Pois Suomesta thread...maybe forever!!!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Topah
  • Aloitettu Aloitettu
1,5 vuotta asunut ulkomailla ja mulla on frendejä enemmän kun koskaan Suomessa. Täällä ihmiset on ihan eri tavalla sosiaalisia ja avoimia, suorastaan revitään mukaan juttuihin. Mun oli tosi vaikea päästä suomessa esim. bändiin, täällä on heitetty keikkaa jo melkeen vuosi. Ei ole sellaisia sisäpiirejä kuten suomessa.

Duunin löytäminen IT alalta on suorastaan naurettavan helppoa, jo Linkedin profiilin perusteella tulee yhteydenottoja viikottain. Eihän suomessa noita firmoja enää ole jos teknisiä duuneja tekee.

En mä tiedä, mulle on ollut kaikki jotenkin helpompaa sen jälkeen kun suomesta lähdin. Viimeksi kävin suomessa viime kesänä, nyt ei huvittaisi edes kesälomalla käydä.

Arki on tietty arkea ja välillä on ollut vaikeita aikoja, mutta niitä nyt on aina. En mä varmaan tänne loppuelämäkseni jää, mutta tällä hetkellä en kyllä näe mitään houkuttavaa suomessa. Ainakin on hauskaa nyt, suomessa ei ollut.

e. Mutta ei todellakaan sovi kaikille, moni lähtee pois puolen vuoden sisään. Mutta EU maihin muuttaminen on kyllä hyvin simppeliä, onnistuu jokaiselta joka haluaa kokeilla.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Olen parilla reissulla käynyt ja aina on ollut mukava palata Suomeen. Ulkomaille houkuttelee lähinnä seikkailunhalu. Muutama vuosi sitten pohdin elämääni uusiksi pyrkien mahdollisimman pitkälti out-of-the-box ajatteluun. Yhtenä vaihtoehtona oli muutto Australiaan, Irlantiin tai Saksaan. Aina kuitenkin juutuin samaan ongelmaan. Asuinpaikalla ei tuntunut olevan suurtakaan väliä jos päivät kuluu tietokonetta näppäillen. Tämän lisäksi olen aina reissussa kaivannut Suomen luontoa. Kaikkine vitsauksineen rakastan sitä. Niinpä päätin heittäytyä seikkailuun vaihtamatta maata. Opiskelen ensin uuden ammatin. Sitten pyrin muuttamaan maalle. Olen innoissani suunnitelmasta. Politiikka, ilmasto, verot, autot yms. perusvitutuksen aiheet ei pahemmin harmita. Asuntojen hinnat kaupunkialueella harmittaa kyllä, mutta heti helpottaa jos onnistun sijoittumaan kasvukeskusten ulkopuolelle. Ajelen 100x onnellisempana kuoppaista soratietä ruosteisella tojotalla, kuin autobahnia uudenkarhealla bimmerillä.
 
Suomen luontoa kyllä kaipaan, varsinkin merta kun aina tottunut meren läheisyydessä elämään.
 
Tällä hetkellä lähtisin kyllä pois Suomesta niin että hippulat vinkuisi. En nyt ehkä pysyvästi, mutta voisin hyvin asua muutaman vuoden vaikkapa Hollannissa tai Jenkeissä. Onhan täällä asioita, joita varmasti jäisi kaipaamaan, kuten perhe, ystävät ja vuodenajat (pl. talvi).
 
Hong Kong tai tai jotkut eu-maat ois semmonen paikka missä vois oleskella ei ehkä pysyvästi mutta hetken ku ottaa maisemanvaihdon vähän kauemmaks ku maan sisällä nii vois olla hyvää vaihtelua, luulen että kielen oppii nopeasti paikanpäällä.
 
Täällä porukka taitaa katsella hommaa vähän vaaleanpunaisin lasein. Ihan kuin se työpaikka ja asunto ja ystävät ym. löytyisi ihan tuosta vaan kun lähtee. Jos annatte hyviä vinkkejä miten saada työ ja asunto ja muut mukavat ulkomailta kun niiden saaminen täällä Suomessakin on ollut täyttä tuskaa valmistumisen jälkeen (2007). Toimivia vinkkejä tulemaan eikä mitään "laadit vaan hyvän työhakemuksen" paskaa.

Jos mina onnistuin 19-vuotiaana pikkutyttona lahtemaan yksin maailmalle toihin, onnistuu se varmasti koulutetulta aikuiseltakin. Varmaan paljon helpommin koska aikuisena tekee kuitenkin "oikeita toita" eika duunarihommia joita itse tein ja jotka yleensa taytetaan paikan paalla pienella varoitusajalla. Kaytannon asiat taas ovat sellaisia etta ne tuppaavat kylla jarjestymaan oli sitten Suomessa tai ulkomailla, eli asunnon jne. saanti ei ole vaikeaa. Ystaviakin saa kun vahan viitsii nahda vaivaa ja olla sosiaalinen. Itseasiassa ulkomaille muutto on loppupeleissa aivan alyttoman helppoa etenkin EU:n sisalla ja mielestani muuton vaikeus on viimeinen syy miksi kannattaa olla lahtematta. Ymmarran muut syyt kuten perhe, ystavat, puoliso jne. mutta itse muuttoprosessi ei ole vaikea.

Minulta kysytaan tasaisin valiajoin aionko muuttaa takaisin Suomeen. Olen aloittamassa uraani Englannissa ja tykkaan olla taalla, tunnen itseni lahestulkoon paikalliseksi ja tulevaisuuden nakymat taalla ovat hyvat, joten vastaan aina etta en ole tulossa takaisin. Jos muutan johonkin niin ehka Australiaan tai Uuteen Seelantiin voisin menna, mutta Suomi ei kiinnosta enaa tippaakaan. Koen etta etenemismahdollisuudet valitsemallani uralla ovat paremmat taalla, varsinkin jos paatan asettua Lontooseen joka on vertaansa vailla uraa ajatellen. Palkka on toki myos korkeampi mutta toisaalta elaminen on lahes yhta kallista kuin Suomessa.

Suomesta kaipaan luontoa ja merta (asun talla hetkella sisamaassa) ja muistan aina kehua kaikille miten kaunista Suomessa on. Alussa kaipasin myos asioiden helppoutta, sita etta tiesin tasan tarkkaan mita tehda missakin tilanteessa. Nykyaan olen paassyt jo niin sisalle takalaiseen kulttuuriin etten koe etta asoiden hoito olisi mitenkaan helpompaa Suomessa. Kaipaan toki myos perhettani mutta en ole ikina ajatellut jaavani mihinkaan perheen vuoksi. Perhetta voi kuitenkin aina kayda lomilla katsomassa ja kuulumiset vaihtaa skypella tai vaikka facebookin chatissa kuten meilla on aidin kanssa nykyaan tapana koska kummallakaan ei ole aikaa pitkille skype-puheluille.

Tanaan tuli itseasiassa kuluneeksi tasan 4v siita kun muutin pois Suomesta. Hui, miten aika rientaa :)
 
Tämä tuskin oli mulle tarkoitettu, vaan enemmänkin niille ikuisille uhoajille, jotka "lähtevät heti kun tulee sopiva tilaisuus", jota ei sitten koskaan kuitenkaan tule.

Tunnistin itseni tästä :D

Njoo, nuorempana oli pändi/kaverikuvioita jotka houkutteli jäämään. Sitten löytyi ookoo työpaikka jossa on viihtynyt. Sittemmin lasten kouluasiat pistää miettimään, toki kaikkeen aina sopeutuu, muutto vois olla jopa positiivista mutta silti jääty on. Eniten täällä pitää edelleen se että ei ole tullut pakkolähtöä. Viime yyteiden aikaan oli jo papereita vetämässä vähän suuntaan jos toiseenkin, mutta eipä sattunut tärppäämään sillon kun ikkuna oli auki.

Nyt alkaa taas elämänlaatu suomessa vituttaa siinä määrin että alkaa poltella muille maille lähtö.
 
Kyllähän se niin vain on, että se tilaisuus pitää itse kaivaa esiin :)

Ja mitä tulee koulunkäyntiin liittyviin asioihin, niin viime aikoina olen alkanut todellakin kyseenalaistamaan suomalaisen koulutusjärjestelmän ylivertaisuutta.
Ei täällä jenkkilässä koulut nyt niin perseellään ole kuin aina annetaan ymmärtää. En ole kykeneväinen ottamaan kantaa opetuksen tasoon, mutta täällä opetettavat asiat
tuntuvat olevan jo ensimmäisiltä luokilta lähtien aika haastavilta. Laskentaa tuntuu olevan jo esikoulusta lähtien todella paljon.
Suomen ilmainen kouluruoka tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä verrattuna siihen, että täkäläinen kouluruoka maksaa $1.10/annos, joka ei todellakaan ole mitään tillilihaa ja kumiperunoita,
vaan maistuvaa ja jopa terveellistä ruokaa. Hienona lisänä vanhemmatkin voivat osallistua kouluruokailuun(kin). Omiakin eväitä saa toki viedä, mutta tuolla hintatasolla se ei oikein ole
vaivannäön arvoista. Niin ja nyt tosiaan puhutaan paljon parjatusta jenkkiläisestä julkisen puolen koulusta :)
 
Kyllähän se niin vain on, että se tilaisuus pitää itse kaivaa esiin :)
Tilaisuutta ei tule ilman motivaatiota ;)

Ja mitä tulee koulunkäyntiin liittyviin asioihin, niin viime aikoina olen alkanut todellakin kyseenalaistamaan suomalaisen koulutusjärjestelmän ylivertaisuutta.

En missään nimessä koulujärjestelmää tarkoittanutkaan. Vaan lähinnä koko ympäristön muutosta, uudessa systeemissä aloittamista täysin oudolla kielellä jne jne. Englannilla nuo jo pärjäiskin, mutta esim Saksa voisi ensialkuun tihkaista.
 
En missään nimessä koulujärjestelmää tarkoittanutkaan. Vaan lähinnä koko ympäristön muutosta, uudessa systeemissä aloittamista täysin oudolla kielellä jne jne. Englannilla nuo jo pärjäiskin, mutta esim Saksa voisi ensialkuun tihkaista.

Kyllä se välillä tihkaisee niin helvetisti parin vuoden jälkeenkin :lol2:
 
Itse sain juuri pari kk sitten konetekniikan (lentotekniikka pääaine,polttomoottorit sivuaine) DI:n paperit ja tarkoitus olisi lähteä Suomesta. Oikeastaan Eurooppa/Pohjois-Amerikka kiinnostaisi pääasiassa. Olin juuri kuusi kuukautta Münchenissa kirjoittamassa diplomityötä aiheesta FEM-laskenta/algoritmin suunnittelu ja koodaus. Nyt on tullut noin puoli vuotta aktiivisesti läheteltyä hakemuksia Saksa, Sveitsi, Norja, Itävalta, UK, Kanada, Tanska, Ruotsi, Suomi -akselilla. Joitain puhelinhaastatteluja ja yksi paikan päällä haastattelu ollut Zürichissa, mutta paikkaa ei ole löytynyt. Kielitaidoista englanti on sujuva ja saksa riittää päivittäiseen yksinkertaiseen keskusteluun (ravintolat,kaupat,toimistot), mutta ei vielä työympäristöön (tekninen sanasto). Onkohan täällä kellään tietoa mikä on Pohjois-Amerikan tilanne, kun itsellä oletus on se että tällä kokemuksella sieltä on turha edes yrittää ilman greencardia? Kanadassakin pitäisi olla suureen osaan paikoista jokin Kanadaaan rekisteröity insinööri tms. Ehdotuksia, ajatuksia?

Töiden ja asunnon suhteen sanoisin, että oli helpompi löytää kuin Suo m/l esta. Työhakemuksia toki piti laittaa kymmeniä, mutta mieluummin mä kymmeniä laitan kiinnostaviin töihin kuin Suo m/l een 3 ja jään odottelemaan ei kiitosta; Saksan työmarkkinat ovat insinööreille valtavat. Myös Hollannista ja Tanskasta oli finaalikierroksella tarjoukset pöydällä, mutta ahneus voitti :)

Jos cv:si on niin priima, ettet siihen apuja kaipaa, niin olet jo todella pitkällä! Sitten vaan niitä työhakemuksia, joihin et myöskään apua kaipaa, menemään. Sillä ollaan jo pitkällä. Työnantaja auttanee asunnossa. En oikein osaa antaa mitään vinkkejä; työhakemukseen ja sitä ympäröivään prosessiin se kaikki oikeastaan tiivistyy, kun ulkomaille valmistuneena pyritään (ei vaihto-opiskelu tms.).

"If you're the smartest person in the room, you're in the wrong room."

Erityisesti kiinnostaisi M_atti:n kommentit Saksasta. Minkälaisella kokemuksella löysit töitä ja koska? Kuulin kollegoiltani Saksassa, että muutama vuosi sitten pula insinööreistä oli selvästi suurempi ja monikin kollegani oli saanut kohtuu helposti hyvän työn osaamatta yhtään Saksaa. Nyt tuntuu, että jokaisessa ilmoituksessa vaaditaan hyvä saksankieli ja hakemukseni menee samantien roskiin, kun riittävää kielitaitoa ei ole. Lisäksi kokemuksen puute toki vaikeuttaa asiaa.
 
Täällä porukka taitaa katsella hommaa vähän vaaleanpunaisin lasein. Ihan kuin se työpaikka ja asunto ja ystävät ym. löytyisi ihan tuosta vaan kun lähtee. Jos annatte hyviä vinkkejä miten saada työ ja asunto ja muut mukavat ulkomailta kun niiden saaminen täällä Suomessakin on ollut täyttä tuskaa valmistumisen jälkeen (2007). Toimivia vinkkejä tulemaan eikä mitään "laadit vaan hyvän työhakemuksen" paskaa.

Voin kommentoida ainoastaan IT puolelta;

Itsellani on Monsterissa ja Linkedinnissa ollut profiilit, ja soittoja, maileja ja kontaktipyyntoja tulee noin 5/vk. Monsterissa on vielapa ikivanha profiili jonka mukaan olen Suomessa (asunut kohta taalla Irlannissa 2v). Taalla revitaan vahankin osaavat kasista, olen itse koittanut palkata tiimiini tekijaa noin 8kk, mutta kun joutuu kilpailemaan mm. Amazonia, Googlea, Microsoftia ja Twitteria vastaan niin nakee tata tyonhaun riemua aika inhasti myos toiselta puolelta.

Mm. twitter (palvelu, ei firma) on taynnaan britti/irkku headhuntereita joilla myos tuntuu olevan kovempi homma saada hakijoita kuin avoimia paikkoja. Itse juurikin headhunterin aktiivisuuden ansiosta tanne paadyin, ainuttakaan hakemusta en ole koskaan taalla/tanne rustannut.

Liksani on taalla noin 500e/kk enemman - siis kateen jaava netto vs. viimeisin suomessa ollut brutto. Vuokrat ovat korkeat, verotus vahan matalampi, monet maksut suurempia, tyonantajan kompensaatiot paremmat (mm. ruokailu on 0-2e/pv, julkisen liikenteen lipusta joudun maksamaan itse 25e/kk subventointien jalkeen).

Keli on aina ikuista tuulista sadetta, kampat on homeessa, kaikkea ei tehda aina ihan niin kunnolla - mutta toisaalta ei ole pinna aina niin hemmetin kirealla.
Puolensa ja puolensa. Kilpailu on taalla elavampaa joka elaman alueella, ja mitaan ei oikein voi ottaa samanlaisella varmuudella kuin suomessa.

Suomessa kun kavin viikko takaperin niin saikahdin kuinka paljon kaikki oli kahdessa vuodessa kallistunut, eli inflaatio itseani koskevissa menoerissa ei taalla ole ollut yhta kova - paitsi vuokrassa, joka juuri nousi 13% (700e->800e). En ole juuri huomannut esim. ruuan hinnassa nousua taalla oloni aikana, mika ei tietenkaan tarkoita etteiko moista olisi tapahtunut.

Tuskin tanne silti jaisin loppuiakseni asumaan, lahinna ilmaston (ja tietysti puuttuvien juurien) takia. Ota se suomikeli, poista 10 astetta lampimasta ja 20 kylmasta huipusta niin paastaan aika liki tanne. Kesa ei ole kesa, ja talvi ei ole talvi.
 
Irlanti on kyllä mahtava maa, jos vähänkin on sää kohdillaan. Tulee käytyä siellä n. pari kertaa vuodessa paikallisten kavereiden luona ja viime reissulla, kun tuli puheeksi että saattais kiinnostaa jopa muutto, niin kertoivat että vastavalmistunut inssi tienaa vuodessa n.18-23k€. Jos siis ylipäätään työllistyy, sekin on heidän mukaansa vaikeaa. Loppui se suurin mielenkiinto siihen. Yksi heistä valmistui juuri IT-alalle ja sai pari viikkoa sitten töitä Googlelta.

Edit. Hintataso taitaa kautta linjan olla suunnilleen sama kuin Suomessa? Ruoka ainakaan ei ole edullista. Röökiaski jotain luokkaa 9-11€?
 
Voin kommentoida ainoastaan IT puolelta;

Itsellani on Monsterissa ja Linkedinnissa ollut profiilit, ja soittoja, maileja ja kontaktipyyntoja tulee noin 5/vk. Monsterissa on vielapa ikivanha profiili jonka mukaan olen Suomessa (asunut kohta taalla Irlannissa 2v). Taalla revitaan vahankin osaavat kasista, olen itse koittanut palkata tiimiini tekijaa noin 8kk, mutta kun joutuu kilpailemaan mm. Amazonia, Googlea, Microsoftia ja Twitteria vastaan niin nakee tata tyonhaun riemua aika inhasti myos toiselta puolelta.

Sama se on täällä Tsekin Brnossa. IBM jo työllistää joku 3000-4000 työntekijää, sitten on AT&T jne. ja läjä pienempiä firmoja. Kun tulin tänne niin ATT antoi sopparin vaan skype-haastattelun perusteella. :D Kaupunkiin kun tulin niin kämppä oli valmiina ja lakanat sängyssä. Relocation package kattoi helposti kulut. Ei toi nyt kovin vaikeeta ollut, noi firmat on ihan epätoivoisia työntekijöiden perään.

Täällä on hyvät kelit, suomen kesäkelejä vastaavat säät alkoi jo viime kuussa. Mutta kielimuuri on kova, paikallisten englanti on todella heikolla tasolla. Mutta sitten kun frendiporukat on löytänyt niin mikäs täällä ollessa. Palkat on paskat verrattuna suomeen, mutta sillä palkalla pärjää enemmän kun hyvin. Sitten jos oikeasti haluaa erikoistua niin siihenkin on mahdollisuuksia ja palkat alkaa olla ihan kivoja, frendi just otti Prahasta homman ja kuussa joku 3000e mikä on tässä maassa ihan hitonmoinen määrä rahaa.

Jos tässä pitäis hauskaa pari vuotta vielä, sitten vaikka vois katsella tuolta naapurista eli Wienistä mitä on tarjolla.
 
Täällä porukka taitaa katsella hommaa vähän vaaleanpunaisin lasein. Ihan kuin se työpaikka ja asunto ja ystävät ym. löytyisi ihan tuosta vaan kun lähtee. Jos annatte hyviä vinkkejä miten saada työ ja asunto ja muut mukavat ulkomailta kun niiden saaminen täällä Suomessakin on ollut täyttä tuskaa valmistumisen jälkeen (2007). Toimivia vinkkejä tulemaan eikä mitään "laadit vaan hyvän työhakemuksen" paskaa.

Minun mielestä vaikeampaa se on lähteä ulkomaille töihin kuin pysyä suomessa. Pienetkin jutut uudessa kotimaassa voi olla vaikeita, kun ei tiedä miten systeemi toimii. Aikaa ja hermoja palaa ihan riittävästi yksinkertaisiin asioihin kuten "miten käyn lääkärissä, rekisteröin auton, maksan verot, vuokraan kämpän,..." Kavereita/tuttuja tosin saa ulkomailla suht helposti, kun oot se "eksoottinen ja erikoinen" heppu.

Nopein tie ulkomaille on varmaankin ihan vain aktiivinen työnhaku, hyvä linkedin profiili jne. Helpoin tie varmaankin on hommata suomesta töitä joiden puitteissa voi matkustella tai vaihtaa maata. Näillä keinoin on tukiverkostoa olemassa ja pääsee kokeilemaan ennen pysyvää muuttamista.

Malta ois varmaan aika kova mesta aivojen lepuuttamiseen. Suht halvalla tulee toimeen ja tekemistä ei varmaan ole ollenkaan. Siellä jos missä hermo lepää. Malta taitaa olla eu aluetta niin ei tarvitse edes viisumien kanssa tapella?
 
Kummasti tuli taas himo maiseman vaihdokselle ja verotoimiston tuikkaamiselle tuleen. Kummasti ne parin tonnin palautukset vaan muuttuu verottajan rattaissa parin sadan mätkyiksi. Ei vittu, ei saatana. Voi olla taas pitkä päivä tiedossa kun käy hiukan hakemassa valaistumista verotoimistosta. Loppuu vaan taas usko tähän kotoiseen suomeen.

En edes muista millon oisin kännin riipassu, varsinkaan keskellä viikkoa, nyt nimittäin kävi sekin mielessä.
 
Joo, alkaa pikkuhiljaa näyttämään noi vitutuksen aiheet Suomessa aika hiton pieniltä. Maksaisin ilomielin enemmän veroa jotta en joutuisi esim. auto-onnettomuuden jälkeen miettimään a) onko mulla varaa mennä sairaalaan, b) haastetaanko mut tästä oikeuteen ja c) kuinkakohan paljon vakuutusyhtiö yrittää tässäkin kusettaa. Ei myöskään tarvitse miettiä "onko mulla varaa käydä koulua" jos tahtoo mennä yliopistoon/ammattikorkeaan. Töissä täällä voi irtisanoa sellaisilla syillä, jotka Suomessa koetaan laittomiksi. Työnantaja voi myös aika vapaasti seurata työntekijän tekemisiä esim. kameravalvontaa hyödyntämällä. Suomessa ilmasto on ehkä itselleni isoin kompastuskynnys, eli puolet vuodesta mielelläni asuisin Suomessa ja talven sitten jossain lämpimässä. Nimim. täällä tänään +32 astetta celsiusta.
 
alexandrantonia sanoi:
Joo, alkaa pikkuhiljaa näyttämään noi vitutuksen aiheet Suomessa aika hiton pieniltä. Maksaisin ilomielin enemmän veroa jotta en joutuisi esim. auto-onnettomuuden jälkeen miettimään a) onko mulla varaa mennä sairaalaan, b) haastetaanko mut tästä oikeuteen ja c) kuinkakohan paljon vakuutusyhtiö yrittää tässäkin kusettaa.

C-kohtaa et pääse karkuun mihinkään maahan :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom