Pienten lasten ISIEN ketju!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Itse olin liikenteessäkin auttamattoman tyhmä siihen asti kunnes oma lapsi syntyi. En päättänyt, että isi ajaa hiljaa. Se vain tapahtui. Vaikka pentuna mikroautolla ajoinkin, niin ei minusta hyvää moottoriurheilijaa olisi tullut tuon ominaisuuden vuoksi. Ei vaan enää halua ajaa riskejä ottaen. On liian kallis kyyti.
Nuorempana sitä piti koettaa kaikilla vehkeillä, että mitä ne kulkee. Nykyisin ei tulisi mieleenikään. Rajoitustenmukaisesti ja toivon, että poikakin jotain siitä oppii.

Tarkoitukseni ei ole kehuskella sillä miten vastuuntuntoinen isä olen. Mielestäni se tapahtui itsestään. Paljon teen silti huonoja valintoja ja toistan samojakin virheitä. Mutta liikennekäyttäytymisen suhteen muutuin, kun poika parkaisi ekaa kertaa. Toivottavasti moni oppii senkin aiemmin.
 
Asiasta rintareppuun, meillä on ollut Britaxin reppu, siitä ei oo pahaa sanottavaa. Skidin saa naama rintaan päin tai menosuuntaa ja perseen alta löystäkkeen pois kun alkaa olla pituutta sen verran ettei tarvii "korotusta".
Tällanen: BRITAX Rintareppu
 
Monesti varsinkin omilta vanhemmilta kuulee, ettei lapsia tarvitsisi niin paljoa kieltää ja pitäähän lasten saada kiivetä puuhun ja pikkulasten kahlata lammessa jne jne, mutta aina, aina kun tällaisia uutisia luen ajatus kieltämisestä vaan yltyy ja yltyy. En voisi ikinä antaa itselleni anteeksi pihalampeen hukkumista tai puusta putoamisen takia katkennutta niskaa tms. ihan vaan sen takia, että "pitäähän lapsen saada tehdä juttuja".
Ei lapsi pihalampeen huku jos sitä kaiken aikaa valvoo. Sehän noissa keisseissä aina on käynyt että vanhempien tarkkaavaisuus on herpaantunut tai ei olla edes oltu paikalla. Ei jotain taaperoa vaan voi jättää oman harkintansa varaan. Kyllä meillä saa kiivetä puuhun ja mennä hyvin vapaasti. Jokunen nilkka on muljahtanut mutta edes luita ei ole mennyt poikki. Eniten aina on huolettaneet mummolakeikat, kun ei joku vanhus oikein enää ymmärrä lasten päälle eikä varsinkaan pysy perässä.

Mutta että jotain krossimopoa hommaisin että pääsee kersat kaahailemaan tielle? Ei jumalauta, mitä aikuiset ihmiset oikein miettii? Oikeastaan 18v on vielä turhan kersa hallitsemaan moottorikulkuneuvoa, varsinkin sitten kun esittämisen tarve tulee. Mutta jossain vaiheessahan noita on pakko päästää kulkemaan, ei sitä harkintaakaan itsestään opita.
 
Ei lapsi pihalampeen huku jos sitä kaiken aikaa valvoo. Sehän noissa keisseissä aina on käynyt että vanhempien tarkkaavaisuus on herpaantunut tai ei olla edes oltu paikalla.

Tämä, ja nimenomaan tuo viimeinen kohta. Itse välillä ihmettelen kun naapurustossa muutamissa taloissa muksut välillä 2-6 leikkii itsekseen pihalla ja vanhempia ei näy koskaan siellä mukana. Siellä ne keskenään kirmaa ja tulevat siihen tien viereen pällistelemään ja huutelemaan kun porukkaa menee ohi, ja vanhempia ei koskaan näy missään. Välillä joku juoksee siihen tielle ja isoin komentaa pienempiä sieltä pois. Onnettomuuden sattuminen on vain ajan kysymys. Onneksi omien lasten kavereiden vanhemmat on niitä ketkä vähän valvoo touhua kanssa omissa nurkissaan.
 
Meillä on koko piha aidattu koiran takia, joten nuo alta 4v lapset ei sieltä tielle onneksi pääse. Tosin porttia alkanut jo 2v yrittään auki, pitää se salpa kohta korvata jollain järeämmällä. Totta kai valvonta on avain, tarkoitankin näitä "pakkoko sen lapsen perässä on kokoajan juosta, anna niidenkin vähän kokeilla omia siipiään". En mä pysty istuun rentona, jos tiedän että lapset lähti nurkan taakse ja pääsevät täten mun tietämättäni järven rantaan/tielle/oksasilppurin luo.

Koitinkin hakea vertaistukea ajatukselle, että olenko mä ihan natsi jos haluan valvoa lasteni tekemistä kokoajan ja että mun mielestä ei ole okei, jos juostaan vilkkaan tien vieressä jalkakäytävän rotvallia käyden aina välillä tien puolella. Eniten tämä vituttaa omien vanhempien osalta, joilla itselläkin ylipainoa on sen verran, että se huomattavasti vaikeuttaa tilanteeseen puuttumista. Nurinkurista mun mielestä, että huonomman liikkuvuuden omaavat ihmiset ehdottavat "pidempää liekaa".
 
Siks mä tykkäänkin paljon lasten kanssa mennä itse rannalle ja leikkikentille: siellä lapset saa painaa täysiä ja tehdä oikeastaan mitä vaan, koska silloin mä olen läsnä siinä tilanteessa ja (toivottavasti) ehdin puuttuun jos jotain meinaa sattua. Ainahan sitä ei tiedä, mutta mieluummin mä syyttäisin itseäni kun ketään muuta.
 
Kyllähän lasten pitää saada rajojaan kokeilla kaikenlaisilla tempuilla, mutta EI ilman valvontaa.
Näin ainakin itse asian näen. Kyllä se on vanhempien vastuulla pitää lapsiaan silmällä, että ei mitään hengenvaarallisia temppuja lähdetä kokeilemaan, kun niitä fyysisen suorituskyvyn rajoja haetaan.
 
Koitinkin hakea vertaistukea ajatukselle, että olenko mä ihan natsi jos haluan valvoa lasteni tekemistä kokoajan ja että mun mielestä ei ole okei, jos juostaan vilkkaan tien vieressä jalkakäytävän rotvallia käyden aina välillä tien puolella.

No se riippuu täysin lapsen iästä. Kouluikäiselle voi jo tarjota pitempää liekaa. Se että katsoo lapsen perään ei tarkoita sitä että kaikki on kiellettyä. Voi sitä vierestä katsoa kun lapsi kiipeää puuhun tai kahlaa rantavedessä. Pahinta on se kun vanhempia ei jaksa kiinnostaa jolloin lapset joko notkuvat pelikoneilla tai menevät liian pieninä vailla mitään valvontaa.

Muistan kyllä ite pienenä menneeni aika lailla vapaasti pitkin pihoja, se oli vielä semmoista aikaa.
 
En mä pysty istuun rentona, jos tiedän että lapset lähti nurkan taakse ja pääsevät täten mun tietämättäni järven rantaan/tielle/oksasilppurin luo.

Koitinkin hakea vertaistukea ajatukselle, että olenko mä ihan natsi jos haluan valvoa lasteni tekemistä kokoajan ja että mun mielestä ei ole okei, jos juostaan vilkkaan tien vieressä jalkakäytävän rotvallia käyden aina välillä tien puolella. Eniten tämä vituttaa omien vanhempien osalta, joilla itselläkin ylipainoa on sen verran, että se huomattavasti vaikeuttaa tilanteeseen puuttumista. Nurinkurista mun mielestä, että huonomman liikkuvuuden omaavat ihmiset ehdottavat "pidempää liekaa".

Itsellä on aikalailla samanlainen suhtautuminen tuohon valvomiseen, en vaan uskalla päästää muksuja yksin pihalle puuhastelemaan kun ovat vielä molemmat reippaasti alle kouluikäisiä. Samanlainen "natsi" olen kun mun mielestä parvekkeen kaiteelle ei saa mennä istumaan ja viisivuotias ei saa kiivetä tikkaita ylös itsekseen. En antaisi itselle anteeksi jos jotain sattuisi sen takia kun en jaksanut mennä ulos hiukan vahtimaan.

Mulla on vähän semmoinen olo että tuollainen vapaampi tyyli missä asioihin puututaan vasta sitten kun toinen on auton alla on vaan laiskuutta ja näiden muksut on puistoissa ja rannoilla aina ihan helvetin rasittavia ja kaikki muut pelkää niiden ja omien lapsiensa puolesta koska jotain sattuu. En siis kiellä pyöräilyä, puuhun kiipeämistä tai trampoliinilla hyppimistä, mutta en anna pyöräillä yksin autotiellä tai anna hyppiä kuuden kaverin kanssa trampoliinilla. Kyllä kaikessa täytyy jotkut säännöt olla.
 
Aikaiailla samoissa ylläolevan kanssa.
Huomaan vähän sellaista että ensimmäisen kanssa on varovaisempi kuin seuraavien.
Ja tietysti, pienemmät haluaa tehdä mitä isommatkin joten väkisinkin menee siihen suuntaan.
Ja kyllä nuoremmat sisarukset on saanu mennä aiemmin ulos vanhemman kaveriksi kuin mitä vanhin yksinään sai.

Nää on näitä. Tässäkin yhteiskunnan mädät tapaukset pilaa koko asian. Periaatteessa normaalit vanhemmat tuntee lapsensa
ja vapaudet ja velvollisuudet jaetaan muksujen kykyjen mukaan.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Sitä natseilua juuri meinasinkin, että en ole automaattisesti kieltämässä. Haluan vaan olla valvomassa, ettei mitään vaan käy. Meillä tosiaan syksyllä tulee mittariin 2 ja 4, joten ihan omin päin ne ei oikein voi tehdä mitään "riskialttiita" asioita.
 
Aikapaljon saa kyllä olla tollaista vauhdikasta parivuotiasta kieltämässä ja silti ehtii tehdä vaikka mitä :D.
Pihan aitaus kokonaan on ollut tässä harkinnassa jo koko kesän kun mukula välillä syöksyy tohon pihatielle, mutta toistaiseksi jäänyt vielä tekemättä. Onneksi on päättyvä katu eikä liikennettä sinänsä ole, mutta ei tunnu menevän vielä jakeluun miksi sinne tielle ei saa juosta.
Pari päivää sitten annoin kotimatkalla puistosta mukulan mennä edellä (juosten) ja niinhän se oli että ei uskonut sanaakaan kun tuli teiden ylityksiä vaikka niistä jauhetaan jokaikinen kerta kun niitä ylitetään. No isomman tien ylitys kun näytti menevän samaan malliin nappasin muksun kainaloon ennen tien ylitystä ja kannoin huutavan ja potkivan lapsosen kotiin.
Varmaan vielä monta monta kertaa käydään kys asiaa läpi.
Muuten meillä kyllä hypitään trampoliinilla, kiipeillään puistossa parin metrin korkeudelle kiipeilytelineillä , keinutaan aika hurjan näköisesti etc. Aina ollaan siinä vierellä ettei nyt mitään ihan katastrofia pääsis käymään, mutta on keinustakin tiputtu jo monta kertaa kun pelleilee.

Mitäs mieltä täällä ollaan lapsen 'varjelemisesta' jo ennen syntymää, tyyliin röökin vetäminen ja juominen raskaana?
Itse sain kunnon paskamyrskyn aikaan, kun asiallisesti kehotin yhtä vaimon sukulaistyttöä lopettamaan röökaamisen nyt kun on raskaana. Se on vaan niin helvetin järjetön veto myrkyttää omaa lastaan ja jos ei oma äly riitä mitä se voi aiheuttaa esim. aivojen kehitykseen niin on kai se jonkun sanottava suoraan.
 
Mitäs mieltä täällä ollaan lapsen 'varjelemisesta' jo ennen syntymää, tyyliin röökin vetäminen ja juominen raskaana?

Jos on riittävästi näyttöä esim. tupakoinnin vaikutuksesta sikiöön niin olisihan suotavaa kieltää jo laissa. Sitten taas jos riittävän vakuuttavaa näyttöä haitallisuudesta ei ole niin se jää sitten raskaana olevan vastuulle tehdä päätös. Epäselvässä tilanteessa taistelevat sikiön ja äidin ihmisoikeudet. Se onkin sitten hauska keskustelu, että mistä lähtien sikiöllä on ihmisoikeudet.

Luulisi, että tupakoinnin vaikutuksesta sikiöön on paljon näyttöä, mutta en ole perehtynyt asiaan. Voihan olla esimerkiksi että syy-seuraussuhdetta ei olla pystytty vahvistamaan, jolloin valinta jää jokaisen itse tehtäväksi.

Ps. Jos olisin raskaana (tai imettäisin) niin niin en tupakoisi.
 
Jossain selasin sellaista " vauva-kirjaa" tai vastaavaa neuvoja antavaa opusta 60-luvulta.

" Imettäessä tulisi välttää tupakointia. Kuuma tuhka voi pudotessaan vahingoittaa vauvan ihoa. "

:) Ajat muuttuu.

Hesarissa oli myös se juttu joskus kun raskaaksi naamioidut naiset meni baareihin siiderille. Yksi kai kymmenestä oli
kysynyt että kannattaako juoda?
 
Kyllähän se on aivan kiistatonta tutkittua tietoa miten röökaaminen vaikuttaa haitallisesti sikiöön.

Tossa jotain Kansanterveyslaitoksen sivuilta http://www.stumppi.fi/files/attachments/pdf-tiedostot_sisalto_/lastentaudit.pdf

Tossa toisesta paikasta mm tällaista :
Tupakoinnin (nikotiini ja häkä) aiheuttama krooninen hapenpuute on riskitekijä koko raskauden ajan. Sen haitalliset vaikutukset lisäävät sikiökuoleman riskiä kaikissa raskauden vaiheissa. Loppuraskaudessa tapahtuvan kohdunsisäisen sikiökuoleman riski on tupakoivilla äideillä 1.5 kertainen tupakoimattomiin äiteihin verrattuna.
Lähde : TerveSuomi: Tupakoinnin vaikutukset raskauteen
 
BEHOLD! Mansikkakeitto on palannut keskuuteemme. En nyt ala vääntämään, mutta pienenä sivukommenttina tuohon ihmisoikeuskysymykseen, että rinnastetaanko äidin oikeus tupakointiin sikiön oikeuteen myrkyttömästä elämästä?

LazyJ:n tavoin kyllä mä sanoisin asiasta, jos joku sukulainen/tuttava röökais raskaana. Tai jois alkoholia. Se nyt vaan on mun mielestä typerää ja epäreilua sikiöö/vauvaa kohtaan. Aika huolestuttavaa se nykymuoti, että pikku-Liisat (reilu parikymppiset) röökaa tai jopa aloittaa röökaamisen raskauden aikana, koska tutkitusti (kätilön kanssa joskus keskusteltiin asiasta synnärillä, joten en mitään tutkimusta osaa nimetä) tupakointi vaikuttaa pienentävästi vauvan kokoon --> ei pillu repee niin herkästi kun on pienempi paketti tulossa.

Muistan sen undercover-jutun preggonaisista baarissa. Sitähän siinä kai osaltaan haettiin, että pitääkö raskauden myötä luopua rilluttelusta jne. ja mun vastaus on että kyllä. Itse koen lapsien myötä menettäneeni monta asiaa juurikin näiden koheltamisten ja rillutteluiden osalta. Olen myös saanut lasten myötä paljon enemmän sisältöä elämääni. En mä taas hitto ymmärrä tuota, että pitäisi jotenkin säilyttää se äidin ja myös isän oikeus siihen elämäntyyliin mikä se on ollut ennen lapsia. Ei pidä.

Tietysti tämä asia ei ole niin mustavalkoista, voihan välillä lapset jäädä mummulaan yökylään ja vanhemmat pääsee iltaa viettämään --> kaikki voittaa. Mutta raskausaika nyt on lähtökohtaisestikin niin pirun lyhyt aika, että minkä helvetin takia sillon pitäisi saada tehdä asioita joita "normaalit" ihmiset saa tehdä. Alkaa muistuttaa jotain sinkkuelämää-tyylistä raskautta: "hitto vie, mä olen nainen, mä saan tehdä mitä mä haluan".

- - - Updated - - -

P.S. Musta sikiöllä on ihmisoikeudet siitä lähtien, kun ne kaksi viivaa ilmestyy pissatikkuun. Aborttien harkinta-ajat erikseen, koska siinä sikiö lakkaa kokonaan olemasta. Tässä tupakointi- ja muissa "myrkytys"asioissa taas ihmisoikeus alkaa välittömästi, sillä jo alkuvaiheen altistukset voivat vaikuttaa sikiön kehitykseen ja täten tämän ihmisen loppuelämään.
 
BEHOLD! Mansikkakeitto on palannut keskuuteemme.

Jätit edellisen aiheen kesken niin en jaksanut yksin keskustella :)

En nyt ala vääntämään, mutta pienenä sivukommenttina tuohon ihmisoikeuskysymykseen, että rinnastetaanko äidin oikeus tupakointiin sikiön oikeuteen myrkyttömästä elämästä?

Voihan ne rinnastaa vaikka seuraukset ovatkin erilaiset. Äidin tupakoinnin lopettamisella on tietenkin lievemmät seurakset äidille (nitkut ja vitutus) kuin tupakoinnin jatkamisesta lapselle (kehityshäiriöt jne). Yhtä kaikki, lapsi on osa äidin kehoa, ja näin ollen äidillä on päätäntävalta. Esimerkiksi neuvolatyössä yksi päänraapimista aiheuttava asia on huumeita käyttävät odottavat äidit. Heitä ei voi laittaa mihinkään pakkohoitoon, koska ihminen saa päättää omasta kehostaan. Samalla kuitenkin tiedetään, että lapselle todennäköisesti aiheutuu vakavia kehityshäiriöitä. Moraalinen dilemma, joka mielestäni pitää ratkaista äidin eduksi, koska kyse on äidin kehosta. Mielestäni vapaus päättää omasta kehosta on itseisarvo. Olisihan se kummallista, että naisen elämässä olisi vaihe, jossa hän ei saa itse päättää kehostaan vaan hän on muiden määräysvallan alla.

Ei se minun mielestä ole oikein, että odottava äiti tupakoi. Hyvät vaihtoehdot voisi olla, että kun todetaan raskaus niin A) se keskeytetään tai B) sitoudutaan huolehtimaan lapsen hyvinvoinnista jo sikiöaikana. Mutta ei tällaistakaan lakia voi tehdä, koska siinä rikottaisiin jälleen perusoikeuksia. Ikävä kyllä. Ihan tietysti ensimmäisenä kannattaa miettiä, että hankkiutuuko ylipäätään raskaaksi.

Tiivistelmä vielä niille, jotka haluaa käsittää väärin:

Äidin itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa = HYVÄ

Äidin tupakointi yms haitallisten aineideiden tunkeminen kehoonsa silloin kun mahdollinen tuleva elävä olento siitä kärsii = HUONO
 
Moraalinen dilemma, joka mielestäni pitää ratkaista äidin eduksi, koska kyse on äidin kehosta. Mielestäni vapaus päättää omasta kehosta on itseisarvo. Olisihan se kummallista, että naisen elämässä olisi vaihe, jossa hän ei saa itse päättää kehostaan vaan hän on muiden määräysvallan alla.

Kyse on 9kk ajan äidin kehosta ja lapsen kehosta koko hänen elämänsä ajan. Mielestäni vapaus syntyä mahdollisimman hyvillä fyysisillä eväillä on itseisarvo. Olisihan se kummallista, että lapsen elämässä olisi vaihe, jossa hänen vajakkiäitinsä voisi tietoisesti myrkyttää häntä täysin ilman seuraamuksia.

Jos tulevalla mutsilla on noin ripulinlöysä selkäranka niin parempi olisi pistää henkilö parin vuorokauden pakkoholhoukseen, minkä aikana suoritetaan pakkoabortti. Jos jo raskausaikana tahtotila lapsen hyvinvoinnin suhteen on noin mätä niin parempi kaikille osapuolille, että lapsi jää syntymättä.


Äidin itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa = HYVÄ

Äidin tupakointi yms haitallisten aineideiden tunkeminen kehoonsa silloin kun mahdollinen tuleva elävä olento siitä kärsii = HUONO

Valitsit jo ylempänä äidin oikeudet 9kk perseilyyn tärkeämmäksi. Et voi valita myös lasta, koska edut ovat täysin vastakkaiset.
 
Kyse on 9kk ajan äidin kehosta ja lapsen kehosta koko hänen elämänsä ajan. Mielestäni vapaus syntyä mahdollisimman hyvillä fyysisillä eväillä on itseisarvo. Olisihan se kummallista, että lapsen elämässä olisi vaihe, jossa hänen vajakkiäitinsä voisi tietoisesti myrkyttää häntä täysin ilman seuraamuksia.

Jos tulevalla mutsilla on noin ripulinlöysä selkäranka niin parempi olisi pistää henkilö parin vuorokauden pakkoholhoukseen, minkä aikana suoritetaan pakkoabortti. Jos jo raskausaikana tahtotila lapsen hyvinvoinnin suhteen on noin mätä niin parempi kaikille osapuolille, että lapsi jää syntymättä.




Valitsit jo ylempänä äidin oikeudet 9kk perseilyyn tärkeämmäksi. Et voi valita myös lasta, koska edut ovat täysin vastakkaiset.

Jotenkin mä nään tässä tekstissä melkoisen ristiriidan. Ensin olet huolissasi äidin perseilystä, joka vaikuttaisi lapsen elämään, mutta sitten olet valmis teurastamaan koko lapsen, jos äippää ei saada järkiinsä. Näin kärjistetysti.
 
Kyse on 9kk ajan äidin kehosta ja lapsen kehosta koko hänen elämänsä ajan. Mielestäni vapaus syntyä mahdollisimman hyvillä fyysisillä eväillä on itseisarvo. Olisihan se kummallista, että lapsen elämässä olisi vaihe, jossa hänen vajakkiäitinsä voisi tietoisesti myrkyttää häntä täysin ilman seuraamuksia.

Jos tulevalla mutsilla on noin ripulinlöysä selkäranka niin parempi olisi pistää henkilö parin vuorokauden pakkoholhoukseen, minkä aikana suoritetaan pakkoabortti. Jos jo raskausaikana tahtotila lapsen hyvinvoinnin suhteen on noin mätä niin parempi kaikille osapuolille, että lapsi jää syntymättä.




Valitsit jo ylempänä äidin oikeudet 9kk perseilyyn tärkeämmäksi. Et voi valita myös lasta, koska edut ovat täysin vastakkaiset.

Tämähän tässä on vaikeaa, että kummallakin on sinänsä oikeudet koskemattomuuteen jne. Jos vain toisen oikeudet olisi jostain syystä pakko valita niin kaiketi äidin oikeudet menisi edelle. Ei se kyllä minusta tunnu hyvältä, mutta lienee silti oikea ratkaisu mikäli näin räikeä vastakkainasettelu jossain tapahtuisi.

Toinen asia on sitten, että mihin vedettäisiin raja jos äidin tekemisiä rajoitetaan? Ei saa vedellä aineita, joista on todennäköisesti haittaa? Ei aineita, joista voi olla haittaa? Pitääkö myös syödä aineita joista on hyötyä? Entäs ylipaino? Raskausdiabetes?

Sitten next level kysymykset: Entäs elämä ennen raskautta? Saako altistaa itseään esim. säteilylle, joka voi aiheuttaa kehityshäiriöitä tulevissa raskauksissa?

Mihin raja vedetään?

Tämä on kyllä aika teoreettista pohdintaa, mutta JOS pitäisi valita niin äidin oikeudet menisi edelle. Onhan se äidiltä erittäin mulkkumaista myrkyttää lapsensa. Äidillä pitää kuitenkin olla oikeus määrätä omasta kehostaan. Näkisin kuitenkin suotavana, että äiti joustaisi sen lyhyen pätkän elämästään kun hänen valinnoistaan on seurauksia muillekin.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom