- Liittynyt
- 20.1.2008
- Viestejä
- 2 647
Olen nyt ollut vuodesta 1996 lähtien ulkomailla, Suomeen en ole palaamassa ainakaan seuraavien parin vuoden aikana (koskaan ei piä sanoa koskaan). En ole vielä tähän päivään mennessä ymmärtänyt sellaisia suomalaisia tai muita vieraaseen asuinmaahan muuttaneita, jotka eivät ensimmäisen oleskeluvuotensa aikana ole panostaneet paikallisen kielen opiskeluun. Sillä laiskuudella on hintansa, olen sen nähnyt ympärilläni expat-getoissa. Jossain kaukoidässä tai arabiaa puhuvissa/kirjoittavissa maissa voi selvitä englannilla tai ranskalla, mutta ei Euroopassa ole mitään tekosyytä olla menemättä koulunpenkille oppimaan kieltä ja kulttuuria.
Se, että viettää vuosia ulkopuolisena maassa, ymmärtämättä sen tapoja, kulttuuria ja kieltä, ei voi kuin johtaa Hupen mainitsemaan tilanteeseen. Tosin Hupen tapaus on vielä omituisempi, koska hänen isänsä on/oli saksalainen. En voisi kuvitella asuvani maassa, jonka metron kuulutuksia en ymmärrä, jossa en osaa kertoa lääkärille, mistä kohtaa särkee, jossa kaupassa en osaisi ostaa porsaankyljyksiä tai juustoa turvautumatta sanakirjaan tai vaimon apuun. Jokainen saa tietysti elää omalla tavallaan, mutta yllättävän suuri osa viihtyvyydestä, sosiaalisista verkoista ja päivittäisestä elämänlaadusta liittyy suoraan tai vähintäänkin välillisesti kieleen ja kulttuuriin ja niiden hallintaan ja ymmärtämiseen.
Suomesta on hyvä juttu Hesarissa tänään. Kuten arvata saattaa, tutkijaa parjataan tuimasti keskustelupalstalla, mutta omasta nykyään hieman ulkopuolisesta näkökulmastani tutkija osuu oikeaan. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tutkija+Suomi+on+kuin+laimennettu+Grönlanti/1135250044591
Se, että viettää vuosia ulkopuolisena maassa, ymmärtämättä sen tapoja, kulttuuria ja kieltä, ei voi kuin johtaa Hupen mainitsemaan tilanteeseen. Tosin Hupen tapaus on vielä omituisempi, koska hänen isänsä on/oli saksalainen. En voisi kuvitella asuvani maassa, jonka metron kuulutuksia en ymmärrä, jossa en osaa kertoa lääkärille, mistä kohtaa särkee, jossa kaupassa en osaisi ostaa porsaankyljyksiä tai juustoa turvautumatta sanakirjaan tai vaimon apuun. Jokainen saa tietysti elää omalla tavallaan, mutta yllättävän suuri osa viihtyvyydestä, sosiaalisista verkoista ja päivittäisestä elämänlaadusta liittyy suoraan tai vähintäänkin välillisesti kieleen ja kulttuuriin ja niiden hallintaan ja ymmärtämiseen.
Suomesta on hyvä juttu Hesarissa tänään. Kuten arvata saattaa, tutkijaa parjataan tuimasti keskustelupalstalla, mutta omasta nykyään hieman ulkopuolisesta näkökulmastani tutkija osuu oikeaan. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tutkija+Suomi+on+kuin+laimennettu+Grönlanti/1135250044591