Pitkä äijä, huonot tulokset, mistä lähetään parantamaan?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ProVeli
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
No eipä sillä että tuolla leuanvedolla olis tässä mitään merkitystä.Taitaa olla enemmän sitä että laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen ja oikeaseen suhteeseen.Treeni ja ruoka pitää olla 50/50.Yöllä pitää nukkua ja lepopäivinä levätään.Treenaa salilla kovaa mutta vain tunti kerrallaan 4-5 kertaa viikossa.Enemmän kertoja ei tarkoita että treenaat enemmän vaan sitä että pystyt treenaamaan kovempaa koska silloin tehtävää on sillä kertaa vähemmän mutta korkeammalla intensiteetillä.Esim. maraton vs pikajuoksu.Salilla ollaan hyvin vähän aikaa ja joka sarja on pikajuoksu jossa annetaan maksimisuoritus tai hyvin lähelle sitä.Kymmenen toiston sarja- siinä on semmonen mitä ei moni hiihtäjä ja yleisurheilun parissa kasvanut oikein millään meinaa ymmärtää.Sitte ne kattoo mua kateellisena salilla ettei heidän lihakset kasva noin-kyllä ne kasvais varmasti ihan hyvin jos ne vain ymmärtäis vähän miten niitä treenataan ja syödään tietysti 3 tunnin välein, niin joo sitäkin pitäis tehdä.Musta tuntu nuorempana kans ettei mulle tuu esim. käsivarsiin mitään mutta kyllä se tulee ja hyvin tuleekin.Se on vaan parempi jos oot pitkä ja saat vähän massaa sulla on aina isommat käsivarret kuin muilla ja kaikki muijat tykkää susta.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän maksimeita kokeilin ja seuraavanlaisia tuloksia sain.

Mave 150kg (tavoite 200kg)
Kyykky 110kg (tavoite 160kg)
Penkki 110kg (tavoite 120kg)

Joten nyt treenien pääpaino jaloissa ja selässä. Kaukana on tavoiteet, mutta motivaatio tuntuu olevan kohdillaan kun on nuo tavoitteet, niin sitä treenaa päättäväisemmin. =)
 
Pitkänpuoleisena (192 cm) harrastelijana oon huomannut, että kyllä sitä on natikkana peiliin katsoessa ilman kehonkuvaongelmiakaan auttamattomasti kuikelo pienissä rasvoissa, jos ei genetiikka oo kohdallaan kehoiluun. Kliinisestikin on todettu, että kun pituutta on keskimääräistä enemmän niin raajojen suhteellinenkin pituus yleensä kasvaa, mikä ei hirveesti auta asiaa. Ei tästä silti masentua kannata, koska kuten todettua, kyllä se pitkä lihaksikas kroppa on ihan kaikissa normaalielämän tilanteissa (IMO) paremman näköinen vrt. parikymmentä senttiä lyhyempi, vaikka tää lyhyempi oliskin sitten jossain pikkuhousulavatilanteessa vertailun alla suhteessa omaan pituuteensa leveämpi/lihat ois paksummat.

Pitkänä nostajana olemisen ainoa haittapuoli, jos sitä siksi voi kutsua, on se että kärsivällisyyttä tarvii vähän enemmän. Raamien täyttämisessä kestää pidempään mitä lyhyemmillä ukoilla, mutta kyllä se varmasti lopussa palkitsee.

Paskoja voimanostotuloksiakaan ei voi oikein pituudella selitellä, koska jokaisella on pituudesta viis ne omat välityksensä, jotka on joissain lajeissa haitaksi ja joissain eduksi. Tietysti se on karvas tosiasia, että ei sitä pitkänä natikkana kannata haaveilla paljon alta 120-kiloisten painoluokista jos mielii olla kilpailukykyinen, mutta ihan samalla tavalla se 165-senttinen saa unohtaa ne absoluuttisesti kovimmat raudat.

Mitä (voimanostotyyppisiin) treeneihin tulee, niin omalla kohdalla oon havainnut toimivaksi sen, että ihan oikeesti käyttää vähän aikaa omien mittasuhteiden miettimiseen. Tein itse sen virheen, että en pariin vuoteen tehnyt suoraa keskivartalotreeniä juuri ollenkaan, koska uskoin siihen nettitotuuteen jonka mukaan "keskivartalotreeniä ei tarvii välttämättä tehdä ollenkaan, kun se saa niin paljon epäsuoraa rasitusta kaikessa muussa". Okei, pitää varmaan paikkaansa jos torso ei oo ylipitkä, kuten meikäläisellä. Oon helvetin persjalkainen 192-senttiseksi ja sen ymmärrettyäni + keskivartaloa aktiivisesti vahvistettuani ne tuloksetkin, kas kummaa, lähti paranemaan, kun se heikoin lenkki oli eliminoitu.

Kannattaa siis vähän funtsia että minkälaisista palikoista se oma pitkä ruoto on rakennettu ja sopivilla apuliikkeillä täydentäen treenailla menemään kuten kuka tahansa muukin sen enempää miettimättä, että "kyllä niillä lyhyemmillä on helpompaa", koska ei niillä ole. Jokaisella on ne omat heikkoutensa ja vahvuutensa ja niiden kanssa tässä on pelailtava.

Tässä vielä pari vinkkiä, lähteenä oma kokemus:

Kannattaa myös syödä. Näytin tällä pituudella alta satakiloisena rehdiltä vinkuheinältä.

Kannattaa myös dieetata. Tällä pituudella näytin yli 130-kiloisena rantautuneelta manaatilta.
 
Kesällä/syksyllä tullut treenattua muutakin kuin salia, niin kehitys ollut melko hidasta.

155kg mave ainakin kertaalleen onnistunut.

115kg penkki (perse nousi ilmaan), 110kg perse penkissä. Lisäksi 6 x 100kg sarja onnistunut kertaalleen.

120kg kyykky...tämä edelleen niin hankalan tuntoista...(eli voiman puutetta :p)

Painoa on vuodessa tullut noin n. 3-4kg lisää. 77kg -> 81kg. Pituus edelleen sen 190 cm.

Pitää taas päivittää tietoja vaikka viimeistään noin 6kk päästä. Jos sais taas jonku kilon nuihin lisää.:)
 
Kesällä/syksyllä tullut treenattua muutakin kuin salia, niin kehitys ollut melko hidasta.

155kg mave ainakin kertaalleen onnistunut.

115kg penkki (perse nousi ilmaan), 110kg perse penkissä. Lisäksi 6 x 100kg sarja onnistunut kertaalleen.

120kg kyykky...tämä edelleen niin hankalan tuntoista...(eli voiman puutetta :p)

Painoa on vuodessa tullut noin n. 3-4kg lisää. 77kg -> 81kg. Pituus edelleen sen 190 cm.

Pitää taas päivittää tietoja vaikka viimeistään noin 6kk päästä. Jos sais taas jonku kilon nuihin lisää.:)

Jonkin verran voimailupiireissä pyörineenä sanoisin, että sun pituiset kaverit alkavat olla voimanostomielessä vahvoja, yleensä kun elopainoa on 140 kiloa. Vähän välityksistä riippuen joku liike voi kulkea hyvin jo 110-kiloisena. Mutta toki sinä saat olla tyytyväinen ihan mihin itse haluat. 140 kilon elopainon hankkiminen ei ole välttämättä terveellistä eikä taloudellista, mutta pitkältä voimailu vaatii massaa. Ehdottomasti tuo sinun maltillinen 3-4 kiloa/vuosi painoa lisää on terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin sikabulkki. Joissain voimamieslajeissa voi pärjätä pitkänä ihan kivasti, vaikka voimanostotulokset eivät vielä olisikaan niin hyviä. En tarkoita pärjäämisellä tai hyvillä tuloksilla mitään maailman kärkeä kummassakaan lajissa.

Mulla on yksi hyvä kaveri, joka on 192-senttinen ja sen kanssa ollaan treenailtu lapsesta asti. Sillä on ollut massaa yleensä 105-110 kiloa aika siistissä kunnossa. Parhaimmillaan 50 sentin hanska. Itse olen 169cm ja noin 90 kiloa. Penkissä se on mut voittanut ehkä 5-10 kilolla mun penkkienkan ollessa 160 kiloa. Kyykyssä se jää mulle ainakin parikymmentä kiloa ja vedossa tuplat sen mitä kyykyssä. Mutta jos lähdetään autoa kaatamaan tai renkaita flippaamaan tai rekkaa vetämään niin ei mulla ole mitään jakoa.

Tsemppiä touhuun ja koita nauttia omasta kehityksestä!
 
Jonkin verran voimailupiireissä pyörineenä sanoisin, että sun pituiset kaverit alkavat olla voimanostomielessä vahvoja, yleensä kun elopainoa on 140 kiloa. Vähän välityksistä riippuen joku liike voi kulkea hyvin jo 110-kiloisena. Mutta toki sinä saat olla tyytyväinen ihan mihin itse haluat. 140 kilon elopainon hankkiminen ei ole välttämättä terveellistä eikä taloudellista, mutta pitkältä voimailu vaatii massaa. Ehdottomasti tuo sinun maltillinen 3-4 kiloa/vuosi painoa lisää on terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin sikabulkki. Joissain voimamieslajeissa voi pärjätä pitkänä ihan kivasti, vaikka voimanostotulokset eivät vielä olisikaan niin hyviä. En tarkoita pärjäämisellä tai hyvillä tuloksilla mitään maailman kärkeä kummassakaan lajissa.

Mulla on yksi hyvä kaveri, joka on 192-senttinen ja sen kanssa ollaan treenailtu lapsesta asti. Sillä on ollut massaa yleensä 105-110 kiloa aika siistissä kunnossa. Parhaimmillaan 50 sentin hanska. Itse olen 169cm ja noin 90 kiloa. Penkissä se on mut voittanut ehkä 5-10 kilolla mun penkkienkan ollessa 160 kiloa. Kyykyssä se jää mulle ainakin parikymmentä kiloa ja vedossa tuplat sen mitä kyykyssä. Mutta jos lähdetään autoa kaatamaan tai renkaita flippaamaan tai rekkaa vetämään niin ei mulla ole mitään jakoa.

Tsemppiä touhuun ja koita nauttia omasta kehityksestä!
Tässäpä tämä tiivistettynä.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mulla on yksi hyvä kaveri, joka on 192-senttinen ja sen kanssa ollaan treenailtu lapsesta asti. Sillä on ollut massaa yleensä 105-110 kiloa aika siistissä kunnossa. Parhaimmillaan 50 sentin hanska. Itse olen 169cm ja noin 90 kiloa. Penkissä se on mut voittanut ehkä 5-10 kilolla mun penkkienkan ollessa 160 kiloa. Kyykyssä se jää mulle ainakin parikymmentä kiloa ja vedossa tuplat sen mitä kyykyssä. Mutta jos lähdetään autoa kaatamaan tai renkaita flippaamaan tai rekkaa vetämään niin ei mulla ole mitään jakoa

Ihan mielenkiinnosta, mitä toi sun kaveri painoi ennen treenin aloittamista?
 
Ihan mielenkiinnosta, mitä toi sun kaveri painoi ennen treenin aloittamista?

En tiedä tarkalleen. Oli pyöreä ja löysä lapsena ja varhaisteininä. Painossa ei välttämättä ollut hurjaa eroa, mutta se muutti olomuotoaan vuosien saatossa. Treenihän meillä molemmilla osui juuri niihin ikävuosiin milloin kaikki vaan toimii. 14 ikävuodesta parikymppiseksi. Hommathan menee vähän toisin mitä vanhempana aloittaa.
 
En tiedä tarkalleen. Oli pyöreä ja löysä lapsena ja varhaisteininä. Painossa ei välttämättä ollut hurjaa eroa, mutta se muutti olomuotoaan vuosien saatossa. Treenihän meillä molemmilla osui juuri niihin ikävuosiin milloin kaikki vaan toimii. 14 ikävuodesta parikymppiseksi. Hommathan menee vähän toisin mitä vanhempana aloittaa.

Ok, eli 192cm pituudesta huolimatta ei ollut siis luonnostaan mikään pulkannaru. Tämä myös selittää pitkälti sen, miksi on ihan turha pituuden perusteella verrata ihmisiä toisiinsa. Mullakin on muutama sukulainen ja tuttava, jotka ovat suurinpiirtein samanpituisia, kuin itse ( eli 190-195cm haarukassa ), eivätkä ole koskaan treenanneet punttia. Silti heillä on itseä leveämmät hartiat, ja enemmän elopainoa kuin mulla, siis ilman treeniä. Tämä menee vähän saivarteluksi, mutta sit kun aletaan kasvattamaan massaa, niin lähtökondis vaikuttaa ihan helvetin merkittävästi siihen, kuinka paljon kasvuvaraa on.

Tietty ton voi myös kääntää toisinpäin, ja sanoa, että mitä luikumpi lähtökondis, sitä enemmän varaa kasvaa. Se on myös totta. Mutta sitten kun se suhteessa luikumpi varsi alkaa olla "täynnä", niin bulkaaminen alkaa menettää toimivuuttaan ( suomeksi: kaikki massa alkaa tulla fläsän muodossa ). Tottakai fläsäkin auttaa nostamaan enemmän rautaa, mutta tietyn pisteen yli mentäessä ylimääräisestä elopainosta nostoon saatava hyöty on niin marginaalista, että homma alkaa kääntyä itseään vastaan. Tämä siis omasta kokemuksesta, kyllä mullakin bulkkaaminen toimi 190cm/65kg rimpulasta johinkin 95kg saakka, jonka jälkeen kehon rasvaprosentti alkaa poikkeuksetta olla sitä luokaa, että luontainen hormonituotanto alkaa ottaa hittiä. Ylimääräinen fläsä kun on estrogeenitehdas miehillä, tietty horkalla asia muuttuu.
 
Ok, eli 192cm pituudesta huolimatta ei ollut siis luonnostaan mikään pulkannaru. Tämä myös selittää pitkälti sen, miksi on ihan turha pituuden perusteella verrata ihmisiä toisiinsa. Mullakin on muutama sukulainen ja tuttava, jotka ovat suurinpiirtein samanpituisia, kuin itse ( eli 190-195cm haarukassa ), eivätkä ole koskaan treenanneet punttia. Silti heillä on itseä leveämmät hartiat, ja enemmän elopainoa kuin mulla, siis ilman treeniä. Tämä menee vähän saivarteluksi, mutta sit kun aletaan kasvattamaan massaa, niin lähtökondis vaikuttaa ihan helvetin merkittävästi siihen, kuinka paljon kasvuvaraa on.

No tuskin kaveri oli 14-vuotiaana 192 cm pitkäkään. Mutta mitään urheilutaustaa ei ollut. Tapahtuuhan sitä, että pyöreistä kundeista yht'äkkiä venähtää teineinä pitkiä jätkiä ja noihin kriittisiin vuosiin, kun yhdistää voimaharjoittelun niin varmasti saa paljon aikaan. Mutta erilaisiahan me ollaan eikä pituus ole kuin yksi ihmisen ominaisuus ja siinä ei vielä tosiaan ole paljon yhtäläisyyksiä, jos on saman pituinen jonkun kanssa.
 
Pidemmänpuoleisten salitorspojen kannattaa suosia käsipainoja, sillä ne mahdollistaa paremman liikkuvuuden nivelille, jotka pitemmillä on juurikin se haaste. Lisäksi ei ole välttämätöntä aina käyttää koko liikerataa. Toki se on hyvä asia, mutta välillä kannattaa keskittyä tekemään liikeradan loppu, tai alkuosiota ja toisinaan hakea vain sitä kohdelihasta tai lihaksia eniten rasittavaa liikeradan aluetta. Erikoistekniikoita joutuu/saa käyttää enemmän, eli supersetteinä kohdelihaksen yhden nivelen liikettä etukäteisväsytykseen, jonka jälkeen moninivelliike samaan lihaan ja staattiset pidot ja hidastetut negatiiviset. Nämä toimii jokseenkin ainakin itellä.
 
Ok, eli 192cm pituudesta huolimatta ei ollut siis luonnostaan mikään pulkannaru. Tämä myös selittää pitkälti sen, miksi on ihan turha pituuden perusteella verrata ihmisiä toisiinsa. Mullakin on muutama sukulainen ja tuttava, jotka ovat suurinpiirtein samanpituisia, kuin itse ( eli 190-195cm haarukassa ), eivätkä ole koskaan treenanneet punttia. Silti heillä on itseä leveämmät hartiat, ja enemmän elopainoa kuin mulla, siis ilman treeniä. Tämä menee vähän saivarteluksi, mutta sit kun aletaan kasvattamaan massaa, niin lähtökondis vaikuttaa ihan helvetin merkittävästi siihen, kuinka paljon kasvuvaraa on.

Tietty ton voi myös kääntää toisinpäin, ja sanoa, että mitä luikumpi lähtökondis, sitä enemmän varaa kasvaa.

Vähän vanhaan viestiin offtopic kommenttina tai oikeastaan vain tuumailuna, että pystyyköhän sitä tavallinen kapeaharteinen harrastaja edes muuttumaan leveäharteisen näköiseksi millään treenillä. Meinaan että jos nuo hartialuut vaan on lyhyet, niin deltseihin pitäisi saada ihan hitosti lihaa jotta syntyisi vaikutelma leveistä hartioista. Vahvan ja treenatun näköišeksi voi ilman muuta itsensä kehittää jos asialle omistautuu ja edes jonkin verran löytyy lihaskasvun mahdollistavia geenejä, mutta tuo mihin viittasit eli lähtökondiksen merkitys on suuri ja käsitykseni mukaan ušein isoluisella ja vantteralla / raamikkaalla kaverilla on nopeita lihaskasvulle otollisia soluja suhteellisesti enemmän kuin luuviululla ja hartialinjan osalta potentiaali päätetään jo vanhempia valitessa.
Mitä tulee omahaaste nimimerkin tuloksiin niin pirun hyvinhän nuo 6x100 tai 155 mave on ja omaan itseensä pitää tietysti kehitystä verrata.
 
Vähän vanhaan viestiin offtopic kommenttina tai oikeastaan vain tuumailuna, että pystyyköhän sitä tavallinen kapeaharteinen harrastaja edes muuttumaan leveäharteisen näköiseksi millään treenillä. Meinaan että jos nuo hartialuut vaan on lyhyet, niin deltseihin pitäisi saada ihan hitosti lihaa jotta syntyisi vaikutelma leveistä hartioista. Vahvan ja treenatun näköišeksi voi ilman muuta itsensä kehittää jos asialle omistautuu ja edes jonkin verran löytyy lihaskasvun mahdollistavia geenejä, mutta tuo mihin viittasit eli lähtökondiksen merkitys on suuri ja käsitykseni mukaan ušein isoluisella ja vantteralla / raamikkaalla kaverilla on nopeita lihaskasvulle otollisia soluja suhteellisesti enemmän kuin luuviululla ja hartialinjan osalta potentiaali päätetään jo vanhempia valitessa.
Mitä tulee omahaaste nimimerkin tuloksiin niin pirun hyvinhän nuo 6x100 tai 155 mave on ja omaan itseensä pitää tietysti kehitystä verrata.

Eihän oman luuston rakenteeseen pysty vaikuttamaan murrosiän kasvuspurtin jälkeen, joten siltä osin peli on "pelattu". Vaikka välillä lukee kavereista, joilla se kasvuspurtti on tullut vasta päälle parikympisenä, mutta tiedä siten, onko totta. Mun kokemuksen perusteella suurin vaikutus yläkropan näköön- ja kokoon tulee latseista, epäkkäistä ja yläselästä. Eli jos treenaamalla pääsee esim. leuoissa ja mavevariaatioissa omaan potentiaaliin nähden kohtuu sarjapainoihin, muuttuu hartialinjakin huomattavasti "isommaksi". Eihän se hartialinja itsessään kasva, mutta kun yläselän ja niskan alueella on alkutilanteeseen nähden huomattavasti enemmän pattia, niin koko yläkroppa näyttää automaattisesti isommalta.

Itse deltsejä on aika vaikea saada kasvamaan, joten jos joku tietää salaisuuden, niin voi kertoa.. Pystärissä oma sarjaenkka oli 70kgx4, eikä toi vielä riittänyt saamaan huomattavaa kasvua aikaiseksi olkapäissä. Jotku bodarit hehkuttavat vipareita ja PALJON toistoja, joten saattaa olla kokeilemisen arvoista.. Tai sitten vaan käsipainopunnerruksia istuen, jos niissä pääsisi vaikka 40 kg handeleihin, niin voisi ehkä näkyä jossain..
 
Omituinen kommentti. Olisko lukion laajan fyysikan kertaus paikallaan? Sopivalla geometrialla (paksu rinta + lyhyet) varustettu kaveri nostaa 200kg penkistä koska nostomatka on 5cm. Tarvittava energia 200kg *9.8m/s2 * 0,05 = 98 joulea. Huonolla geometrialla nostomatka on 20cm ja tarvitaan energiaa 392J. Jaetaan vielä ajalle 2s per nosto jolloin saada teho joka voidaan konvertoida vaikka hevosvoimiksi.



Noissa on kyse nostoista joissa suortus ei ole suhteessa oman kehon geometriaan vaan nostomatka on kaikille sama. Esim. nosta 100kg kuula halkaisijaltaan 1m 2m korkeuteen. Tässä lyhytraajainen sintti ottaa aina turpaan. Pitkä kaveri pärjää myös penkissä jahka kaikille hyväksytty nostomatka on se 5cm mikä hyväksytään lyhytraajaiselle.

Oot asian ytimessä.
Ihan fysiikkaa tuo on. Hauiskääntö on pitkäraajaiselle raskaampi mutta vaikkapa kädenväännössä pitkäraajaisella on selvä etu.
Kyykyssä luulen vielä isompi ero kun penkissä jos vaikkapa pitkät jalat ja pitkä selkä.
Se pitäis vaan hyväksyä että eriasia nostaa jos kropan välitykset on epäedulliset, mutta sitä voi olla muuten hyvinkin vahva.
Toki voi olla pitkä ja hyvät välitykset.
Mutta esimerkiks oliko 90luvun lopulla suomen vahvinmies kisan voittaja ni pitkä kaveri, tulokset ei olleet kummosia.
Joka saliltakin löytyy vahvempia voimanosto tulosten perusteella.
Mutta niinvaan voitti vahvinmies kisan jossa muut kisaajat puolet vahvempia, paperilla.
 
Vuodessa 4 kiloa lihasta on todella hyvää kehitystä ilman apteekkia! Ei kannata masentua lähtökohdista, tämä on pitkäjänteistä puuhaa.
Kiitos, vähän paino tippui kun työt haittasi harrastusta aikalailla hetken aikaa.

Jonkin verran voimailupiireissä pyörineenä sanoisin, että sun pituiset kaverit alkavat olla voimanostomielessä vahvoja, yleensä kun elopainoa on 140 kiloa. Vähän välityksistä riippuen joku liike voi kulkea hyvin jo 110-kiloisena. Mutta toki sinä saat olla tyytyväinen ihan mihin itse haluat. 140 kilon elopainon hankkiminen ei ole välttämättä terveellistä eikä taloudellista, mutta pitkältä voimailu vaatii massaa. Ehdottomasti tuo sinun maltillinen 3-4 kiloa/vuosi painoa lisää on terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin sikabulkki. Joissain voimamieslajeissa voi pärjätä pitkänä ihan kivasti, vaikka voimanostotulokset eivät vielä olisikaan niin hyviä. En tarkoita pärjäämisellä tai hyvillä tuloksilla mitään maailman kärkeä kummassakaan lajissa.

Mulla on yksi hyvä kaveri, joka on 192-senttinen ja sen kanssa ollaan treenailtu lapsesta asti. Sillä on ollut massaa yleensä 105-110 kiloa aika siistissä kunnossa. Parhaimmillaan 50 sentin hanska. Itse olen 169cm ja noin 90 kiloa. Penkissä se on mut voittanut ehkä 5-10 kilolla mun penkkienkan ollessa 160 kiloa. Kyykyssä se jää mulle ainakin parikymmentä kiloa ja vedossa tuplat sen mitä kyykyssä. Mutta jos lähdetään autoa kaatamaan tai renkaita flippaamaan tai rekkaa vetämään niin ei mulla ole mitään jakoa.

Tsemppiä touhuun ja koita nauttia omasta kehityksestä!

Niin pitää tehdä. Itseni tietyllä tapaa ylittänyt jo useampaan kertaan.

Viime aikaisesta kehityksestä sen verran, että tuli uusi virallinen penkkitulos. Edellinen ennätys oli 77,1kg painolla ja penkki 95kg. Nyt punnituksessa painoa 79,1kg. Kolme hyväksyttyä nostoa ja uusi ennätys 112,5kg! =)

Salilla on noussut 117kg.

Kokonaisvaltaisesti tarkoitus jatkossakin treenailla. Painoa saa tulla ainakin tuo 2kg vielä lisää. Jos siihen menee vuosi, niin sitten menee. Ei tässä kiire ole kun omaksi iloksi treenaa. =)

Kiitokset tsempistä! =)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom