Pitääkö paikkaansa?

[Kynaniska]

Että elleivät lihakset ole kipeät treenin jälkeisenä päivänä, ovat treenit olleet aivan liian löysät ja että jos lihasarkuutta ei esiinny sitä voidaan treenata periaatteessa erittäin nopeastikin uudelleen?

Eli tavallaan omaa kehoa kuuntelemalla voisi treenausrytmiä tiivistää aika rajustikin?

Mielipiteitä... kiitos.

Kn

 

[Jonksu]

Mielestäni lihasten vähintäänkin pieni arkuus on hyvän reenin pakollinen seuralainen, mutta esim. Jan Linden sanoi minulle, että lihasten arkuus ei ole yksi hyvän reenin kriteereistä ( voipi olla, että meidän kahden mielipiteistä Janin on ehkä hiukkasen varteenotettavampi). Juttu on varmaan niin, että jos treenin tarkoitus on parantaa hermotusta niin lihakset eivät välttämättä kipeydy, tai jotian sellasta. Itse en harrasta "hermotustreenejä" , vielä, joten ei ole henk. koht. kokemusta. Alotan wb tyylisen nopeuspenan ens viikolla.
Vaikka lihakset eivät tulisikaan kipeiksi pitäisin silti vähintään 3 päivää lepoo lihaksesta riippuen.

 

[JackOfAllTrades]

Ei oikeastaan. Kehonrakennuksessa ehkä, mutta siinäkin vain yksi tekijä.

Ja lihakset palautuvat kohtuullisen nopeasti verrattuna keskuhermostoon, joten se etttä lihakset eivät ole kipeät ei ole pätevä merkki täydellisestä palautumisesta.

 

[Nike]

No tässä on threadi, erittäin hyvää keskustelua DOMS(Delayed Onset Muscle Soreness)-ilmiöstä:

Painahttp://www.hypertrophy-specific.com/cgi-bin/ib3/ikonboard.cgi?s=3d79ea6417f3ffff;act=ST;f=2;t=393

Itselläni on se käsitys että treenin idea ei ole luoda kipua/jumia, eikä kipu ole merkki siitä että treeni meni perille.

Jotkin, esim. juuri tämä Bryan Haycock sanoo että lihaksia voi jopa treenata kipeänä. Ja tästä ei siis ole haittaa. Kannattaa lukasta ton sivuston juttuja, kaikki on perusteltu tutkimuksilla ja keskustelu tuolla on asiallista.

 

[JJJ]

Minusta lievästi kipeää lihasta voi treenata menestyksekkäästi, mutta ei täysillä. Ja se että lihas ei kipeydy treenistä, voi johtua liian löysästä treenistä, MUTTA myöskin ylikunnosta. Eli järki käteen ja oman kropan kuuntelu.

 

[trebla]

Mä pidän kipeytyneitä lihaksia merkkinä siitä, että treeni on mennyt oikeille lihaksille.. ja ovathan lihakset kipeämmät kovan treenin jälkeen eli ehkä kivun kovuus voisi olla verrannollinen myös treenin onnistumiseen.

 

[hookoo]

Kyllähän ne kipeytyy. Vaihtelemalla ohjelmaa, sarjojen pituutta ja liikkeitä saa uutta ärsykettä (uutta kipua).

 

[SLÄM]

Juu ei...

Menee ehkä hieman sikatreenin (ainoa oikea tapa harjoitella!!) puolelle, mut mänköön:

1. on kivempi harjoitella, kun lihakset on "vähä" kipeinä jälkeenpäin (call me mr.pain)

2. se ei ole harjoittelua, jos ei lihakset kipeydy

3. Always aim for the pain...(coz no pain, no gain...so cause pain)

4. se mikä ei tapa vahvistaa

:evil:

 

[Kynaniska]

No katopas, peeveli. Tämä Mr. Vince Basile mainitsee että kasvun nimenomainen edellytys että lihaskudosta pysytytään vaurioitamaan = kipu. Jos mitään kipua ei synny, on kehitys joko erittäin, erittäin hidasta taikka ainoastaan lihasmassaa ylläpitävää.

Pidin itse 3 viikon tauon ja aloitin uuden ohjelman. Totta kai lihakset olivat alkuun niin perkeleen arat, mutta se hyöty tästä oli, että rupesin ajattelemaan funktiota missä on treenattu samalla ohjelmalla jo lähes ½ vuotta ja lihasta on lähes mahdoton saada kipeäksi: a)paikalleen rutinoituneen epämotivoivan ohjelman takia b) tarpeellisen muutoksen puutteen takia c) liian harvakseltaan tapahtuvan sekä venyvän harjoittelurytmin takia.

Olen laitellut kohta vuoden ajan ruokavaliota tip-top kuntoon ja kehon rasvat ovat nyt pysyvästi alle 10%... silti kehitys ei kulje eteenpäin muuta kuin lihastiukkuuden osalta. Onkin siis jo aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen: treeniohjelman parantamiseen.

 

[Traps]

Ja on otettava huomioon, että kivun poistuttua on n. 48 tunnin periodi , jolloin lihas KASVAA ja hermotus paranee uutta kovaa treeniä varten.
Aika usein aloittelevat treenarit harjoittavat hivenen kipeitä lihoja ja näin alkaa ylikunnon kierre. Ylikunto ei tule vasta kuukausien jälkeen, vaan itsensä voi vetää täysin tukkoon jo parissa viikossa.

Ekoille kuurittajille tyypillistä ,jotka treenaa huulet sinisenä"kun nyt on kerran kuuri päällä", sit haukutaan Decat ja sustat feikeiksi , kun tukkoisuus lyö päälle.Tai>> Nimimerkki : Seuraavalla kuuriilla mä vedän 2g:tä testoa ja 800 Decaa ja thaikkuja vitusti, ku ei eka kuuri purrut ollenkaan.

 

[metalman]

Luulen että tää on aika yksilöllistä mutta normaalissa treenissä mulla ei lihakset kipeydy, mutta sit parin-kolmen viikon välein tehtävissä erikoissarjoissa menee sitten vähän enempi tukkoon. normaalista treenistä tulee enemmänkin sellanen "treenattu on" tunne, mutta enpä sitä kyllä kivuksi kutsuisis. Kipu on sitä kun pitää taukoa parikuukautta ja tekee sitten sikatreenin.

 

[Nike]

Originally posted by Kynaniska
No katopas, peeveli. Tämä Mr. Vince Basile mainitsee että kasvun nimenomainen edellytys että lihaskudosta pysytytään vaurioitamaan = kipu. Jos mitään kipua ei synny, on kehitys joko erittäin, erittäin hidasta taikka ainoastaan lihasmassaa ylläpitävää.

Lue kanssa tuon Bladen kommentit, mun mielestä ne on paremmin perusteltuja. Mikrotrauma ei tarkoita aina kipua:

Prostaglandins is one of the chemicals released in response to microtrauma. If the body isn't used to it, you experience pain. Once you follow a regular and productive routine, you don't experience this pain since you're now accustomed to the prostaglandins - but the microtrauma STILL HAPPENS. If you want to explain the lack of hypertrophy with the lack of DOMS - what about the thousands of athletes worldwide who experience excellent hypertrophy with no DOMS?

To keep the DOMS up, you either need to drop frequency (which we know isn't too productive), go on a strict diet (which also isn't too productive), or increase the tension and/or duration of loading from workout to workout dramatically - which we know is productive, but it's beyond me why you think it's easier on the connective tissue to do this in a way that induces DOMS every workout.

- The degree of tension and duration of load necessary to induce DOMS after several weeks of frequent training would most likely induce damage that is counterproductive to the hypertrophic process. Demonstrated numerous times in research.

- The MAPks associated with loaded or passive stretching (erk1/2) have lesser importance for hypertrophy compared to the p38 associated with eccentrics (2-3 secs).

- Do not assume that the swelling and inflammation associated with potential disruptive overload of tissues is productive (rather the contrary). DOMS or no DOMS.

- Train through the DOMS (I agree with that) since it is just a temporary pain signal from the prostaglandins released after non-fatal damage to cells associated with mechanical overload of non-conditioned tissues.

We're not after remodeling of tissues, you can't achieve that with regular weight training anyway. We want:
- frequency, which elevates the MAPks, ribosome and mRNA activity, and protein synthesis associated with hypertrophy on a regular basis.
- progressive increase in loading, necessary to induce the tearing of sarcolemma (leaking out growth factors into interstitial space, stimulating cells in paracrine and autocrine fashion). This progressive increase is necessary due to the buildup of connective tissue which protects (conditions) the muscle to the load you used previously.

 

[Kauramoottori]

Toi Vince Basile on aika monella keskustelupalstalla "markkinoinut" DOMS teoriaansa. Useimmat threadit ajautuvat hyvin pian konflikteihin kun muut tuovat esiin vastaväitteitä jotka ei miellytä häntä.

Tosiasia kuitenkin on, että maailmassa on pirusti ihmisiä, jotka ovat kehittyneet sekä ilman, että DOMSin kanssa. Tärkeämpi asia on mielestäni pitää huolen siitä, että tapahtuu progressiota. Niin kauan kun tapahtuu kehitystä on turha ruveta hermoileen sivuasioilla. Kyllähän lihaksen saa kipeäksi jos se on tavoitteena. Eri asia sitten on, onko se edellytys optimaaliselle kehitykselle.

 

[Kilppa]

Originally posted by Kynaniska
Että elleivät lihakset ole kipeät treenin jälkeisenä päivänä, ovat treenit olleet aivan liian löysät ja että jos lihasarkuutta ei esiinny sitä voidaan treenata periaatteessa erittäin nopeastikin uudelleen?

Eli tavallaan omaa kehoa kuuntelemalla voisi treenausrytmiä tiivistää aika rajustikin?

Mielipiteitä... kiitos.

Kn

Mulla menee yleensä toista päivää, ennenkuin "kivut" edes alkaa...

[EDIT]
Ainiin ja mun mielipide on, että ei. Tommoisella periaatteella päästään hyvin nopeaan ylikuntoon. Kannattaa kokeilla muuttaa treenejä, ennemmin, kuin vähentää lepoa.
[/EDIT]

 

[Tohveli]

Lihakset saa kipeiksi tekemällä vaikka penkkiä tai kyykkyä pelkällä tangolla, mutta tuskin se lihas siitä tangolla kyykkäämisestä yhtään kasvaa.

 

[jto]

toi Niken quote kertoo aika mukavasti, mistä oikeestaan on kyse. lihaskoon tai -voiman kasvuun ei tarvita minkäänlaista lihaskipua.

yleensä kuitenkin tuota DOMS- kipua ilmenee, kun ohjelmaa vaihtaa tai rautaa lisää kunnolla. tai pidemmän tauon jälkeen tietenkin. sehän tuossa quotessakin jo perusteltiin.

ja kuten mainittua, syntyy niitä mikrovaurioita, vaikkei kipua niin tulisikaan. esimerkiksi mega duty- treenaaja saa aina paikat päiväkausiksi kipeiksi treenatessaan lihasryhmän esim. 10 päivän kierrolla, kun taas kovaa treenaava voimailija ei juuri lihaskipuun tutustu tehdessään penkkiä esim. neljä kertaa viikossa. mega dutyn pidemmät treenivälit saavat aikaan juuri sen prostaglandiini- zydeemin, eli joka treenissä ollaan kuin uuden edessä.

lihaskasvu ja -voima ovat paljon moniselitteisempiä juttuja kuin pelkkä kipu :-) onneksi. kävin tossa pelaamassa sulkapalloa piiiitkästä aikaa ja tulihan persus ja kyynärvarsi kipeiksi... ja taatusti on ko. paikat saaneet rautaa osakseen. sulkkis- kipu vaan ei yhtä taatusti saa aikaan lihaskasvua, vaikka kipua tulikin...

mutta mitäpä sitä selvää asiaa jaarittelemaan. antenni vaan. täältä tähän.

 

[mtk77]

palautumisesta

Tuossa joku mainitsi palautumisen. Se kuinka nopeasti ihminen palautuu treenistä ei suinkaan ole vakio. Vaan keho voidaan pakottaa palautumaan nopeammin. Tiettyn rajaan asti tietenkin. Myös päivastainen on mahdollista. Kun tuntuu, ettei palaudu treenistä ja pidentää palautumisaikaa niin kohta keho rupeaakin palautumaan hitaammin.

 

[Kynaniska]

Noh! Mielipiteet näköjään jakautuvat. Nyt onkin hyvä tilaisuus kokeilla uutta ohjelmaa. Olen pähkäillyt käyväni kropan läpi kaksi kertaa viikossa. Kuten sanottua, ruokavalio alkaa olla aika optimaalinen, joten luotan että pystyn sen puolesta treenaamaan useammin.

Ajattelin seuraavanlaista jakoa: Yläkroppa-alakroppa, Yläkroppa-alakroppa.

1. Maanantai -erittäin kevyt yläkroppa päivä
2. Tiistai -erittäin kevyt alakroppa päivä

3. Keskiviikko lepo taikka aerobinen, fiilispohjlta

4. Torstai -kova yläkroppa
5. Perjatai -kova alakroppa

6. Lauantai lepo
7. Sunnuntai lepo taikka aerobinen, fiilispohjlta

Maanantaina ja tiistaina sellaista todella kevyttä treeniä. Ei mitään säännöllisyytä, harjoitukset vapaasti, toistot vapaasti, kuitenkin kaikki lihasryhmät läpi. Paljon fiilispohjalta vaihtelevasti, harjoittelun täytyy olla yllätyksellistä, ei mitään ennakkoon suunniteltua, pelkkää intuitiota.

Torstaina ja perjantaina perusliikeet, kaikki lihakset läpi. Määrätietoinen rutiiniohjelma.

Jos seuraavana maanataina on lihasarkuutta, treenataan vain niitä pieniä lihasryhmiä mitkä ovat varmuudella palautuneet, samoin tiistaina. Eli mahdollisesti hiotaan jotain yksityiskohtaa, venytellään, taikka tehdään vatsa - alaselkäliikeitä.

En edes tavoittele mitään isoa bodarin vartaloa, vaan sutjakkaa kiinteää kroppaa jossa on hyvä erottuvuus.

Kn

 

[jto]

kannattaako sitä kahta kovaa päivää peräkkäin laittaa?
vaihda esim:
Ma Kevyt yläkroppa
Ti Kova alakroppa
Ke Lepo
To Kova yläkroppa
Pe Kevyt alakroppa
La Lepo/muu liikunta
Su ks. La

Toisaalta jos sä sen urheilullisen bodyn haluut, tarvii siihen töitäkin tehdä. et sä niitä muskeleita ihan tosta vaan saa. ei pelkoo. em. ohjelma sopis enemmänkin voimatreeniin kuin bodailuun muuten.

kannattaa mieluummin jaksottaa treenien kovuus viikkotasolla, jos bodailla haluat. 2 kovaa ja 1 kevyt toimii hyvin.

 

[S225T]

Kun lopetin sikatreenien tekemisen (sarjojen vienti epäonnistumiseen asti, erikoistekniikat jne), treeninjälkeiset lihaskivut on pienentyneet lähes olemattomiin, ainoastaan mukava tiukkuus ja jännittäessä lievä arkuus on nykyisin jäljellä.
Nekin yleensä lihasryhmille joille on tullut tehtyä jokin voimakkaasti venyttävä liike, kuten vipunostot rintalihaksille tai sjmv takareisille.
Kehitys on ollut parempaa kuin aikoihin ja parempaa ja ainakin tasaisempaa kuin ehkä koskaan always-to-failure-treeniaikoina.
Treenaan myös useammin nykyään.

Turha väittää jonkin kivun tms olevan "varma merkki" treenin onnistumisesta. Se ei välttämättä ole huono asia, päinvastoin, mutta silti kaikkea muuta kuin ainoa ohjaavaksi kelpaava seikka.