Meinaan. Ei se pätevyys virkaan mihinkään katoa. Jos vielä on taustalla sellaista koulutusta ja työkokemusta, jota virkaan valitsija sattuu arvostamaan, niin en näe mitään syytä miksei palkattaisi.
Ei kai kukaan ole väittänyt, että kannattaisi jäädä 7 vuodeksi kaupan kassalle? Varsinkin kun kyselijällä kuului olevan yhtenä vaihtoehtona lääkis. Jos lukuhalut ja -kyvyt ovat sillä tasolla, niin äkkiäkös tuohon poliisin tutkinnon kylkiäisiksi hankkii vaikka juristin paperit. Siinä vaiheessa voikin jo hakea KRP:iin tai muihin parempiin virkoihin. Sekös se katkeruudessa piehtaroivia poliisimiehiä jurppisi.
Se nyt tuskin on kansalaisen ongelma, varsinkin kun ei tiedä partion taustoja. Ei se sen huonompi ole, kuin jonkin satunnaisen nuoremman konstaapelin pölähtäminen paikalle tai LP:n vaakapartion oman toimensa ohella ottama tehtävä.
Meinaat, että kaikki viroissakin olevat poliisit pysyvät vain ja ainoastaan niissä tehtävissä, joita nykyisin hoitavat? Ei siis ole mahdollista, että vuosikaudet häkessä toiminut hakeutuu kenttähommiin tms.
Ehkä nyt ei kannata tuollaista murehtia ja jättää sen takia hakematta kouluun..
Joo, tässä nyt on aika hyvin kiteytetty se, mitä nyt oon päässä pyöritellytkin. Lukenut olen kyllä koulukirjoja aika helvetisti elämäni aikana.. Seuraavan lauseen pointti ei ole lesoilu, mutta kerron nyt asioita jotka nyt vähän kertoo enemmän että minkälainen oon naisiani.. Eli, yläasteelta pääsin 9,6 keskiarvolla ja lukiosta 9,3. Kirjoituksissa kirjoitin kahdeksan ainetta, eli pitkän matematiikan, biologian, fysiikan, kemian, saksan, ruotsin, englannin ja äidinkielen. Ruotsista ja äikästä kirjoitin Laudaturit, muista aineista sitten E:etä ja M:ää. Ruotsi meni hyvin, kun kävin vaihdossa Ruotsissa lukion kakkosluokalla. Äidinkieli mene myös hyvin, sillä oon aina tykännyt lukea ja kirjoittaa, ja se ei oo tuottanut juurikaan hankaluuksia. Eli kyllä, lukukykyä on, jos sille on tarvetta. Viime vuoden opiskelin yliopistossa fysiikkaa ja nyt sit syksyllä vaihdoin biotieteisiin.. Biotieteet on joo ihan jees, mutta ei ehkä ihan sitä ominta hommaa:( Onneksi opiskelu ei kuitenkaan koskaan ole pahasta, siis ikinä ei ole tarvinnut katua, että on tullut kirjat luettua. Toki oon viimeiset 10 vuotta ollut aika paineessa koulun takia, mutta kun se on kerran hyvin hoidettu, niin eipä tarvii myöhemmin harmitella. (voi helvetti että tää kuulostaa nyt niin leuhkalta, hohhoo...)
Mutta oonhan mä sitäkin miettinyt, että jos poliisikouluun menen, niin sit menee kaikki todistukset ym. "hukkaan", kun ei niillä siinä hakemisessa juuri mitään tee... Mutta silti veri vaan sinne vetää. Lääkikseen (nyt näin esimerkkinä) olisi luonnollisesti tässä tilanteessa aika helppo hakea, mutta kun ei inspaa, niin ei sitten :(
Ja tätä juristitutkintoa on tosiaankin tullut pohdiskeltua.. Liikaa lukenu ehkä pentuna Maria Kallioita, mutta kyllähän se KRP kiinnostaa... Toki kentällä olisi myös hienoa työskennellä ja saada siitä kokemusta, mutta eiköhän se mene niin, että mun luonteelle ominaisinta on ehkä se vaihtoehto, että poliisin perustutkinnon
lisäksi yrittäisin myös päästä sinne yliopistoon lakia lukemaan ja näin... Rikoskomisarioksi haluaisin..... Jos sen voi ääneen sanoa. Tykkään pohtia ja ratkoa asioita, ja haluan että työ on haastellista.
Äh, en minä tiedä, mutta se on onneksi pollarin hommissa hyvä, että vaihtoehtoa ja erilaista työkenttää löytyy!!
Mun muistaakseni säkin vaan taisit joskus tässä ketjussa mainita jotain oikismulkeroista tms... :DD hahaa! siis että kusipäisyyden lisäksi ryypätään ja rellestetään yms... 
