- Liittynyt
- 17.11.2008
- Viestejä
- 883
Juu tuo maksimirautatreeni harvoin optimaalista massan kannalta. Ainakaan silloin jos ei paukkuja jää voluumikamaan.
PS. ei sun vatsat ainakaan ihan onnettomat ole jos pystyt yli 190 senttisenä tekemään 160kgn etarin. :p
Joo, pään hakkaaminen seinään masimiraudoilla tuo harvoin pitkässä juoksussa tulosta. Itseä ei vain "puhdas" bodaus juuri motivoi, koska näkyvä lihaskasvu on niin älyttömän hidas prosessi. Sen takia asetan itselleni näitä "tulostavoitteita", jotta mulla ylipäätänsä salille mennessä olisi joku tavoite. En välttämättä pitkällä tähtäimellä saisi itseäni edes sinne salille saakka, jos kelaisin joka kerta sinne mennessä " no niin, tänään on taas aika blastata ylärinnan ja etuolkapään liittymäkohdan pec-minor säikeitä niin hurjalla tuntumalla, että raikaa ". Sit taas jos jo himasta salille lähtiessä mulla on joku konkreettinen tavoite mielessä tyyliin " tänään yritän tosissani saada käsipainopenkissä 42,5kg painoilla kunnon sarjan ", niin automaattisesti fokus, motivaatio ja tahtotila on ihan eri sfäärissä. Tietenkään mä en aina pääse juuri niihin tavoitteisiin, jotka sille nimenomaiselle päivällä olin asettanut. Pitkässä juoksussa kuitenkin ainakin itselle käy yleensä niin, että mitä useammin yrittää jotain rautaa, ja epäonnistuu, niin sitä kovemmaksi motivaatio kasvaa. Sit taas paradoksaalisesti välillä käy niin, että kun jonkun pitkän tähtäimen tavoitteen on saavuttanut, niin motivaatio treeniin lopahtaa täysin.
Kiitos kehuista, en käytännössä tee mitään muuta isoa levytankoliikettä tällä hetkellä, kuin etaria. Mukava liike siinä mielessä, että sarjat voi tehdä turvallisesti loppuun, ja se mihin liike päättyy, on nimenomaan etureisien voimien loppuminen. Toisin kuin takakyykyssä, mikä on paljon teknisempi, ja liike voi periaatteessa tyssätä joko alaselän tai lantion väsymiseen. Jos takakyykyssä tekee sarjat siihen pisteeseen, että oikeasti alkaa etureisistä loppua paukut kahden em. lihasryhmän sijaan, niin voi jo puhua aika kovasta kivunsietokyvystä.