poliisikouluun, oli hakemiseeni yksi merkittävä asia ihmisten auttaminen. Yksi niiden monien muiden rinnalla, jonka vuoksi haluaisin poliisina työskennellä on se, että pystyisin konkreettisesti auttamaan hädässä olevia ihmisiä. Ihmisläheistä työtä mielestäni, mutta asiakaspalvelutyötä... no, osittain kai sitäkin. Asiakkaita vaan on joka junaan :)
 
Poliisikoulun haastatteluissa nämä "mä haluan auttaa" ;)
Ei kai sitä tarvitse siellä haastattelussa erikseen painottaa... Tuo auttaminen on kuitenkin pieni osa sitä kokonaisuutta joka liittyy oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen, sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen.

edit. En juo olutta. ;)
 
Mä olen ollut kentällä muutaman kerran partioimassa naispartiossa (minä ja pari). Nuo työpäivät olivat täynnä normaaleja peruskeikkoja. Yksi keikka oli sellainen, jossa joku sekopää oli esitellyt julkisessa liikennevälineessä puukkoa/kirvestä. Keikka hoitui ihan hyvin käskyttämällä, raudoittamalla jne.

Jos multa kysyttäis, niin ajaisin mielummin kentällä miesparin kanssa samasta syystä, kuin mitä Shagrath mainitsi (vaikka itse olenkin nainen). Eli siis perustuu täysin tuohon, että mitä jos jotain tapahtuu (fyysistä)? Toisaalta sillä miehelläkin on väliä, sillä joukosta löytyy myös niitä huonokuntoisia miehiä, joilla ei ole noita voimankäyttötaitoja ja voimia. Se oiskin kiva, kun sais aina valita partiokaverin :)

Naiseudesta voi olla hyötyä tai haittaa. On mulle tullut niitäkin tilanteita eteen, jossa mun sukupuolella oli negatiivinen merkitys asioiden hoitoon ja annoin siksi miesparin hoitaa puhutuksen noissa tilanteissa.
 
Mä olen sellaisessa hommassa tällä hetkellä, että mä koen "auttavani" vapaaehtoisesti sekä joutuvani "auttamaan" paljonkin ihmisiä. Mä joudun "auttamaan" epäiltyjä, asianomistajia, todistajia ja läheisiä aika paljonkin sekä leikkimään toisinaan pappia, sossua, lääkäriä ja vaikka mitä. Jos en "auttaisi", vaikuttaisi se työni tekemiseen negatiivisesti. Mulle "auttaminen" ei ole mikään ongelma ja tiedän samlla hyötyväni siitä myös itse, vaikka se ei olekaan ainoa syy "auttamiselle".

Toi "auttaminenkin" pitäisi määritellä, että mitä se merkitsee kellekin. Mulle poliisin duuni on palvelu- sekä Sumun sanoin turvallisuusalan kontrolliammatti.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom