Pienten lasten ISIEN ketju!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Omakohtaisen tutkimuksen perusteella totean että nuorin lapsi on lähes aina myös temperamenttisin. Näin on meidän kolmen veljeksen kesken (minä vanhin) ja näin on omienkin lasten kesken.

Ihan loogista imo. Nuorin kaveri joutuu kuitenkin eniten raivaamaan tilaa itselleen, hakemaan huomiota, on altavastaaja jo fyysisestikin vanhemmille sisaruksille jne. Se sitten näkyy riehumisena ja muina ylireagointeina. Niin meilläkin. Itse kuvittelen että parasta lääkettä on se että nuorin saa toisinaan olla se vanhin lapsi, vaikka useamman päivän ajan. Eli lapsen kanssa kahdestaan reissuun tai muuta tekemistä niin ettei kilpailevia sisaruksia ole paikalla.

Olin juniorin kanssa viime syksynä 3 päivän reissulla kahdestaan ja olihan muuten pikku mies aivan eri herra kuin kotona. Selvästi nautti että sai olla kahdestaan iskän kanssa. Toki tämä pätee muihinkin lapsiin mutta varsinkin nuorimmainen tarvitsee sitä jakamatonta huomiota. Kahden lapsen kanssahan se on vielä helppoa. Toinen kun saa iskän huomion niin toinen automaattisesti äiskän.
 
Eli nyt on sitten mennyt kaikki vituiksi meillä kun ollaan "siihen tilanteeseen jouduttu" että nuorempi on melkoinen latino luonteeltaan. Eli ottaa kierroksia hiton helposti ja se tosiaan jopa puree ja potkii jos sitä siinä tilanteessa haluaa rauhoitella. Eli on kaksi vaihtoehtoa, joko ottaa sen kunnolla syliin ja rauhoittelee, joutuu sitten ihan tosissaan pitelemään ettei pure ja potki. Tai sitten antaa mököttää omissa oloissaan sen 5-10 minuuttia jonka jälkeen tilanne on ohitse.

Vituiksi on mennyt kun on tähän tilanteeseen jouduttu. Varmaan hakattu sellaiseksi kun muita vaihtoehtojahan ei taas pakkiksen täydellisten keskuudessa ole.

Miten se menikään? Perus Pakkiksen koira ja lapset tottelee ajatusta, jos ei aina ihan sitä niin sitten pitää vähän sormenpäällä tehdä "heristävää" liikettä. Vai onko ne hakattu muutaman kerran ettei ne uskalla näyttää edes tunteitaan? Onko ne hakattu tottelemaan ajatusta?

Minä väitän että lähes joka muksulla on jossain elämänvaiheessaan näitä "raivonpuuskia". Kellä enempi ja kellä vähempi. Ainakin ihan psykologien mukaan sitä vaan esiintyy toisille enempi ja toisilla vähempi. Tämä ei siis nyt perustu mihinkään faktaan mihin ois antaa linkkejä vaan ihan keskusteluun. Vanhempi oli jotain 3 vuotias kun se jonkun aikaa muksi etenkin minua. Sitten se vaan meni ohi eikä ole sen jälkeen ollut. Nuorempi nyt 6 vuotiaana "vetää joskus herneet kunnolla nenään" jos vaikka joku pelaaminen ei luonnistu ekalla kerralla täydellisesti. Siihen sopii mennä kokeilemaan että sätkiikö se vastaan. Olen todennut että jos siihen hermostumiseen ei ole oikeaa syytä niin parempi vaan antaa pahimman mennä ohi ja kohta se sen unohtaa. Olen itse muuten ollut pentuna aika samanlainen, että helposti kierroksia tappiin ja sitten nopea rauhoittuminen ja tunnin päästä hyvä kun muistaa edes olleensa vihainen tai että mistä oli vihainen. Että voisko nämä olla niitä jotain periytyviä luonteenpiirteitä mille ei oikein voi mitään...paitti täydellisessä maailmassa.

Luonteita on erilaisia. Mutta vanhempien täytyy ottaa huomioon että se luonne ei ole muiden vika. Niin kauan kuin muille ei aiheudu harmia (kaverit jne.) niin olkoon. Siinä vaiheessa kun ulkopuoliset kärsii tästä, niin tilanne on toinen. Tätä vanhemmat ei aina ymmärää.
 
Heeei nythän mä ton quoteni snaijaan. Sä siis sanoit ettei se väkivallattomuus ole syypää esim. sosiopaattisiin ominaisuuksiin. No voiko yhtä ison yleistyksen tehdä väkivallan kanssa? Onko joku sosiopaatti pelkästään sen takia, että hän sai luunappia lapsena? Heeeei, vähä perjantaifiilis jo!

Käsittääkseni hyvin harvoin tuollainen yksittäinen asia voi aiheuttaa tai laukaista jonkin psyykkisen ongelman. Voisin nyt kuitenkin sanoa, että jonkinlainen riski siinä kuitenkin piilee. Toisaalta taas ne tapaukset, joissa luunappeja on tasan yksi koko lapsuudessa on aika harvassa. Mutuilisin, että joko niitä on (säännöllisesti) tai ei ole ollenkaan.

Onko se luunappi, tai esim. käsistä kantaen kaupasta ulos vienti mielestänne samalla viivalla lyömisen ja potkimisen kanssa?

Periaatteessa mikä tahansa ylimääräinen fyysisen koskemattomuuden loukkaus on samalla viivalla. Jos ajattelee seurausten perusteella niin enemmän tekoja on enemmän seurauksia.

Luunappi ja käsistä kantaen kaupasta ulos vienti taas ei ole mun mielestä samalla viivalla, koska niiden peruslähtökohta on erilainen. Luunapin lähtökohta on kai aiheuttaa lapselle kipua, jolloin lapsi tottelisi paremmin. Käsistä ulos kantaminen taas perustuu siihen, että lapsi siirretään muualle rauhoittumaan, mutta tarkoituksena ei ole aiheuttaa kipua.
 
Kovaa touhotusta täällä! :D Musta tämä enemmän näyttää siltä, että "amatöörit" keskustelevat ilman kunnon käsitystä mitä se kasvatus on eli poimitaan yksittäisiä ääriargumentteja puolustamaan jotain omaa kantaansa. Se ei ole joko/tai esim. selkäsaunan tai minkään muun kanssa. Aina ei ole vaihtoehdot vain ne ääripäät eikä toisekseen mikään yksittäinen teko, opetus tai käyttäytyminen kuvaa kokonaistilannetta. Kyllä lapselle saa ja pitääkin antaa ns. fyysisiä rajoja (fyysinen on eri asia kuin kipu ja väkivalta) mutta itse näen että ne ei pidä olla rangaistusluonteisia. Myöskään rajojen asettelu ei saa mennä siten että niillä A) uhkaillaan tarpeettomasti (henkinen väkivalta) tai B) ne nöyryyttää lasta (esim. julkinen sättiminen).

Jos lapsi rimpuilee ja sekoilee niin totta helvetissä siitä pidetään kiinni - tarpeen mukaan liujastikin. Joskus tosin on hyvä jopa päästää irti ja antaa savun laskeutua. Asioiden ja rajojen selkeä (ikätasolle sopiva) läpikäynti, johdonmukainen ja tasapuolinen toteutus niille auttaa lasta muovaamaan omaa maailmankuvaansa. Tottakai pieni ihmisalku hämmentyy ja oppii hyväksikäyttämään "valtaansa" jos vanhemmat ovat epäjohdonmukaisia ja ei-ennakoitavia.
 
Tai vastaavasti osoittaisi toisinpäin ;) Mustavalkoiset lasit päässä asioiden tarkastelu on hivenen tyhmää.
EIkös sitäkin ole tutkittu että esim: tietokone pelit ja televisio vaikuttavat suurilta osin lapsen kykyyn tuntea esim: empatiaa.
Voinko nyt siis yleistää jos lapsi on väkivaltainen niin syynä onkin se että annoin hänen pelata jo 4v jotain hevospeliä tai se että hän katseli muumeja pienenä.

Et voi oikein yleistää suoraa syy-seuraussuhdetta, koska tällaiset tutkimukset voivat osoittaa vain riskejä, jotka eivät välttämättä realisoidu yksilöllä.
 
Niinpä, mutta eiköhän tämä keskustelu ole tässä ainakin mun osaltani.. Ihmiset joilla ei vältämättä ole mitään hajua mistään tulkitsevat tutkimuksia oman mielipiteensä mukaiseksi tajuamatta edes sitä että lapset ovat yksilöitä, ja aina ei vaan mene hommat niinkuin jotkut viisaammat kirjoittaavat.
Myöskin tehokkaasti unohdetaan faktat mm se että lapset oireilevat enemmän nykyään kuin koskaan ennen.
 
Niinpä, mutta eiköhän tämä keskustelu ole tässä ainakin mun osaltani.. Ihmiset joilla ei vältämättä ole mitään hajua mistään tulkitsevat tutkimuksia oman mielipiteensä mukaiseksi tajuamatta edes sitä että lapset ovat yksilöitä, ja aina ei vaan mene hommat niinkuin jotkut viisaammat kirjoittaavat.
Myöskin tehokkaasti unohdetaan faktat mm se että lapset oireilevat enemmän nykyään kuin koskaan ennen.

Itse näen että kasvattimseen ei ole yhtä tapaa vaan hyvä vanhempi osaa valita lapsen tempperamenttiin hyvin sopivat metodit.

Esim. tietokonepelien pelaaminen / tv:n katselu vaikuttaa lapsiin eri laila. Vanhemmalla pojalla ei esim. se että legoukot mätkivät toisiaan pelissä vaikuttanut käyttäytymiseen, mutta nuoremmalla pojalla tilanne on toinen. Tämän takia nuorempi ei saa semmoisia pelejä pelata tai tv-ohjelmia katsoa. Minkälaisia pelejä tv-ohjelmia esim. Timban latinotempperamentilla varustettu pikkumies katsoo? Pihalla näen kavereita joiden en antaisi pelata ollenkaan.
 
Eihän aikuisiakaan ole sopivaa lyödä opetukseksi?

Tähän törmää tällaisessa keskustelussa aina. Tuo on harvinaisen paska argumentti. Ei aikuisia muuten laiteta jäähyllekään, eikä takavarikoida niitten leluja tms.

Lisäksi musta on ihan ok sanoa mua lyöneelle ja uudestaan lyömään pyrkivälle aikuiselle, että jos se ei lopeta niin lyön takaisin.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Esim. tietokonepelien pelaaminen / tv:n katselu vaikuttaa lapsiin eri laila. Vanhemmalla pojalla ei esim. se että legoukot mätkivät toisiaan pelissä vaikuttanut käyttäytymiseen, mutta nuoremmalla pojalla tilanne on toinen. Tämän takia nuorempi ei saa semmoisia pelejä pelata tai tv-ohjelmia katsoa. Minkälaisia pelejä tv-ohjelmia esim. Timban latinotempperamentilla varustettu pikkumies katsoo? Pihalla näen kavereita joiden en antaisi pelata ollenkaan.

Meillkin oli varmaan virhe että annettiin 2v katsella youtubesta Hirveä Henri -jaksoja. Oli löytänyt itse ipadilla selailemalla linkkejä. Syy seuraus käytökselle ja sen muutokselle näin jälkikäteen ajateltuna on ilmeinen.
 
Mitä eri sääntöjä aikuisilla ja lapsilla on? Tää on muuten mielenkiintoinen aihe. Koitetaan saada vaikka tästä järkevä keskustelu aikaiseksi ilman mitään vittuiluja. Rajataan vaikka keskustelun ulkopuolelle ne asiat, jotka ovat laissa kielletty ennen tiettyä ikää.

Meillä on paljonkin eri sääntöjä lapsille ja aikuisille.

Ihan muutamana esimerkkinä:
Lapset saa käyttää tablettia / tietokonetta / katsoa telkkaria rajatun määrän. Aikuiset päättää mitä telkkarista katsotaan ja milloin. Aikuiset päättää mitä syödään ja milloin. Lapsilla on karkkipäivä. Lapset ei syö / juo sohvalla.
 
Niinpä, mutta eiköhän tämä keskustelu ole tässä ainakin mun osaltani..

Äläs nyt vielä :) Täällähän on nyt tänään ollut melkeinpä ensimmäistä kertaa oikeatakin keskustelua eikä pelkkää huutelua.

Ihmiset joilla ei vältämättä ole mitään hajua mistään tulkitsevat tutkimuksia oman mielipiteensä mukaiseksi tajuamatta edes sitä että lapset ovat yksilöitä, ja aina ei vaan mene hommat niinkuin jotkut viisaammat kirjoittaavat.
Myöskin tehokkaasti unohdetaan faktat mm se että lapset oireilevat enemmän nykyään kuin koskaan ennen.

Viittaatko tässä nyt mun kirjoituksiin, että olisin jossain vaikuttanut tulkitsevani tutkimuksia oman mielipiteeni mukaiseksi?

Tottakai lapset on yksilöitä, ja niillä on erilaiset temperamentit ja whatever. Mutta kukaan viisaampi ei kyllä kirjoita, että lapsen kanssa tulee toimia täsmälleen jollain tavalla, vaan lähinnä, että millaisista lähtökohdista lapsen kanssa toimimiseen lähdetään. Ei esimerkiksi ole yksilökohtaista, että lapsi tarvitsee huomiota, tukea ja välittämistä. Tarpeiden määrä ja tapa, jolla tarpeet tulevat täytetyiksi ovat yksilökohtaisia.
 
Äläs nyt vielä :) Täällähän on nyt tänään ollut melkeinpä ensimmäistä kertaa oikeatakin keskustelua eikä pelkkää huutelua.



Viittaatko tässä nyt mun kirjoituksiin, että olisin jossain vaikuttanut tulkitsevani tutkimuksia oman mielipiteeni mukaiseksi?

Tottakai lapset on yksilöitä, ja niillä on erilaiset temperamentit ja whatever. Mutta kukaan viisaampi ei kyllä kirjoita, että lapsen kanssa tulee toimia täsmälleen jollain tavalla, vaan lähinnä, että millaisista lähtökohdista lapsen kanssa toimimiseen lähdetään. Ei esimerkiksi ole yksilökohtaista, että lapsi tarvitsee huomiota, tukea ja välittämistä. Tarpeiden määrä ja tapa, jolla tarpeet tulevat täytetyiksi ovat yksilökohtaisia.


Viittaan siihen että se on helppo huudella ilman kokemusta lapsista / ongelma lapsista. ;) Sekin on helppo sanoa että antaa vaan huomiota kun lapsi tarvitsee sitä samalla voi lopetta työt/ ja muiden lapsien huomioimisen ym asiat jos lapsi vaan vaatii sitä.. EI muuta kun kantaa mukulaa 24/7 kantoliinassa 8 vuotiaaksi asti jos lapsi vaatii. Mäkin tiesin kaiken lapsista silloin kun mulla oli vaan 9kk skidi nyt kun niitä onkin 4 tossa pyörimässä niin huomaan päivittäin kuinka vähän tiedänkään.
 
Viittaan siihen että se on helppo huudella ilman kokemusta lapsista / ongelma lapsista. ;) Sekin on helppo sanoa että antaa vaan huomiota kun lapsi tarvitsee sitä samalla voi lopetta työt/ ja muiden lapsien huomioimisen ym asiat jos lapsi vaan vaatii sitä.. EI muuta kun kantaa mukulaa 24/7 kantoliinassa 8 vuotiaaksi asti jos lapsi vaatii.

Mutta se sinun patetnttiratkaisu on kuitenkin edelleen se selkäsauna jolla vältetään töistä poisjäänti ja 8 vuotiaan kantoliinassa kanniskelu? Sekä siinä samalla tyydytetään tai tukahdutetaan se ongelmalapsen huomiontarve? Mitäs jos kantaisi rintarepussa ja imettäisi 6-vuotaiaaksi, mutta antaa silti selkäsaunaa säännöllisesti? Pitäsikö tässä tapauksessa antaa vielä kahta kovemmin, että kumoaa nämä ituhippien hömpötykset ja näin apsesta kasvaa kunnon suomalainen juntti. Voi jösses!

Kuinkakohan paljon muuten keskiajalla auttoi inkvisition kuulustelutekniikat siinä että maapallo saatiin pysymään litteänä ja jumala ykkösenä? Luulisi että siellä kyllä kokeiltiin kaikenlaista.

Maailma muuttuu kuomaseni ja se mikä on ollut totuus ja käytäntö viime vuosisadalla ei välttämättä useinkaan enää ole nykypäivän juttu.
 
Tähän törmää tällaisessa keskustelussa aina. Tuo on harvinaisen paska argumentti. Ei aikuisia muuten laiteta jäähyllekään, eikä takavarikoida niitten leluja tms.

Kyllähän aikuisia laitetaan jäähylle pitemmäksikin aikaa (vankila) ja ihan vain rauhoittumaan (putka). Aikuisilta takavarikoidaan leluja, joita eivät osaa käyttää (esim. ajokortti pois jos ei osaa ajella sääntöjen mukaisesti).

Lisäksi musta on ihan ok sanoa mua lyöneelle ja uudestaan lyömään pyrkivälle aikuiselle, että jos se ei lopeta niin lyön takaisin.

Tää onkin aika vaikea aihe.

Lapsen kanssa en näe mitään perustetta käyttäytyä noin. Tietysti ääritilanteessa on vähän pakko selviytyä. Eli jos vaikka joku jättiläismurrosikäinen on saartanut sinut nurkkaan ja sohii puukolla niin pakko kai sieltä on jotenkin päästävä hengissä pois. Tässäkään tilanteessa väkivalta ei kuitenkaan ole kasvatus- vaan selviytymiskeino.

Meillä on paljonkin eri sääntöjä lapsille ja aikuisille.

Ihan muutamana esimerkkinä:
Lapset saa käyttää tablettia / tietokonetta / katsoa telkkaria rajatun määrän. Aikuiset päättää mitä telkkarista katsotaan ja milloin. Aikuiset päättää mitä syödään ja milloin. Lapsilla on karkkipäivä. Lapset ei syö / juo sohvalla.

Tässähän lapset saa tehdä sitä mitä aikuisetkin, mutta aikuiset valvovat, että lapsella on turvallinen ympäristö (ei liikaa telkkaria, karkkia jne). Jos aikuiset syö sohvalla niin silloin myös lasten tulisi periaatteessa saada syödä sohvalla mikäli molemmilla on yhtäläiset edellytyksen toteuttaa tämä toiminto asianmukaisesti. Tässä tapauksessa voi kuitenkin perustella kieltoa sillä, että lapsi ei osaa syödä sotkematta. Tuskin sotkeva aikuinenkaan saisi syödä sohvalla (tai edes haluaisi).
 
Mutta se sinun patetnttiratkaisu on kuitenkin edelleen se selkäsauna jolla vältetään töistä poisjäänti ja 8 vuotiaan kantoliinassa kanniskelu? Sekä samalla tyydytetään tai tukahdutetaan se ongelmalapsen huomiontarve. Mitäs jos kantaisi rintarepussa ja imettäisi 6vuotaiaaksi mutta antaa silti selkäsaunaa säännöllisesti? Pitäsikö tässä tapauksessa antaa vielä kahta kovemmin, että kumoaa nämä ituhippien hömpötykset ja että lapsesta kasvaa kunnon suomalainen juntti. Voi jösses!
Kukas niin on sanonut? Tuon vaan julki sitä että niitä lapsia on niin perkeelesti erilaisia. Ja kuinka helvetin suppeasti ihmiset katsovat asioita omien näkemyksiensä mukaisesti... Menee aivan naurettavaksi jänkkäämiseksi kun unohdetaan kaikki faktat ja keskitytään yhteen pikkuasiaan.
 
Viittaan siihen että se on helppo huudella ilman kokemusta lapsista / ongelma lapsista. ;) Sekin on helppo sanoa että antaa vaan huomiota kun lapsi tarvitsee sitä samalla voi lopetta työt/ ja muiden lapsien huomioimisen ym asiat jos lapsi vaan vaatii sitä.. EI muuta kun kantaa mukulaa 24/7 kantoliinassa 8 vuotiaaksi asti jos lapsi vaatii. Mäkin tiesin kaiken lapsista silloin kun mulla oli vaan 9kk skidi nyt kun niitä onkin 4 tossa pyörimässä niin huomaan päivittäin kuinka vähän tiedänkään.

Periaatteessa ei kyllä tarvita kokemusta yhtään mistään, että voi asiasta keskustella ja esittää perusteltuja mielipiteitä. Huudella voi tietty ihan kuka vaan ilman perusteluita. Olen kuitenkin pyrkinyt antamaan omille näkemyksilleni perustelut.

Ja kyllä, jos mun lapsi tarvitsisi sitä, että kannan sitä 8-vuotiaaksi asti liinassa 24/7 niin sitten kantaisin sitä jos vain mitenkään kykenisin. Jos lapsi tarvitsee tätä niin silloin hän ei todennäköisesti ole normaalisti kehittynyt vaan tarvitseekin erityishuomiota. Ihan esimerkkinä (vaikka anekdootit ei sinänsä osoita yleisesti mitään): Tutun lapsella on aivosyöpä, ja se tulee kuolemaan siihen lapsena (en tiedä varmasti, mutta varmaan luokkaa vuoden sisällä). Tämä tuttu sitten kantaa tätä 6-vuotiasta, koska lapsi on niin heikko ettei pysty itse kävelemään. Lasta ei myöskään laiteta kouluun vaan hänen kanssaan vietetään yhdessä kaikki mahdollinen aika, koska on todettu, että lapsi tarvitsee enemmän vanhempien kanssa oleilua kuin koulua.
 
Miten saada tottelemaan lapsi v joka ei kunnioita mitään rangaistuksia tai mitään seuraamuksia millään tavalla? Voit vapaasti vaikka polttaa kaikki mahdolliset lelut ei kiinnosta, Voi istuttaa jäähypenkillä vaikka 20h ainut vaan että joudut myös itse istumaan siinä koska lapsi häipyy samantien kun itse menet pois.
Puhuminen ei auta, rangaistukset ei kiinnosta. Haista vittua tulee vastaan ja tavarat lentelee.

Millä tälläisen saa kuriin? Ja vastaus on vitsalla eikä muuten tarvitse edes piestä hullun raivolla ;)
PS: mä olen nähnyt sen muutoksen kun fyysinen pelote tuli mukaan kuvioihin ja lapsi muuttui aivan perkeleesti.
edit: enkä puhu omasta mukulasta vaan eräästä erittäin kurittomasta pikkupojusta joka pääsi hakemaan itse koivun vitsan metsästä kun naarmutti isänsä autoa toistamiseen.

Kukas niin on sanonut? Tuon vaan julki sitä että niitä lapsia on niin perkeelesti erilaisia. Ja kuinka helvetin suppeasti ihmiset katsovat asioita omien näkemyksiensä mukaisesti... Menee aivan naurettavaksi jänkkäämiseksi kun unohdetaan kaikki faktat ja keskitytään yhteen pikkuasiaan.

;)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom